Kehitetäänkö Otaniemessä ohjusta? Suomessa on aloitettu kaikessa hiljaisuudessa kantoraketin kehittäminen

Aalto-yliopiston opiskelijat ovat tammikuusta alkaen kehittäneet rakettiteknologiaa. Kehitystyö keskittyy rakettimoottorin hybriditeknologiaan, mutta työn sivutuotteena syntyy myös kantoraketin runko, kertoo Tekniikka&Talous.

Hybridimoottorin ajoaineena toimii ilokaasu ja kynttilävaha.

”Ensimmäisessä vaiheessa kehitämme hyvin pientä rakettia, jossa keskitymme moottoriin ja raketti tulee sivutuotteena. Raketti painaa noin 1 kilogramman, sen korkeus 60-70 senttimetriä ja halkaisija on viisi senttimetriä”, opiskelijaprojektin vetäjä Perttu Yli-Opas kertoo.
Hybridirakettimoottorin hapettimena toimii nestemäinen ilokaasu ja polttoaineena opiskelijaryhmän oma sekoitus parafiinia, grafiittia ja pe-muovia.

”Ensimmäiset testit teimme sulattamalla kynttilöitä putkeen”, Yli-Opas naurahtaa ja jatkaa, että vaha on ominaisuuksiltaan soveltuvaa polttoainetta pienissä raketeissa.

”Vaha palaa melko puhtaasti ja nopeasti sekä on kohtuullisen tehokas aine. Ilokaasua hapettimena puolestaan käyttää esimerkiksi Virgin Galactic.”

Ensimmäiset testilennot tehtäneen jo joulukuussa, tosin kaupan hyllyltä saatavalla moottorilla. Tämän jälkeen tammikuussa on määrä testata Otaniemessä rakennettua rakettimoottoria. Ensimmäisillä testilennoilla tavoitellaan 200-300 metrin korkeutta.

Lopputalveen ajoittavassa kolmannessa testilaukaisussa tavoitellaan jo 4,5 kilometrin korkeutta. Onnistuessaan se olisi Suomen ennätys itsetehdyllä rakettimoottorilla. Lisäksi Yli-Opas arvioi, että kyseessä olisi maailmanennätys alle kilogramman raketille.

Seuraava tavoite on laukaista raketti yläilmakehään.

”Ensimmäisen rakettimoottorin polttokammio on kolme senttiä leveä. Pystymme suurentamaan polttokammion 10 senttimetrin levyiseksi helposti, jolloin muutaman metrin korkea raketti voisi nousta 50 kilometriin”, Yli-Opas kertoo.

Raketin avulla yläilmakehässä voitaisiin mitata esimerkiksi revontulien ominaisuuksia.

Yli-Oppaan mukaan keskusteluja on käyty, myös hyötykuormien, lähinnä Cubesat-kokoluokan satelliittien, kuljettamiseen kykenevän raketin kehittämisestä. Kiertoradalle pääsemiseksi kehitystyö vaatisi kuitenkin miljoonien rahoituksen.

Kiertoradalle pääseminen ei ole mikään yksinkertainen harjoitus.

”Jotta raketti voi päästä kiertoradalle, sen nopeuden pitää nousta yli 9 kilometriin sekunnissa. Lisäksi raketti vaatisi muun muassa kolme rekkaa logistiikkaan ja paljon työvoimaa raketin valmistamiseen ja testaamiseen.”
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kehitetaanko-otaniemessa-ohjusta-suo…