Lue keskustelun säännöt.
Kenelle AMK-tutkinto on saavutus?
27.10.2018 |
Taso ei ole koskaan ollut kovin kummoinen ja koulutuksen läpäisee helposti lähinnä olemalla hereillä oppitunneilla.
Kommentit (59)
No tottakai se on saavutus. Itse pääsin sisäänkin vasta 43. varasijalta, ei sinne pääseminenkään ollut ihan läpihuutojuttu tämmöselle ei-niin-älykkäälle. Valmistuin tradenomiksi ja tienaan nykyään keskipalkan (n 3100 e kk) ja olen siitäkin ylpeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu alasta. En ole matemaattisesti lahjakas, joten insinöörintutkinto AMK:sta olisi saavutus. Muusikon tutkinto konservatoriosta tuskin olisi pahakaan rasti.
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Täsmälleen sama kokemus samoista opinnoista yliopistosta ja ammattikorkeakoulussa.
Jaksuja mäkkärin kassalle, ap. Toivon mukaan säkin vielä löydät koulutustasi vastaavaa työtä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua ainakin välillä naurattaa tuo vaatimustaso. Menin ekaan tenttiin työtilanteeni vuoksi todella puutteellisesti lukeneena - siis todella. Olin käyttänyt tenttikirjaa lähteenä ekaan kirjalliseen työhöni ja minulla oli aavistus siitä aiheesta mitä kysyttiin. Loput meni ihan yleissivistyksellä ja elämänkokemuksella.
Sain tentistä 4/5 ja tiedän monta kurssikaveria jotka reputtivat tentin vaikka olivat lukeneet kunnolla. En vaan tajua.
Kuulostaa niin tutulta. Itsekin opiskelin aikuisena ja se vaatimustaso tuntui naurettavan alhaiselta. Muistan kun olin lukenut huonosti kansantalouden tenttiin niin etten uskonut mitenkään voivani päästä läpi, mutta menin tenttiin sillä ajatuksella että katson mitä siinä pitää osata. No eikös tullut vitonen ja opettaja antoi paksun kirjan palkkioksi kurssin parhaasta koesuorituksesta :-D Minua tuo harmitti ihan älyttömästi, koska olisin halunnut oppia ne asiat mutta itseni tuntien tiesin että jää lukematta, kun ei ole mahdollisuutta korottaa arvosanaa.
Sen voin uskoa, että insinööriopiskelijat joutuvat vähän tekemään töitäkin. Mutta rahoituksen opiskelijalle ainoa edes jonkin verran haastavalta tuntuva kurssi oli johdannaiskurssi.
Viimeisetkin luulot koulutuksen hyödyllisyydestä karisivat siinä vaiheessa kun opinnäytetyökurssilla tutustuttiin koulussa tehtyihin opinnäytetöihin. Ei siinä tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, kun katsoi minkälaisia tekeleitä oli hyväksytty opinnäytetöiksi.
Jos osaa suomen kieltä edes auttavasti, jo sillä pystyy erottumaan muista opiskelijoista edukseen. Nykyisin lukiosta valmistuneilla (ja AMK:hon päätyneillä) äidinkielen taso on todella heikko. Minkäänlaista älyllistä toimintaa ei tunnu olevan tiedon prosessoinnin suhteen, ryhmätöitä tehdään suoraan netistä copy+paste-menetelmällä, ei osata prosessoida tietoa eikä kirjoittaa asioita omin sanoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Kokeilepa teknistä tai luonnontieteellistä alaa yliopistossa niin saatat yllättyä vielä enemmän. ;)
Maisterin tutkintoko sitten on jotenkin enemmän saavutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä AMK vs. yliopisto vertailu on niin turhaa. Koulutuksen tarkoitus on valmistaa opiskelijoita eri ammatteihin joita yhteiskunta tarvitsee ja kysynnästä päätellen on selvää ettei yliopisto yksin pysty vastaamaan niihin tarpeisiin joita yritykset työntekijöiltään edellyttää. Molemmille on paikkansa ja roolinsa yhteiskunnassa ja ne valmistaa opiskelijoita eri tarpeisiin. Joillakin on vain tarve kokea jotain paremmuuttaa opiskelupaikkansa ansiosta eikä niiden mieleen mahdu että muutkin ihmiset on tärkeitä. Todella naurettava ajattelumalli.
Puhun kokemuksesta joten koen voivani vertailla näitä opiskelupaikkoja. Olen suorittanut lukion, ammattikoulun, AMK (Haaga-Helia), yliopiston (HY), alemman (BSc), ja maisterin (Msc) tutkinnot. Aikaisemmat Suomessa ja kaksi viimeisintä USAssa. Kaikista naurettavinta on se kun AV:n akateemiset kokee että akateemiset on vain ja ainostaan Suomesta, ja muissa maissa tutkinnot ostetaan rahalla. (._o)
Kokeilkaa ensin ja iniskää vasta sitten.
Joillekin lukion ja ammattikoulun läpäisy on saavutus.
Sitä en tiedä onko kellekään peruskoulun läpäisy saavutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se minulle olisi. Sairastan vaikeaa paniikkihäiriötä johon liittyy sosiaalisten tilanteiden pelko. Kohtauksia on ihan joka ikinen päivä useita.
Tämän vuoksi olen ollut poissa työ-ja kouluelämästä useita vuosia, tuskin siis koskaan tulen mitään amk-tutkintoa saavuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Mikä humanistinen ala? Opiskelin itse venäjää ja vähissä oli vitoset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Unohdin tosiaan mainita, että omakin tutkintoni on amk tekniikka ja nyt tietotekniikka luonnontieteellisessä. Tekniikkaa en valinnut siksi, koska ajattelin sen kuitenkin olevan vaativampaa ja siellä on vähemmän verkkokursseja. Tää yksi verkkokurssi, johdatus tietojenkäsittelytieteisiin, tän kyllä pystyisi suorittamaan kuka tahansa yläasteen normaaliälyinen koululainen, mutta varmaan näitä leikkikoulukursseja nyt vain kuuluu asiaan. Tosin näytin tätä 20 vuotta sitten yliopistosta valmistuneelle sukulaiselle ja hän pudisteli päätään, että ei heillä ihan tuollaista lässyä ollut. Tosin eri yliopistosta valmistunut.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on alla korkeakoulututkinto, nyt teen alan vaihtajana AMK-tutkintoa.
Kyllä mua ainakin välillä naurattaa tuo vaatimustaso. Menin ekaan tenttiin työtilanteeni vuoksi todella puutteellisesti lukeneena - siis todella. Olin käyttänyt tenttikirjaa lähteenä ekaan kirjalliseen työhöni ja minulla oli aavistus siitä aiheesta mitä kysyttiin. Loput meni ihan yleissivistyksellä ja elämänkokemuksella.
Sain tentistä 4/5 ja tiedän monta kurssikaveria jotka reputtivat tentin vaikka olivat lukeneet kunnolla. En vaan tajua.
Sama on jatkunut. Pyrin yleensä tekemään opiskeluasiat tekemään hyvin, mutta olen täysoäiväisesti töissä samalla, niin kiireisinä aikoina on pakko tinkiä. Tenteistä saa ihan vaan otsikot silmäilemällä vähintään kakkosen, jos on mitään elämänkokemusta. Kirjallisiin töihin panostin aluksi ihan hulluna, koska asetin kriteerit yliopiston vaatimuksiin. Mutta tuolla saa viitosen aika keskinkertaisella työllä.
Uskon, että ihmiselle joka ei ole koskaan muuta opiskellut, AMK voi olla saavutus ja tuntua vaikealtakin. Mutta esim. tenteistä, joissa pääsisi läpi ihan vaan sillä, että olisi jotain edes kuunnellut lähiopetuksen pakollisilla tunneilla.
Toki se, että opiskelen sosionomiksi (aikaisempi KTM) vaikuttaa varmasti. Ehkä jotkut insinöörialat olisivat vaativampia? Tai sairaanhoitaja?
Tsemppiä vaan kenttätyöhön, mikäli opinnot vedetty vain otsikoita silmäilemällä.
Myös tuo asenne on vähän huolestuttava, että jos jo opiskelukavereihin suhtaudut vähättelevästo. Se oma persoona kun on suurin työkalu tulevassa työssäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle oli. Minulla on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet ja silti sain opiskeltua tradenomiksi. Mielestäni se on suuri saavutus.
Jotenkin outoa kilpailla sillä, että kenen opinnot olleet vaikeimpia.
Pääpointti kun pitäisi olla siinä, miten pärjäät siinä tulevassa työssäsi.
Vierailija kirjoitti:
Heh, mulle yksi maisteri kerran leukaili miten kävi vaan tenteissä.
Tenttimällä ja gradun tekemällä minäkin yliopiston läpäisin. Uskon että amk:ssa joutuu kovemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Unohdin tosiaan mainita, että omakin tutkintoni on amk tekniikka ja nyt tietotekniikka luonnontieteellisessä. Tekniikkaa en valinnut siksi, koska ajattelin sen kuitenkin olevan vaativampaa ja siellä on vähemmän verkkokursseja. Tää yksi verkkokurssi, johdatus tietojenkäsittelytieteisiin, tän kyllä pystyisi suorittamaan kuka tahansa yläasteen normaaliälyinen koululainen, mutta varmaan näitä leikkikoulukursseja nyt vain kuuluu asiaan. Tosin näytin tätä 20 vuotta sitten yliopistosta valmistuneelle sukulaiselle ja hän pudisteli päätään, että ei heillä ihan tuollaista lässyä ollut. Tosin eri yliopistosta valmistunut.
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen on ihan pilipalikurssi. Helppo mutta työläs, jos ei ole tottunut kirjoittamaan esseitä. Homma vaikeutuu huomattavasti jo muissa perusopinnoissa.
Minäkin olen triplatohtori, eikä se ole yhtään mitään. Täysi luuseri olen ihan niin kuin kaikki muutkin. Ihan sama kouluttautuuko ihminen vai ei, yhtä tyhjän kanssa kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Minulle, teknisen alan AMK-tutkinto on ihan hitosti vaikeampi saavutus kuin mikään, mikä yliopistossa on tähän mennessä tullut vastaan. Yliopistossa vitosia (humanistinen ala) saa suunnilleen vahingossakin kun osaa kirjoittaa, AMK:ssa piti oikeasti osatakin.
Et ole tainnut kokeilla opiskelua teknillisessä tai matemaattis-luonnontieteellisessä
Opiskelin teolliseksi muotoilijaksi AMK:ssa, ja työskentelen nykyään erilaisten mainostelineiden suunnittelijana (alusta loppuun, mekaanisesta rakenteesta visuaaliseen ilmeeseen). Kyse on niistä telineistä kaupassa, joista mammat ostaa jotain erikoistarjous gourmet-ruokia tai pesuaineita kokeiluun, ja joiden ilme on suunniteltu juuri kyseistä tuotetta varten.
Opiskeluni teolliseksi muotoilijaksi oli huomattavasti vaikeampaa ja aikaavievempää ja stressaavampaa ja aivoja vaativampaa kuin eräs käsienheiluttelututkinto, jota opiskelin ennen muotoilun opintoja yliopistossa melkein maisteriin asti eli gradua vaille.