Tapahtuu vain leffoissa vol.2
Taustaa: torstaina piti olla elämäni ensimmäinen PAS. Klinikalta soitettiin ja kerrottiin että neljästä alkiosta kolme on vainaita ja neljäskin henkitoreissaan. Siirtoon ei siis päästy. Kävin kuitenkin lääkärissä sopimassa jatkot (uusi IVF) ja itkuksihan se meni. Olin lääkärissä keskellä päivää ja olin hiukka itkuisen näköinen vielä palatessani opetöihini.
7-luokkalaisista joku tietenkin kysyikin että olenko itkenyt, johon kommentoin, ettei heidän onneksi tarvitse siitä murehtia. Sitten tulikin tytöillä puhetta tulevasta seksivalistustunnista. Tytöt rupesivat arvuuttelemaan toisiltaan, kuinka pian pitää jälkiehkäisy ottaa ja pienen kikatuksen jälkeen uskaltautuivat kysymään minulta ja juttelimme sitten siitä hetkisen. Siitä päästiinkin lapsien kamaluuteen ja haisevuuteen ja kysymykseen että onko sulla ope lapsia ja haluisitko. Ei, ja joo, kyllä, varmaan. Jonka jälkeen setvitään perhesuhteita ja ällistellään että hä, oot ollut 10 v naimisissa eikä vieläkään lapsia! Niinpä... Mua tilanne jo lähinnä nauratti siinä vaiheessa, aina joskushan muksut uteliaina kyselee opettajien perheistä mutta tänäkään vuonna en muista olisko kertaakaan kukaan kysellyt paitsi tietenkin juuri tuona päivänä ja samantien lääkärireissun jälkeen :-o En oikein osaa edes selittää sitä epätodellista/epäuskoista fiilistä, tietenkään en loukkaantunut kun tytöt ihan ystävällisellä mielellä kyselivät eikä heillä ole kuitenkaan vielä ihan sellaisia blokkeja kuin aikuisilla että mitä sopii kysellä. Hyvällä mielellä juteltiin perhesuunnitteluasiat siinä työn lomassa eivätkä varmaan ressukat vähääkään tajunneet kuinka akuutti asia minulle oli. Kaikkea tämä elämä keksii...
Kommentit (4)
Muistankin sut tuolta lupin puolelta :-)
Joopa joo, muistan minäkin kuinka 19 vee tolvanana loksahti leuka kun 35-vuotias duunikaveri odotti kaksosia. Että vasta niin vanhana ensimmäisiään odottaa... hyvin saa käydä että itse ehtisi tuohon. Enkä tietenkään voinut käsittää että joku voisi ihan vapaaehtoisesti vaivoikseen haluta jotain vauvaa kun maailmassa voi tehdä paljon kivempaakin kuten esim. käydä elokuvissa ja bändikeikoilla ja luuhata kahviloissa.
Mulla ei käytetty sumuja tuossa IVFssä, joten olen aika pihalla pitkän kaavan aikatauluista. Koska sulle suunnitellaan punktiota? Mulla vois olla se edessä tuossa kuunvaihteessa.
Meillä takana ensimmäinen ja viimeinen IVF. Mekään ei päästy siirtoon, ku hedelmöittymistä ei tapahtunut. Siis ICSI on enää ainut toivomme. Järkytys todellakin oli suuri, kun kuulimme tulokset. Elämä jatkuu. Onneksi on muutakin elämää. Itse teen myös lasten ja perheiden kanssa töissä ja todellakin näen monenlaisia perheitä. Voin siis kuvitella itsessäni nuo tunteet. Jaksuja.
Moi Heli!
Punktiota suunnitellaan vkolle 23, joo olen clubin listoilla, mutta ei ole tullut sinne juuri kirjoiteltua, kun siellä on niin paljon porukkaa enkä pysy oikein perässä.
Moi Heli!
Suuret pahoitteluni, ettette päässeet siirtoon asti. Luin tarinasi ja siitä tuli mieleen, kuinka itse joskus nuorempana kyselin joltain lapsettomalta pariskunnalta, että onko heillä lapsia ja miksi ei ole.. Enpä silloin tajunnut, miten loukkaavaa se voi olla ja itse olis joskus kamppailemassa samassa tilanteessa.
Toivon todella, että teilläkin vielä onnistaa!! Olen joskus lukenut kuulumisiasi tuolta clubista.
Omaa napaa: aloitin juuri sumut ja menossa ihan ekaan ivf:ään. Pelottaa kyllä, että päästäänkö siirtoon asti. Sekin olis jotain, kun pääsis jännäämään tulosta.