Miksi yleensä synnytetään selällään eikä seisaallaan?

Ei onnistu spagaatti.

Mulla sattui kummassakin synnytyksessä jaloillaan oleminen. Supistusten aikana oli vähiten kipua kyljellään ja ponnistusvaiheessa selällään.

Niinpä. Annettaisiin painovoiman hoitaa homman. Synnyttäjä sidottaisiin käsistä kattoon ja jalat leveästi sivulle. Säästäisi tilaakin sairaaloissa kun synnyttäjät mahtuisivat komeroon roikkumaan.

Mitä ihmettä? Minä synnytin jo 1985, -87, -91 ja ihan itse sain valita missä asennossa halusin synnyttää.

Mulla oli ajatuksena synnyttää jakkaralla, tutustumiskäynnillä kokeilin. Samalla käynnillä (noin 1 kk ennen laskettua aikaa) selvisi että vauva perätilassa. Käännös ei onnistunut. Joten sektio tuli, mutta käytännössä ainakin pk-seudulla oli vaihtoehtoja. Meni sitten kiireelliseksi kun vauva päätti syntyä etuajassa, itse olisin kävellyt ambulanssiin mutta ensihoito ei antanut ja hyvä niin. Esikoinen tupsahti maailmaan parissa tunnissa, vastoin kaikkia odotuksia. Onneksi Suomi ja loistava terveydenhuolto, meille kävi hyvin :)

Koska perinne. Ranskan kuningas Ludvig halusi nähdä, kun rakastajattaret synnyttivät lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Amerikassa (?) ehkä synnytetään noin puudutettuna kun kuvittelette, mutta ei Suomessa. Epiduraali (oikein laitettuna) ei synnytyksessä vie mitenkään jalkoja vaan vain kivun, eikä sitäkään mitenkään erityisen pitkäksi aikaa.

Yleisimmin synnytetään varmasti puoli-istuvassa asennossa eikä mitenkään selinmakuulla.

Synnytysasennon saa itse valita jos se vauvalle on turvallista.

Tavallisessa synnytyksessä ei ole lääkäriä mukana.

Ai, niinkö? Minulta kyllä puutui toinen jalka niin, että joudun katetriin, kun en päässyt sängystä ylös edes tuettuna, että olisin päässyt vessaan. Sitten kyllä se epiduraalin bolus irtosikin omia aikojaan ja kun tuli aika ponnistaa, ei puudutusta enää ollutkaan.

Ja kyllä, puoli-istuva asento on se "selällään" makaava asento, missä täällä puhutaan, mutta ei siihen pakoteta. Minuakin kehotettiin ponnistamaan kyljellään niin, että mies nosti päällimmäistä jalkaa, mutta vauva painoi hermoa niin pahasti, että jalkaan sattui enemmän kuin koko ponnistusvaihe ja päädyin omasta tahdosta siihen puoli-istuvaan asentoon.

Eihän vauvan hauras pää kestä sitä tippumista... Siis vaikka synnytyskanavan läpi ahtautuukin. Se olisi terävä isku kun sieltä pää edellä tipahtaa...

Ennen käytettiin synnytystuoleja ja nykyäänkin.

Eikös jossain synnytetä kontallaan?

Asennon saa kyllä valita ihan itse ja tästä oikeudesta pitää pitää kiinni. Minä synnytin jakkaralla vuonna 96. Ponnistusvaiheen alussa olin kontallani lattialla. Todellakaan en olisi halunnut olla sängyssä, se olisi tuntunut luonnottomalta.

Viimeisimmän synnytykseni ponnistusvaihe kesti 2 minuuttia, ja kun koko synnytyksen kesto oli alle 2 tuntia, en saanut mitään kivunlievitystä. Silti ponnistin "selällään" puoli-istuvassa asennossa, se vain tuntui luonnollisimmalta. Olisin saanut ponnistaa myös nelin kontin tai kyljellään, mutta ei vain tuntunut hyvältä. Seisoallaan ei ole ainakaan minun kokemukseni hyvä ponnistaa, koska ponnistus vie niin kaikki voimat, että ei ole tukevaa seisoa tai olla kyykyssä. Minua ei ole pakotettu selälleen sänkyyn, se on vain sopinut minulle parhaiten.

Mitä nämä "vauva kolauttaa päänsä lattiaan" -kommentit on? Laittakaa tyyny alle tai ottakaa koppi, jos tuo on riskinä. On sitä isompiakin asioita mietittävänä kun asentoa pohditaan.

Olisi vauvalla karu alku tähän maailmaan, putoaa pää edellä lattialle :D

Jokainen  voi synnyttää niin kuin parhaakseen näkee. Ei ole mitään merkitystä missä asennossa losovittuinen mamma on lapsen syntyessä. Vitttu löystyy pysyvästi asennossa kuin asennossa.

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli ajatuksena synnyttää jakkaralla, tutustumiskäynnillä kokeilin. Samalla käynnillä (noin 1 kk ennen laskettua aikaa) selvisi että vauva perätilassa. Käännös ei onnistunut. Joten sektio tuli, mutta käytännössä ainakin pk-seudulla oli vaihtoehtoja. Meni sitten kiireelliseksi kun vauva päätti syntyä etuajassa, itse olisin kävellyt ambulanssiin mutta ensihoito ei antanut ja hyvä niin. Esikoinen tupsahti maailmaan parissa tunnissa, vastoin kaikkia odotuksia. Onneksi Suomi ja loistava terveydenhuolto, meille kävi hyvin :)

Puhutaanko tässä nyt kahdesta eri lapsesta? Vai miten se on vastoin kaikkia odotuksia, jos sektio tehdään kiireellisenä parissa tunnissa?

Vierailija kirjoitti:

Ukko36 kirjoitti:

Tällä logiikalla passkalla käyminenkin onnistuisi parhaiten seisten.

Kokeile miten onnistuu ja kerro tuloksista..

Voikohan noita verrata? Ulostaminen onnistuu parhaiten kyykyssä, mutta synnyttäminen ei varmaan.

Niitähän juuri pystyy vertaamaan. Kun vauvaa aletaan ponnistamaan, tyhjenee ensin suoli, ja sitten tulee viereisestä rööristä se vauva.

Minulla ainakin oli polvet koulussa, kun synnytin selällään/puoli-istuvassa asennossa. Ei se jalat suorana seisaaltaan onnistuisi mitenkään, koska silloin lantio olisi sellaisessa asennossa, ettei vauva pääse tulemaan ulos.