Mitä opiskella, jos ei osaa matematiikkaa?

Yliopistoissa on huuhaa -aloja vaikka kuinka humanistisella puolella. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään eikä paljon muustakaan. Eikun sinne vaan.

Ps. Onko mäkkärityö sinulle luontevaa?

Vierailija kirjoitti:

Opettele hyvin tilastomatematiikka niin pärjäät kohtuullisesti.

Jep ja sehän ei politiikassa tarkoita, että tulkitset tilastoja oikein, vaan tarkoitushakuisesti.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa on huuhaa -aloja vaikka kuinka humanistisella puolella. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään eikä paljon muustakaan. Eikun sinne vaan.

Ps. Onko mäkkärityö sinulle luontevaa?

Se, että jollain alalla ei tarvitse matematiikkaa, ei tee siitä huuhaata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa on huuhaa -aloja vaikka kuinka humanistisella puolella. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään eikä paljon muustakaan. Eikun sinne vaan.

Ps. Onko mäkkärityö sinulle luontevaa?

Se, että jollain alalla ei tarvitse matematiikkaa, ei tee siitä huuhaata.

No tuohan on itsestäänselvyys, mutta minun mielestäni edellisessä kommentissa painotettiin, että humanistisella puolella on paljon huuhaa-aloja.

Vierailija kirjoitti:

Olen kaikessa muussa keskitasoa ja opin nopeasti, hyvä kielissä ja tykkään kirjoittaa. Lempiaineitani ovat yhteiskuntaoppi, psykologia, uskonto, äidinkieli ja englanti. Yleensä arvosanat on 8-9 luokkaa, mutta kielissä 10. Matemaattiset aineet rimaa hipoen läpi yrityksistä huolimatta. En liity vihreisiin, enkä ikinä halua nähdä heitä hallituksessa. Ei kiitos.

Ap

Viestinnässä ja markkinoinnissa et tarvitse matematiikkaa ja pääset kirjoittamaan. Oikeastaan kaikki humanistiset alat sopii myös. Siitä vaan pläräämään hakuoppaita.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa on huuhaa -aloja vaikka kuinka humanistisella puolella. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään eikä paljon muustakaan. Eikun sinne vaan.

Ps. Onko mäkkärityö sinulle luontevaa?

Ne huuhaahumanistit ovat kylläkin usein niitä, jotka opettivat sinullekin äidinkieltä, englantia, ruotsia ja muita kieliä koulussa, sekä uskontoa ja historiaa, tai kirjoittivat niihin tarvittavat oppikirjat. Täydellisen hyödytöntä sakkia siis.

Matematiikka on sellainen laji, että huonokin oppilas oppii jos opettaja on oikea.

Korkeakoulussa ja yliopistossa meno on vain sellaista, ettei siellä joudeta juuri sinuun panostamaan jos et jotain osaa.

Siksi mielestäni on ihan perusteltua hakeutua sellaiselle koulutusalalle, jossa pääsee käyttämään vahvuuksiaan.

Itse olen matematiikassa yläastetasolla, mutta valmistuin liiketaloudesta insinööriksi. Säälistä pääsin läpi matematiikasta ykkösen arvosanoilla, koska valmistuminen olisi peruuntunut muuten. Ei ollut sekään mikään helppo rasti.

Ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeustiede/humanistiset alat

Kyllä mä väittäisin, että jos ei osaa matikkaa, ei pärjää oikiksessakaan. Perusmatikan hallitseminen ei nyt vaadi muuta, kuin loogista päättelykykyä, ja jos sitä ei ole, ei siellä oikiksessakaan kykene opiskelemaan.

Ihan kokemuksesta voin sanoa, että oikiksessa riittää että jaksaa lukea.

Itse vihasin matematiikkaa lukiossa ja pääsin kurssit rimaa hipoen läpi. Ei sillä, en kyllä opiskellutkaan, sillä olin jo yläasteella omaksunut ajatuksen, että olen huono matikassa, kemiassa ja fysiikassa. Ajattelin luonnollisesti, etten koskaan lähtisi opiskelemaan mitään missä niitä tarvitaan.

Nyt opiskelen luonnontieteitä yliopistossa, ja vaikka en tuota pahaa kolminaisuutta opiskelekaan, sivuaa mielenkiinnon kohteeni niitä vahvasti. Ai että kun potuttaa. No mutta nyt saa päntätä sitten ekstralujaa. Kaikista kamalinta on, että pidän niitä jopa kiehtovina, ja harmittaa etten ymmärrä niitä. Nykyisin opiskelijoilla on ihan järjetön määrä tukiopetusta käytettävissä. Kaikki mitä voit tarvita löytyy YouTubesta. Eli vaikka tunnilla ei tajuaisikaan mitään, aina voi katsoa asiat Opetus.tvstä. Älä siis täysin luovuta sen matikan suhteen, ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin matematiikkaa lukiossa ja pääsin kurssit rimaa hipoen läpi. Ei sillä, en kyllä opiskellutkaan, sillä olin jo yläasteella omaksunut ajatuksen, että olen huono matikassa, kemiassa ja fysiikassa. Ajattelin luonnollisesti, etten koskaan lähtisi opiskelemaan mitään missä niitä tarvitaan.

Nyt opiskelen luonnontieteitä yliopistossa, ja vaikka en tuota pahaa kolminaisuutta opiskelekaan, sivuaa mielenkiinnon kohteeni niitä vahvasti. Ai että kun potuttaa. No mutta nyt saa päntätä sitten ekstralujaa. Kaikista kamalinta on, että pidän niitä jopa kiehtovina, ja harmittaa etten ymmärrä niitä. Nykyisin opiskelijoilla on ihan järjetön määrä tukiopetusta käytettävissä. Kaikki mitä voit tarvita löytyy YouTubesta. Eli vaikka tunnilla ei tajuaisikaan mitään, aina voi katsoa asiat Opetus.tvstä. Älä siis täysin luovuta sen matikan suhteen, ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Olen eri mieltä tuosta järjettömästä tukiopetuksen määrästä.

Ainakaan meidän amkssa ei ollut ollenkaan.

Useamman kerran eri opetustahoilta kysyin, vastaus oli eioota.

Jos ei tunnilla tajua, ei se videoita katselemallakaan aukea, kun et voi videolta kysyä eikä video väännä rautalangasta.

Olen itse kokenut tämän, materiaalien läpikäymisestä ja videoiden katsomisen kymmeniä kertoja.

Siinä vaan tuntee itsensä entistä tyhmemmäksi kun ei lukemattomista toistoista huolimatta opi mitään.

Pappi, kielten opettaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa on huuhaa -aloja vaikka kuinka humanistisella puolella. Ei tarvitse ymmärtää matematiikasta mitään eikä paljon muustakaan. Eikun sinne vaan.

Ps. Onko mäkkärityö sinulle luontevaa?

Ne huuhaahumanistit ovat kylläkin usein niitä, jotka opettivat sinullekin äidinkieltä, englantia, ruotsia ja muita kieliä koulussa, sekä uskontoa ja historiaa, tai kirjoittivat niihin tarvittavat oppikirjat. Täydellisen hyödytöntä sakkia siis.

Miksi nuo opettajat ovat sinusta usein huuhaahumanistesteja? Tai no uskonnon-opettajat ehkä, kun sen voisi yhdistää historiaan, mutta silti.

Kokenut sen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse vihasin matematiikkaa lukiossa ja pääsin kurssit rimaa hipoen läpi. Ei sillä, en kyllä opiskellutkaan, sillä olin jo yläasteella omaksunut ajatuksen, että olen huono matikassa, kemiassa ja fysiikassa. Ajattelin luonnollisesti, etten koskaan lähtisi opiskelemaan mitään missä niitä tarvitaan.

Nyt opiskelen luonnontieteitä yliopistossa, ja vaikka en tuota pahaa kolminaisuutta opiskelekaan, sivuaa mielenkiinnon kohteeni niitä vahvasti. Ai että kun potuttaa. No mutta nyt saa päntätä sitten ekstralujaa. Kaikista kamalinta on, että pidän niitä jopa kiehtovina, ja harmittaa etten ymmärrä niitä. Nykyisin opiskelijoilla on ihan järjetön määrä tukiopetusta käytettävissä. Kaikki mitä voit tarvita löytyy YouTubesta. Eli vaikka tunnilla ei tajuaisikaan mitään, aina voi katsoa asiat Opetus.tvstä. Älä siis täysin luovuta sen matikan suhteen, ikinä ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Olen eri mieltä tuosta järjettömästä tukiopetuksen määrästä.

Ainakaan meidän amkssa ei ollut ollenkaan.

Useamman kerran eri opetustahoilta kysyin, vastaus oli eioota.

Jos ei tunnilla tajua, ei se videoita katselemallakaan aukea, kun et voi videolta kysyä eikä video väännä rautalangasta.

Olen itse kokenut tämän, materiaalien läpikäymisestä ja videoiden katsomisen kymmeniä kertoja.

Siinä vaan tuntee itsensä entistä tyhmemmäksi kun ei lukemattomista toistoista huolimatta opi mitään.

Eipäs nyt tyrmätä videoita pelkästään omilla kokemuksilla, kun ihmiset oppivat eri tavoilla (jos on oppiakseen). Toiset kuvista, jotkut kuuntelemalla, lukemalla, tekemällä jne.

Inssi36 kirjoitti:

Matematiikka on sellainen laji, että huonokin oppilas oppii jos opettaja on oikea.

Korkeakoulussa ja yliopistossa meno on vain sellaista, ettei siellä joudeta juuri sinuun panostamaan jos et jotain osaa.

Siksi mielestäni on ihan perusteltua hakeutua sellaiselle koulutusalalle, jossa pääsee käyttämään vahvuuksiaan.

Itse olen matematiikassa yläastetasolla, mutta valmistuin liiketaloudesta insinööriksi. Säälistä pääsin läpi matematiikasta ykkösen arvosanoilla, koska valmistuminen olisi peruuntunut muuten. Ei ollut sekään mikään helppo rasti.

Dyskalkuliassa hyväkään opettaja ei voi aina auttaa tarpeeksi. Esim. aikoinaan oppilaani (9 lk, mm. kielet kymppejä) ei kyennyt ymmärtämään, miten laskun tulos voi olla negatiivinen: 8- 10 = -2

Selitin lämpömittarin avulla: lämmintä +8 astetta, viilenee 10 astetta = mentiin pakkasen puolelle, eli -2 astetta. No problem.

Ajateltiin kahdeksan askelta eteenpäin ja kymmenen taaksepäin, päädyttiin kaksi askelta nollakohdan taakse, eli -2 askelta. No problem! Jne.

Mutta laskutehtävänä:

8-10=?

Mahdoton lasku, koska "kahdeksasta ei voi ottaa pois kymmentä, kun on vaan kahdeksan!"

Ongelma ei ole älyssä, eikä välttämättä kylyssä ymmärtää matematiikkaakaan, vaan kyky hahmottaa numeroita ja kaavoja kirjallisessa muodossa.

Kymmenien tuntien jälkeen annoin periksi.

T: erityisope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeustiede/humanistiset alat

Kyllä mä väittäisin, että jos ei osaa matikkaa, ei pärjää oikiksessakaan. Perusmatikan hallitseminen ei nyt vaadi muuta, kuin loogista päättelykykyä, ja jos sitä ei ole, ei siellä oikiksessakaan kykene opiskelemaan.

Itse asiassa dyskalkuliassa ei ole ollenkaan kyse loogisen päättelykyvyn puutteesta, aivan kuten ei lukihäiriössäkään toisin kuin usein virheellisesti kuvitellaan, vaan lyhytkestoisen työmuistin ongelmista sekä numeerisesta ja avaruudellisesta hahmottamishäiriöstä. Faktat selviksi!

T. Dyskalkulista kärsivä filosofi FM

Vierailija kirjoitti:

Inssi36 kirjoitti:

Matematiikka on sellainen laji, että huonokin oppilas oppii jos opettaja on oikea.

Korkeakoulussa ja yliopistossa meno on vain sellaista, ettei siellä joudeta juuri sinuun panostamaan jos et jotain osaa.

Siksi mielestäni on ihan perusteltua hakeutua sellaiselle koulutusalalle, jossa pääsee käyttämään vahvuuksiaan.

Itse olen matematiikassa yläastetasolla, mutta valmistuin liiketaloudesta insinööriksi. Säälistä pääsin läpi matematiikasta ykkösen arvosanoilla, koska valmistuminen olisi peruuntunut muuten. Ei ollut sekään mikään helppo rasti.

Dyskalkuliassa hyväkään opettaja ei voi aina auttaa tarpeeksi. Esim. aikoinaan oppilaani (9 lk, mm. kielet kymppejä) ei kyennyt ymmärtämään, miten laskun tulos voi olla negatiivinen: 8- 10 = -2

Selitin lämpömittarin avulla: lämmintä +8 astetta, viilenee 10 astetta = mentiin pakkasen puolelle, eli -2 astetta. No problem.

Ajateltiin kahdeksan askelta eteenpäin ja kymmenen taaksepäin, päädyttiin kaksi askelta nollakohdan taakse, eli -2 askelta. No problem! Jne.

Mutta laskutehtävänä:

8-10=?

Mahdoton lasku, koska "kahdeksasta ei voi ottaa pois kymmentä, kun on vaan kahdeksan!"

Ongelma ei ole älyssä, eikä välttämättä kylyssä ymmärtää matematiikkaakaan, vaan kyky hahmottaa numeroita ja kaavoja kirjallisessa muodossa.

Kymmenien tuntien jälkeen annoin periksi.

T: erityisope

Mulla on kans sellainen juttu, etten ymmärrä numeroita ja kirjaimia matematiikassa. Niiden käyttäytyminen on pitänyt opetella ulkoa.

Mutta jos matemaattisesta lausekkeesta pystyy piirtämään kuvan ja/tai selittämään sen käytännön esimerkillä, niin onnistuu.

Esim yhtälöistä ja niiden kuvaajista en tajunnut mitään. Mutta annas olla, kun opettaja selitti että hyppäät taksiin, siinä on lähtömaksu x euroa, joka pysyy samana. Kilometritaksa y euroa, joka muuttuu ajetun matkan mukaan. .. ja näin piirtyy kuvaaja.

Oi että sitä ajaa-elämystä!