Käytännön harjoituksia

Kuulostaapa niin tutulta :D Tuota se arki tulee todellakin olemaan!! Mutta on siinä kuitenkin jotain todella odottamisen arvoista <3



Täällä suunnalla taisi tulla täti kyläilemään tällä kertaa, mutta ensi kierroksella sitten taas yritystä kehiin!!! Plussatuulia sinnepäin :)

Äh, täällä taas itketään hormonihöyryissä teidän elämänmenolle(: Kuulosti vain niin oikealta ja suloiselta.

Aivan mahtava blogi, täytyy sanoa. Turhan epäsäännöllisesti tulee tänne eksyttyä, mutta onpahan aina jotain uutta luettavaa! Alusta asti olen kuitenkin teidän vaiheitanne seurannut ja elänyt mukana. Tänne sivuille suunnistaessa tulee aina sellainen fiilis, että toivottavasti Keltanokalla olisi kaikki jo hyvin. Ja aina kun tulee takapakkia, tunnen sen ja itken. Ja jos jotain iloista tapahtuu, tunnen senkin - ja itken^^



Kun luin keskenmenosta, tunsin hirveää syyllisyyttä siitä, että oma raskauteni jatkui. Tuntuu niin väärältä että noin valmiilta vanhemmilta on otettu pois se oma pieni.



Tässä kommentissa nyt ei ole päätä eikä häntää, mutta pakko vielä mainita että on ihana tulla tänne lukemaan blogiasi, kun mahassa alkaa aina hirveä möyriminen! Meidän pieni Junailija herää aina eloon päivityksiäsi lukiessani.(:



Kiitos, että saamme olla osa uudelleenyrittämistäsi. Toivottavasti asiat selviävät pian parhain päin ja teillä taas plussataan!

Hei Sans. Kiitos valtavan koskettavasta kommentistasi. Luin sen miehelleni ääneen ja liikutuin lukiessani kyyneliin. Kaikkea hyvää sinulle ja odotuksellesi!