Miten toimia 5-vuotiaan kanssa - ei halua päiväkotiin vaan
olla päivät mummin ja vaarin kanssa. Ennen ei ongelmaa, mutta viimeaikoina itkee ja raivoaa. Vanhempani ei enää niin nuoria, mutta hoitaisivat kyllä. Nyt en tiedä mikä olisi parasta, ryhmässä muiden lasten kanssa vai lelliteltävänä mummin ja vaarin luona päivät?
Silloin tällöin annan periksi, mutta enää en tiedä onko hyväksi jos ei menisikään enää päiväkotiin?
Kommentit (50)
Miksi päiväkoti muka on hyväksi lapsille? Ylisuuret ryhmät, pulaa hoitajista ja leluista, pakkosyömistä, pakkopissimistä, pakkonukkumista. Muiden kanssa todella saa olla, mutta ei ne aina ole leikkejä, osa toimista on silkkaa väkivaltaa eikä hoitajat tee asialle mitään. Päiväkotipäivä on täynnä huutoa, tönimistä, aikuisten huomiosta kilpailemista, etuilemista, kiusantekoa, heikompien kurmutusta.
LTO:t ovat sitä mieltä, että omaa lasta eivät päiväkotiin halua. Jos vaihtoehtona on mukavaa oloa mummolassa, rauhallista askartelua, lukemista, leipomista, arkiaskareita jne., niin miksi lapsi ei saisi kokea tuollaista hyvää lapsuutta, jossa on turvallista ja paljon rakkautta? Ei se päiväkotiryhmä ole hyvä asia, se on kuitenkin lauma lapsia, jotka ison osan päivästä joutuvat pärjäämään keskenään.
Mites ne isovanhemmat, jaksaako ne oikeasti jatkuvasti hoitaa lasta?
Tuon ikäinen tarvitsee jo ikäistensä seuraa.
Käsittämättömiä kommentteja täällä "pitää olla hoidossa isovanhempien luona koska ne kuolee kohta". Onko montakin muumia karannut laaksosta?? Että 5-vuotiaan lapsen pitäisi olla suurinpiirtein isovanhempiensa omaishoitaja???
Vierailija kirjoitti:
Mummin ja vaarin luona tietenkin jos se on mahdollista.
Lapsista jotka on isovanhempien seurassa tulee keskimääräsitä älykkäämpiä ja rauhallisempia.
Olen ammatikseni ollut lasten kanssa pari vuosikymmentä-joten kokemusta on.
Päiväkotielämä saattaa olla hyvin raskasta-kokeile olla päivä meluisassa ryhmässä.
Toisaalta-käytä omaa tahtoasiasi oman lapsesi kohdalla-tämä palsta ja elämä yleensä on täynnä kateellisia ihmisiä, jotka eivät todellakaan toivo sinulle hyvää.
Pitäisikö niiltä isovanhemmiltakin kysyä? Varmasti he viettävät mielellään paljon (ja nykyistä enemmänkin) aikaa lapsenlapsen kanssa, mutta ei heitä pidä hoitovastuuseen laittaa.
Mummin ja vaarin luona saa lapsi paremman alun elämälleen. Enemmän aikaa ja huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsikin tuossa iässä jo ymmärtää sen, että hänellä olisi vaihtoehto jota ei hänelle sallita. Se saattaa jäädä painamaan mieltä.
Koulussa ehtii verkostua. Anna hänen olla vielä lapsi, ja anna viettää aikaa isovanhempien kanssa.
Meidän lapsi oli 1,5-vuotiaasta asti ryhmiksessä arkipäivät, tuollaisessa 12 lapsen ryhmässä. Kun hän meni eskariin, oli eskarin täti sitä mieltä, että ehdottomasti olisi pitänyt aikaisemmin pistää päiväkotiin, ei tule pärjäämään isommassa ryhmässä. Mutta pärjäämisessä ei mitään ongelmaa, oli aina kaikkien kaveri. Nyt jo yläasteella, ja pärjää hyvin kaverisuhteissa. Empaattinen lohduttajakin hänestä on kaveripiirissä kuoriutunut, vaikka on ainut lapsi.
Siis mitä ihmettä. Kuinka pienenä olisi sitten eskaritätin mielestä ollut hyvä? Suoraan synnäriltä?
Minä ymmärsin että eskarissa ajattelivat että se ryhmis oli vain pienryhmä eikä sellaisenaan valmenna kouluun. Että isompaan ryhmään olisi pitänyt mennä jo ennen eskaria. Höpötystä minusta, lapseni eskariryhmässä on nyt tuo 12.
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäinen tarvitsee jo ikäistensä seuraa.
Saa sitä muualtakin kuin päiväkodista.
En laittaisi yli seitsemänkymppisten hoidettavaksi useana päivänä viikossa, ihan jo niiden isovanhempien takia.
Ehdottomasti mummola. On lapsen parasta aikaa elämässä