Luetelkaa töitä, jotka eivät antaisi teille palkan lisäksi mitään muuta?
Joissa kokisitte, että ette kehittyisi mitenkään merkittävästi enää?
Kommentit (20)
Laskutusneuvoja, etuuskäsittelijä, myymäläkassa, mainostenjakaja, pankkitoimihenkilö, tallentaja, asiakasneuvoja, respa, vaihteenhoitaja, tietokantapäivittäjä, puhelinmyyjä... onhan noita.
Onneksi en käykään töissä kehittymässä, vaan tienaamassa elantoni.
Lähihoitaja. En ymmärrä miten esim. vanhustenhoidossa voi edetä?
Tämä nykyinen työni. Ei, en kerro, mitä teen - tämä on hyvin arvostettu ja kuuluisa valtion työpaikka, jolla on hyvä maine. Todellisuus taas....
Pitäisi kysyä toisin päin eli mikä työ antaisi muutakin kuin palkan... haluaisin olla taiteilija tai käsityöläinen mutta ei sillä elä. Tutkijan työ olisi myös kiinnostava jos voisi tutkia jotain itseä kiinnostavaa asiaa.
Kaikki myyminen/asiakaspalvelu on ehkä vastenmielisinä mitä tiedän.
Nyt teen melko tylsää toimistotyötä. Palkkakin on huono mutta onneksi ei tarvitse tehdä myyntiä.
Voisin myydä, jos saisin siitä hyvää palkkaa. Myynnin kasvun on näyttävä palkassa. Palkka motivoi ja huono palkka taas masentaa, jolloin ei vain pysty olemaan niin myyvä. Tahdon vain sanoa, että hyvät ansiot voivat olla juuri se syy, miksi työssä viihtyy. Työ ei tunnu vastenmieliseltä, kun voi ystävällisyydellä ja hymyllä tienata enemmän kuin muut! Tulee tehtyä samalla päivän hyvä työ, kun kuuntelee asiakasta ja antaa hänellekin hyvän mielen.
Vierailija kirjoitti:
Voisin myydä, jos saisin siitä hyvää palkkaa. Myynnin kasvun on näyttävä palkassa. Palkka motivoi ja huono palkka taas masentaa, jolloin ei vain pysty olemaan niin myyvä. Tahdon vain sanoa, että hyvät ansiot voivat olla juuri se syy, miksi työssä viihtyy. Työ ei tunnu vastenmieliseltä, kun voi ystävällisyydellä ja hymyllä tienata enemmän kuin muut! Tulee tehtyä samalla päivän hyvä työ, kun kuuntelee asiakasta ja antaa hänellekin hyvän mielen.
En ole koskaan tienannut hyvin joten ei ole kokemusta. Ehkä tosiaan hyvä palkka saisi viihtymään. Myymisessä itselleni vaikeaa on se jos täytyy vähän kuin huijata asiakas uskomaan että hän tarvitsee jotain roskaa mihin ei itsekään usko. Ja että olisi ystävällinen vain että saa sitä myyntiä. Eri asia tietysti jos aidosti seisoo myymänsä asian takana ja on asiakaspalveluhenkinen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nykyinen työni. Ei, en kerro, mitä teen - tämä on hyvin arvostettu ja kuuluisa valtion työpaikka, jolla on hyvä maine. Todellisuus taas....
Luulen vahvasti, että ollaan samassa työpaikassa...
Hoitotyö. Joo se ikuinen "jokainen päivä on erilainen" , no on todellakin jos on paha dementia.
Kaikki vaivat ja jutut on oppinu ja nähny jo ekan vuoden jälkeen.
Ei se homma ole mitään suurta tiedettä.
Tämä nykyinen työni ei anna minulle oikein mitään kun palkkakin ihan mitättömän pieni. Myyn tuotteita, joihin en itse varsinaisesti usko ja jotka noin periaatteessa ovat ihmisille täysin turhia. Lisäksi meillä vaaditaan kovasti hyvää myyntiä ja tietynlaista superhyvää asiakaspalvelua, joka tosin ei näy mitenkään palkassa. Työajat ihan hirvittävät. Koko ajan etsin muuta työtä, mutta en vaan ole onnistunut saamaan. Onneksi olen sentään päässyt muutamaan haastatteluun, joten jotain toiveita on. Aika huonosti voin tällä hetkellä, onneksi tämä työ on vain osa-aikaista, niin se ei vie koko elämääni. Ja yksi asia, josta voin iloita on todella mukava työyhteisö, sekään ei kuitenkaan kanna kovin pitkään enää kun koko muu motivaatio on täysin nollassa tämän itse työn suhteen.
Minä olen ollut töissä monenlaisissa paikoissa ja tehtävissä, aivan mielipuolisissa ja toivottomissakin, mutta missään ei ole ollut niin näköalatonta ja surkeaa kuin kirjanpitotoimistossa.
Pienipalkkaisia merkantteja ja merkonomeja nokkimassa toisiaan ja keskustelemassa henkevästi kahvipöydässä tosi-tv:stä ja Jari Sillanpäästä. Naamat niin muikeina aina kun saadaan jotain hyvää (paskaa), kuten halvimpia mahdollisia konvehteja.
Pieni palkka ei mitenkään saa näitä eukkoja haistattamaan pitkät nk. edustavalle työpukeutumiselle, vaan jaksavat toisiaan ja pölyisiä mappeja varten pukeutua joka päivä silkkipuseroihinsa tai sähäköihin jakkuihinsa ja laittaa killuttimet kaulaan ja ranteisiin. Aivan v itun hirveää.
Mihin olisit etenemässä?
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja. En ymmärrä miten esim. vanhustenhoidossa voi edetä?
Kaikki, mihin näillä meriiteillä olisin pätevä eli siivooja, puhelinmyynti ja puhelinaspa.
Keittiötyöntekijä. Olen itse sellainen ja työpäivät ovat puuduttavia, ammattia ei arvosteta ja siitä saa huonoa palkkaa. Ei tarvitse tulla tähän kommentoimaan, että itsehän olet alasi valinnut. Jonkun sielläkin kuitenkin pitää työskennellä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä nykyinen työni ei anna minulle oikein mitään kun palkkakin ihan mitättömän pieni. Myyn tuotteita, joihin en itse varsinaisesti usko ja jotka noin periaatteessa ovat ihmisille täysin turhia. Lisäksi meillä vaaditaan kovasti hyvää myyntiä ja tietynlaista superhyvää asiakaspalvelua, joka tosin ei näy mitenkään palkassa. Työajat ihan hirvittävät. Koko ajan etsin muuta työtä, mutta en vaan ole onnistunut saamaan. Onneksi olen sentään päässyt muutamaan haastatteluun, joten jotain toiveita on. Aika huonosti voin tällä hetkellä, onneksi tämä työ on vain osa-aikaista, niin se ei vie koko elämääni. Ja yksi asia, josta voin iloita on todella mukava työyhteisö, sekään ei kuitenkaan kanna kovin pitkään enää kun koko muu motivaatio on täysin nollassa tämän itse työn suhteen.
Sano nyt vielä, että jotakin puhelinmyyntiä ja kusetusvakuutuksia? :D Itse olin joskus tällaisessa työpaikassa. Ei antanut moraali periksi myydä ymmärtämättömille seniileille mummoille kusetusvakuutuksia, mistä ei oikeasti saa/tulisi koskaan eikä missään tilanteessa korvauksia! Kriminalisoida pitäisi moinen kaupustelu. Onneksi "ylenin" melko pian paremman tuotteen myymiseen. Tuotteen, johon oikeasti uskoin eikä ollut kusetusta.
Jos kaikki tuet ovat yhdessä niin tarkoittaako tämä, että karenssin sattuessa ei saa mistään rahaa. Nythän kai esim. asumistukea voi saada vaikka oliskin karenssissa.
Väärä ketju viestissä 17/17. Valitan.
Vierailija kirjoitti:
Hoitotyö. Joo se ikuinen "jokainen päivä on erilainen" , no on todellakin jos on paha dementia.
Kaikki vaivat ja jutut on oppinu ja nähny jo ekan vuoden jälkeen.
Ei se homma ole mitään suurta tiedettä.
Ai. Minä olen sairaanhoitaja. Opin lähes joka päivä jotain uutta lääkkeistä, sairauksista tai toimenpiteistä. Tapaan joka päivä uusia ihmisiä. Mahdollisuuksia on monia; voi työskennellä lasten, nuorten, aikuisten tai vanhusten kanssa. Somaattisten tai psyykkisten sairauksien kanssa. Tehdä päivä- tai vuorotyötä. En sanoisi, että esim. teholla työskennellessäni kaikki "oli jo nähty" ensimmäisen vuoden jälkeen. Kannattaa kyllä katsoa peiliin jos asenne on tuo. Tai vaihtaa alaa.
Olen ollut kolmisen vuotta siivoojana ja pakko kyllä sanoa, ettei siitä saa mitään muuta kuin vitutuksen. Palkka todella pieni, muut ihmiset kohtelee kuin roskaa, kamalat työvaatteet, työilmapiiri surkea eli kireä, kiireinen ja ikävä (olen ollut suuressa firmassa ja yksityisellä kotisiivoojana, ilmapiiri molemissa sama), esimiestä ja toisia työntekijöitä haukutaan selän takana jatkuvasti, todella huonot mahdollisuudet korottaa palkkaa tai edetä mihinkään, melko rasittavaa fyysisesti... Ainoa positiivinen asia siivouksessa on se, että jää loppupäivä aikaa muuhun elämään, jos tekee 6-14 vuoroa.
Niin ihania kuin omat lapseni ovatkin, niin päiväkodissa lastenhoitajana en viihtyisi. Ärsyttäisi yksitoikkoinen työ ja tylsät työkaverit, poislukien lapset! Ihan riittävästi sain seisoa pihalla omien lasten kanssa, auttaa pukemisessa, sovitella erimielisyyksiä yms!