Tarvitsen nyt todellakin apuanne <3
Olen kohta 30v nainen ja meillä on suvussa ollut oikein riesana masennusta ja ahdistushäiriötä. Isäni on koko elämänsä kärsinyt niin että syrjäytyi täysin maailmasta. Minä olen käynyt vuosia terapiassa käsittelemässä traumat ja maailman inhoni tuloksetta, töissä ollut pätkissä, vakava burnoutin takia en ole enään koskaan palautunut vahvaksi joten opiskelut jäi. Nyt sain tietää että isoveljeni on pitkään kärsinyt vakavasta masennuksesta, hän sentään on menestynyt opiskeluissa ja työelämässä, kavereitakin löytyy. Nyt tämä kirottu sairaus iski häneenkin.
Me kärsitään todella vahvasta perinnöllisestä masennusta aina ollut yhtä parantumista ja kärsimystä.
Tämä elämä minun puolestani on jo aivan tarpeeksi koetellut. Sanotkaa jotain, minulla valuu kyyneleet tässä. Tämä on loputon taistelu.
Kommentit (16)
Syötkö lääkkeitä siihen masennukseen? Auttaako ne?
Ei lääkkeet ole koskaan auttanut. Ei muutkaan saanut. Joku lääkärikin sanoi että harvinaisen vahvana kulkee suvussa.
Lähetän täältä sinulle oikein paljon voimia. Älä ainakaan jättäydy yksin vaan hakeudu seuraan. Kerro läheisillesi ja ystävillesi miltä tuntuu. Liiku ulkona auringossa. Yritä saada lääke joka auttaa. Kaikkea hyvää sinulle.
Mitä olet itse tehnyt masennusta hoitaaksesi? Tiedän, että sitä ei voi itse parantaa, mutta kyllä se vaatii itseltäkin paljon. Esim. rutiineista kiinnipitäminen on tärkeää. Aamulla nousee sängystä, pukee päälle ja keittää kahvin, vaikka mitään muuta ei tekisikään. Paras lääke on itselläni ollut se, että piiskaan itseni konemaisestii tekemään asioita, tiskit, ruoka, ulkoilu jne.
Opetella elämään sen kanssa, hyväksyä rajoitukset esim opinto- ja työelämässä. Kaikilla on jotain rajoitteita elämässä, toisilla se voi olla jokin psyykkinen oire tai sairaus, siltikin voi elää hyvää ja mielekästä elämää, mutta suru tulee kyllä surra pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostat oman sukusi ja oman masennuksesi muiden masennuksen yläpuolelle?
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.
No miltä luulet, että muista masentuneista tuntuu kun SINUN SUKUSI masennus on maailman tärkein asia? Muiden masennus on kuule ihan tasan yhtä vakava asia. Paras opetella sitä tasa-arvoa ihan ensin.
Parempi että olet hiljaa kun et mitään tajua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostat oman sukusi ja oman masennuksesi muiden masennuksen yläpuolelle?
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.
No miltä luulet, että muista masentuneista tuntuu kun SINUN SUKUSI masennus on maailman tärkein asia? Muiden masennus on kuule ihan tasan yhtä vakava asia. Paras opetella sitä tasa-arvoa ihan ensin.
Taidat olla vasemmistolainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostat oman sukusi ja oman masennuksesi muiden masennuksen yläpuolelle?
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.
No miltä luulet, että muista masentuneista tuntuu kun SINUN SUKUSI masennus on maailman tärkein asia? Muiden masennus on kuule ihan tasan yhtä vakava asia. Paras opetella sitä tasa-arvoa ihan ensin.
Taidat olla vasemmistolainen.
En vaan masentunut, jota loukkaa tuollaiset aloitukset, joissa kävellään toisten masennuksen päälle ja toisia vähätellen.
Teillä on vertaistukea toisistanne ja se on voimavara, ymmärrätte mitä koette. Meillä on suvussa kaikki niin sootanan kovia jätkiä ja mimmejä, ettei sieltä saa tässä tilassa muuta kuin niskata tarttumisen vinkkejä. Työ, harrastukset ja kaverit pitää ajatukset kurissa onneksi tällä hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta 30v nainen ja meillä on suvussa ollut oikein riesana masennusta ja ahdistushäiriötä. Isäni on koko elämänsä kärsinyt niin että syrjäytyi täysin maailmasta. Minä olen käynyt vuosia terapiassa käsittelemässä traumat ja maailman inhoni tuloksetta, töissä ollut pätkissä, vakava burnoutin takia en ole enään koskaan palautunut vahvaksi joten opiskelut jäi. Nyt sain tietää että isoveljeni on pitkään kärsinyt vakavasta masennuksesta, hän sentään on menestynyt opiskeluissa ja työelämässä, kavereitakin löytyy. Nyt tämä kirottu sairaus iski häneenkin.
Me kärsitään todella vahvasta perinnöllisestä masennusta aina ollut yhtä parantumista ja kärsimystä.
Tämä elämä minun puolestani on jo aivan tarpeeksi koetellut. Sanotkaa jotain, minulla valuu kyyneleet tässä. Tämä on loputon taistelu.
Puhu kaikki asiasi Jeesukselle. Hän ON, näkee ja kuulee. Jeesus auttaa Sinua, niin kuin auttoi minuakin. Olin vakavasti masentunut,lisäksi paniikkihäiriö. Jeesus nosti minut sieltä kuopasta avariin maisemiin. Nyt olen iloinen ja onnellinen, ollut jo kymmeniä vuosia, vaikka minut laitettiin nuorena eläkkeelle toivottomana tapauksena.
Jeesukselle KUKAAN ei ole toivoton tapaus!!
Sinua siunaten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kohta 30v nainen ja meillä on suvussa ollut oikein riesana masennusta ja ahdistushäiriötä. Isäni on koko elämänsä kärsinyt niin että syrjäytyi täysin maailmasta. Minä olen käynyt vuosia terapiassa käsittelemässä traumat ja maailman inhoni tuloksetta, töissä ollut pätkissä, vakava burnoutin takia en ole enään koskaan palautunut vahvaksi joten opiskelut jäi. Nyt sain tietää että isoveljeni on pitkään kärsinyt vakavasta masennuksesta, hän sentään on menestynyt opiskeluissa ja työelämässä, kavereitakin löytyy. Nyt tämä kirottu sairaus iski häneenkin.
Me kärsitään todella vahvasta perinnöllisestä masennusta aina ollut yhtä parantumista ja kärsimystä.
Tämä elämä minun puolestani on jo aivan tarpeeksi koetellut. Sanotkaa jotain, minulla valuu kyyneleet tässä. Tämä on loputon taistelu.
Puhu kaikki asiasi Jeesukselle. Hän ON, näkee ja kuulee. Jeesus auttaa Sinua, niin kuin auttoi minuakin. Olin vakavasti masentunut,lisäksi paniikkihäiriö. Jeesus nosti minut sieltä kuopasta avariin maisemiin. Nyt olen iloinen ja onnellinen, ollut jo kymmeniä vuosia, vaikka minut laitettiin nuorena eläkkeelle toivottomana tapauksena.
Jeesukselle KUKAAN ei ole toivoton tapaus!!
Sinua siunaten. <3
Nalle Puh teki saman minulle, hunajaa sinulle <3
Ajattele asiaa toisinpäin. Tämä ei ole tragedian päivä, vaan iloinen päivä, koska veljesi ei enää joudu piilottelemaan totuutta teiltä. Tämä on helpotuksen alku hänelle, ja voitte oikeasti tukea toisianne kaikki.
Totta kai tuntuu pahalta nyt, kun asia selvisi sinulle. Mutta tunnetilassasi on myös mukana mustavalkoisuuden kääntöpuoli, eli koska olet mustannut itseäsi ja vaalentanut veljeä, nyt menetät ihannoidun kuvasi hänestä superpärjääjänä, ja se nostaa häpeää ja surua ja hillitöntä sääliä. Ja halun pelastaa.
Silloin tunnetilasi järkyttävyydessä on paljossa kysymys veljeen kohdistuvasta myötätunnosta, jota sinun oikeasti pitäisi kokea itseäsi kohtaan, mutta masentuneena sen korvaa itsesäälillä. Ja niillä aggressiivisemmilla tunteilla. Joita yhteiskunta innoissaan ruokkii julistamalla, että teillä ei ole toivoa ellette ota pilleriä ja ja ja.
Muista, että perheenne ei ole toivoton yksikkö. Voi olla että teillä on huonoa onnea geenilotossa, mutta masennus kuitenkin on iloisempi asia kuin moni muu perinnöllinen juttu. Ette ehkä saa toteutettua kaikkia unelmianne, mutta unelmien paras puoli on, että niitä voi vaihtaa järkevämpiin kesken kaikenkin. Se ei ole kiellettyä.
Käsittele surusi rauhassa, mutta jätä epätoivopuuhat vähemmälle. Opettele optimismia. Se oikeasti auttaa pitemmän päälle. Ja sure samalla isäsi kohtaloa myös. Muista, ette ole yksin. Moni tietää minkälaisia asioita käytte läpi. Kun tilanne on mikä on ja taustanne on mikä on, ne tunteet ovat aivan normaaleja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostat oman sukusi ja oman masennuksesi muiden masennuksen yläpuolelle?
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.
No miltä luulet, että muista masentuneista tuntuu kun SINUN SUKUSI masennus on maailman tärkein asia? Muiden masennus on kuule ihan tasan yhtä vakava asia. Paras opetella sitä tasa-arvoa ihan ensin.
Taidat olla vasemmistolainen.
En vaan masentunut, jota loukkaa tuollaiset aloitukset, joissa kävellään toisten masennuksen päälle ja toisia vähätellen.
Onko nyt huippu saavutettu!!??
Kun jo toisen masennustakin kadehditaan!? Ei - sanonko - mä - mitä!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nostat oman sukusi ja oman masennuksesi muiden masennuksen yläpuolelle?
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.
No miltä luulet, että muista masentuneista tuntuu kun SINUN SUKUSI masennus on maailman tärkein asia? Muiden masennus on kuule ihan tasan yhtä vakava asia. Paras opetella sitä tasa-arvoa ihan ensin.
Taidat olla vasemmistolainen.
En vaan masentunut, jota loukkaa tuollaiset aloitukset, joissa kävellään toisten masennuksen päälle ja toisia vähätellen.
Pistetään tämä kommentti sun masentuneisuuden piikkiin, taidat nähdä mörköjä sielläkin missä niitä ei ole. Nimittäin näin suht terveellä päällä tuossa aloituksessa ei ole mitään mainitsemisiasi asioita; ketään ei vähätellä eikä kenenkään yli kävellä. Ei sanallakaan.
Mutta tsemppiä sulle elämään kuten ap:kin!
Anteeksi mitä? Arvasin että tulisi tällaista, lyödään lyötyä alas. Tämä vie viimeisetkin happeet pois.
Jos näin on niin miksi ette ammu meitä pois häiritsemästä? Mulla sentään tunteet vielä jäljellä.
Kyllä tommonen kommentti vie toivon kokonaan pois.