Ulkonäkökeskeisyys tällä palstalla
Olen jonkin aikaa hengannut täällä ja kun katsoo noita keskustelun aiheita sivun reunassa, niin ihmetyttää kaikkien ulkonäkökeskustelujen määrä.
"Minkä näköisistä naisista miehet tykkää?"
"Minkä näköisistä miehistä naiset tykkää?"
"Olen ruma, en kelpaa kenellekään."
"Miten pitäisi muuttaa ulkonäköä, että joku nainen/mies kiinnostuisi minusta?"
"Onko ylipaino/*tai joku muu ulkonäköseikka* ihan hirveä turn off?"
"Voisitko seurustella ruman ihmisen kanssa?"
"Voisitko seurustella itseäsi rumemman ihmisen kanssa?
"Voisitko seurustella lihavan ihmisen kanssa?"
Jne.
Hirveästi ulkonäkömarinaa.
En ole itse mitenkään ruma, läski enkä suohirviö. Olen aika tavallinen, söpö ja hoikka, mutta en mitenkään jumalaisen kaunis. Enkä ymmärrä tuota jatkuvaa ulkonäöstä sössöttämistä.
Mietittekö te oikeasti koko ajan ulkonäköänne? Riippumatta siitä oletteko "hirveän rumia" vai "uskomattoman kauniita", niin onko ulkonäkö oikeasti teille arkea ja ajatuksia hallitseva asia?
Kommentit (8)
Tohon lihavuuteen ainakin että kun jo yli 2/3 kansasta on ylipainoisia tai lihavia niin ihan normaali vastareaktio siihen on että normaalipainoisuutta ihannoidaan.
Lähde: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kans…
Jaa. Itse en näe noita sivupalkkeja lainkaan kun olen poistanut ne näkyvistä enkä edes vastaa noihin ketjuihin.Ja joka toinen nyt on omalla kärvillään jossain netissä kuitenkin niin so?
Ne, joiden ei tarvitsisi, miettivät liikaakin. Sitten on toinen mokoma, joiden kannattaisi, mutta eivät välitä.
Palstan (ja muutenkin maailman) ulkonäkökeskeisyys on kyllä minustakin tosi harmittava asia. Ulkonäön perusteella arvotetaan ihmisiä. Se on surullista, koska runkoonsa voi olla vaikea vaikuttaa. Toiset voivat vaikuttaa enemmän kuin toiset.
Minulle ulkonäkö on ollut pitkään aika keskeinen ajatus. Olen ajatellut olevani ruma ja siksi arvoton. Ehkä osittain masentunutkin välillä sen takia miltä näytän. Luulen että jos olisin kokenut näyttäväni normaalilta, en olisi miettinyt ulkonäköäni juurikaan. Suurin haaveeni on ollut vuosien ajan se, että kumpa olisin normaalin näköinen, JOTTA EN JOUTUISI MIETTIMÄÄN ULKONÄKÖÄNI.
Joudun miettimään koska minua ovat miehet ulkonäköä niin paljon arvostelleet.
Samaa ihmetellyt. Ei taida ihmisillä muuta ajateltavaa olla.
Ulkonäkö, halusimme tai emme, on kuitenkin nykymaailmassa yksi oleellisimpia määreitä, joiden mukaan ihmisyksilöitä "arvotetaan".