Onko kukaan kiroillut synnytyksessä?

Vierailija kirjoitti:

Pakko oli kirota kun olin puoli tuntia jo yrittänyt asiallisesti kätilölle selittää että ilokaasu ei toimi. Ei vaan uskonut niin sitten sanoin että perkele usko jo ettei tämä toimi. Ihmetteli että juurihan se on korjattu. Juu ei täinnut olla. Mikä helpotus kun vihdoin sain ihan sitä ilokaasuakin niin pahin kärki kivusta vaimeni.

TYKS? Se kaasu oli rikki jo 2010. Että semmoinen hyvinvointivaltio.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En muistaakseni.

Enkä kirkunutkaan, kuten viereisessä huoneessa tehtiin.

Sattui se silti, mutta minusta tuntui että huutaminen ja äänen pitäminen olisi poistanut sitä energiaa kehosta, jota tarvitsin sen vauvan ulospuskemiseksi. Kyllä minä valitin, pidin sellaista matalaa yninää. Mutta tämä on vain minun kokemukseni.

En tiedä, mitä tarkoitit sillä, kun mainitsit viereisessä huoneessa kirkumisen, mutta tuli vähän sellainen olo, että ehkä arvostelit kirkujaa. Pakko on tässä huomauttaa, että kun ei voi tietää, mitä siellä viereisessä huoneessa tapahtuu, on ehkä parempi olla vetämättä johtopäätöksiä. Synnytyksiä on todella erilaisia, jopa samalla ihmisellä. Myös synnytyksessä tehtävät toimenpiteet voivat aiheuttaa todella kovaa kipua.

Olin ensisynnyttäjä ja minua hämmensi ja pelotti se kirkuminen, koska se kuulosti sellaiselta avuttomalta, siis pelottavalta. Kätilö vähän naureskeli sitä huutoa, totesi että "tämä on näitä kulttuurieroja" muttei selittänyt mitä kulttuuria tarkoitti.

Joten jotain johtopäätöksiä siinä piti itse vetää, selittää asia parhain päin ja keskittyä sitten omiin supistuksiin.

Myös oma synnytykseni teki kipeää ja vei voimia, mutta en osannut huutaa samalla tavalla.  

Mitä kiroiluun tulee, niin en koe sitä omakseni muutenkaan, joten siinä ei ollut mitään ihmeellistä etten kiroillut.

Et osannut?

Joka tapauksessa: minusta on parasta olla sanomatta mitään toisten synnytyksistä, kun ei voi tietää, mistä on kyse. Olet varmasti itsekin lukenut kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksistä? Jonkun naapurihuoneessa nekin tapahtuvat.

No en osannut huutaa enkä kironnut. Jep, väärin synnytetty.

En huutanut enkä kiroillut, ja kyllä ärsytti kun viereisessä huoneessa joku kiljui ja kiroili ihan koko ajan. Teki mieli huutaa että turpa kiinni ja synnytä.

Ekassa synnytyksessä en kiroillut ollenkaan. Taju lähti ja nukahdin välillä, olin niin kipeä. Synnytys kesti kaksi vuorokautta.

Toisessa synnytyksessä olin hyvässä kunnossa ja oli ns. pikasynnytys. Synnytys oli muutamassa tunnissa ohi. Kiroilin hirveästi ja huusin. Suusta lensi aivan järkyttäviä sanoja ja sille nauroi synnytyslääkärikin.