Lue keskustelun säännöt.
Kuinka moni myöntää ajatelevansa ensisijaisesti itseään?
28.10.2018 |
Minä ainakin. Vain minä olen minulle tärkeä, muita ihmisiä en oikeasti tarvitse. Paitsi materiaaliksi omiin projekteihini. Mutta esim. ystäväksi en ryhdy kenellekään, ei huvita tuhlata aikaani. Mutta omat lapset olivat aikanaan mielenkiintoinen projekti (enää ne eivät juurikaan kyllä jaksa kiinnostaa). Samoin työssäni saan olla tekemisissä ihmisten kanssa ja manipuloida heitä. Se on kiintoisaa ja palkitsevaa.
Ulospäin en anna tällaista mielikuvaa, vaan kohtelen ihmisiä pääsääntöisesti hyvin ja osaan esittää empaattistakin. Koska en halua mitään katkeria ulisijoita kimppuuni väittämään että moraalini on huono, ja mustaamaan mainettani. Mutta aikuisen oikeasti; en usko että maailmasta löytyy kovinkaan paljon aidosti toisista välittäviä ihmisiä. Joitakin, joo, mutta pääsääntöisesti ihmiset pettävät toisiaan ja jopa itseään kuvitellen olevansa jotenkin empaattisia. Paskan marjat ovat!!
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Jaa-a. Minä kyllä ajattelen ja kohtelen ihmisiä vilpittömästi, pitäen heitä arvokkaina sinällään, enkä oman eduntavoitteluni välineinä. Koen rakkautta lähimpiäni kohtaa ja myös vilpitöntä lähimmäisenrakkautta etäisempiä kohtaan. Olen empatiakykyinen. En väitä, että olisin kaikessa altruistinen, mutta tuollainen toisten ihmisten manipulointi ja hyväksikäyttö kuulostaa täysin vieraalta.
Voi olla, että olen typerä ja lapsellinen. Näin minun on kuitenkin helpompi elää, eikä minulla ole tarvetta tulla kerjäämään kommentteja, saati myötätuntoa, asioihin, joiden tiedän olevan pahuutta. En ole kaikessa hyvä tai jalo, mutta omatuntoni on jokseenkin toimiva ja useimmiten kaiketi toimin sen mukaan.
Minusta on tietenkin ikävä kuulla tuollaisista itsekkäistä ihmisistä. Kun kuitenkin järki näyttää heilläkin jollakin omalla tavallaan juoksevan, ihmettelen, miksi he eivät tajua muunlaisten ihmisten olemassaoloa, vaan olettavat muiden olevan itsensä kaltaisia. Ja etsivätkö he tuolla oletuksella oikeutusta olemassaolonsa tavalle? Ja lopulta: jos he eivät mitenkään epäilisi tuota itsekkyytensä oikeutta ja hvyyttä, miksi he täällä siitä kirjoittelisivat?
Manipulointi mainittiin ketjussa, mutta kukaan ei kyllä puhunut hyväksikäytöstä mitään. Sinä ihana ja empaattinen ihminen näet sellaista vain koska kaipaat oikeasti itsellesi jotain. Se on sitten hyväksikäyttöä, kun et saa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kai suurimmalle osalle on tärkeintä on itsensä ja se lähipiiri, koska se koskettaa sinua. Muut tulee vasta sitten, vaihtelee kai ihmisestä minkä verran empatiaa riittää tuntemattomille.
Jaa-a. Minä kyllä ajattelen ja kohtelen ihmisiä vilpittömästi, pitäen heitä arvokkaina sinällään, enkä oman eduntavoitteluni välineinä. Koen rakkautta lähimpiäni kohtaa ja myös vilpitöntä lähimmäisenrakkautta etäisempiä kohtaan. Olen empatiakykyinen. En väitä, että olisin kaikessa altruistinen, mutta tuollainen toisten ihmisten manipulointi ja hyväksikäyttö kuulostaa täysin vieraalta.
Voi olla, että olen typerä ja lapsellinen. Näin minun on kuitenkin helpompi elää, eikä minulla ole tarvetta tulla kerjäämään kommentteja, saati myötätuntoa, asioihin, joiden tiedän olevan pahuutta. En ole kaikessa hyvä tai jalo, mutta omatuntoni on jokseenkin toimiva ja useimmiten kaiketi toimin sen mukaan.
Minusta on tietenkin ikävä kuulla tuollaisista itsekkäistä ihmisistä. Kun kuitenkin järki näyttää heilläkin jollakin omalla tavallaan juoksevan, ihmettelen, miksi he eivät tajua muunlaisten ihmisten olemassaoloa, vaan olettavat muiden olevan itsensä kaltaisia. Ja etsivätkö he tuolla oletuksella oikeutusta olemassaolonsa tavalle? Ja lopulta: jos he eivät mitenkään epäilisi tuota itsekkyytensä oikeutta ja hvyyttä, miksi he täällä siitä kirjoittelisivat?