Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan kokenut taantumista takaisin lapseksi tai nuorempaan ikään?
26.10.2018 |
Onko kukaan kokenut tällaista? En tiedä mikä on sopiva tapa ilmaista asia, mutta itselleni tällainen tapahtui fyysisen sairastumisen jälkeen ja yhteydessä. En ole oikein päässyt takaisin normaaliin. Yleensä tuntuu, että aikuinen osa pystyy esittämään minua tarvittaessa, mutta yksin ollessa/kun ei jaksa, olen epäkypsä ja pieni. Kuluneen vuoden sisään olen myös tajunnut, mikä lapsuudenperheessäni oli dynamiikka. En tiedä onko kumpikin asia heittänyt minut takaisin lapsen tasolle.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Miten se ilmenee?
Reaktiot ovat välittömiä ja peittelemättömiä, ellen erikseen yritä muuta. Toiset ihmiset näyttää ja tuntuu aikuisilta, minua muutaman vuoden nuoremmatkin. Osaan ajaa autoa, mutta kuljen pelkästään julkisilla nykyään, enkä pue mitään aikuisten vaatteita kuten nilkkureita ja villakangastakkia. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, en myöskään samastu ikäisiini vaan ihmettelen miten heillä on jo lapsia, vaikka oikeasti olemme jo paljon yli parhaan lastentekoiän. En koe itseäni aikuiseksi enkä ajattele esim seksiä nykyään lainkaan koska olen jotenkin "vasta lapsi" tunnetasolla.. johtunee siitä kun en koskaan oikeasti saanut olla lapsi vaan odotettiin aikuismaista käytöstä.
Apua. Skitsofrenia? Taantuminen? Minkä ikäinen olet? Mene heti psykiatrille.
Vierailija kirjoitti:
Apua. Skitsofrenia? Taantuminen? Minkä ikäinen olet? Mene heti psykiatrille.
En usko että olen niin sekaisin, että pääsisin psykiatrille :0 ulospäin ei kai huomaa mitään kovin outoa, koetan vaan välttää ylimääräistä olemista muiden kanssa ja sen verran kun pitää olla, niin puhun normaalisti. Ehkä olen vaan rasittunut. Ap
Sama. Olen kanssa miettinyt tuota oman lapsuudenperheeni dynamiikkaa, toisaalta lellittiin, toisaalta vaadittiin liikaa ja kaikkien omien asioiden hoitamista. Pilkattiin jos en osannut jotain. Ei tullut sellaista normaalia vastuun kasvamista vanhetessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama. Olen kanssa miettinyt tuota oman lapsuudenperheeni dynamiikkaa, toisaalta lellittiin, toisaalta vaadittiin liikaa ja kaikkien omien asioiden hoitamista. Pilkattiin jos en osannut jotain. Ei tullut sellaista normaalia vastuun kasvamista vanhetessa.
Aivan. Mullakin oli sellaista, että äidin tunteita joutui varomaan. Esimerkiksi ruuasta en koskaan sanonut, että on pahaa, mutta kerran kun sanoin, etten oikein tykkää nakeista, niin äiti sanoi että ei saa arvostella ruokaa, kun hänelle voi tulla paha mieli. Yhdestä minuun kohdistuneesta onnettomuudesta en uskaltanut kertoa äidille, ja kun sisko kieli niin sain rangaistuksen etten ollut kertonut. Ei siis mitään myötätuntoa tai miettimistä, miksi en luottanut aikuiseen. Poikaystävistä en myöskään kertonut, tiesin että ei hyväksyttäisi.
Vasta aikuisena olen tajunnut muutaman tapahtuman seurauksena, että äiti ei ole edes muuttunut noista ajoista oikein ollenkaan. Ap
Alue: Aihe vapaa
Miten se ilmenee?