Täydellinen mies työkaverina, miten saan omakseni?

Miehillä on sääntö ettei syödä kuormasta. Eli työpaikan ihastuksia ei pokailla. Tietty eri juttu jos nainen niin tekee. Mutta jos et tee mitään niin mitään ei tapahdu.

Minä kiinnostuin yhdestä miehestä uudella työpaikalla.

Jos minulla oli joku kysymys työhön/työpaikkaan liittyen kävin kysymässä tuolta mieheltä. Muutenkin ohimennessäni heitin hänelle aina joskus jonkun "piristävän" kommentin. Tai menin porukkaan juttelemaan missä hänkin oli.

Muutamaa kuukautta myöhemmin pohdin töissä tämän miehen kuullen että pitäis pestä kotona ikkunat väleistäkin mutta ärsyttävää hommaa. Mies sanoi tehneensä saman työn vähän aikaisemmin kotonaan ja lupasi tulla avuksi. Pesin kuitenkin ikkunat itse mutta pyysin tätä miestä auttamaan kun olohuoneessa ei yksi ikkunan lukko mennyt minun voimin kiinni ( en kyllä tainnut kovin paljoa yrittääkään). Tarjosin sitten kahvit, valmiita leipiä jne "talkoolaiselle".

Sitten nähtiin muutaman kerran aikalailla kavereina. Juhannuksen ennen päätin että jos mies ei tee aloitetta viimeistään silloin niin unohdan tyypin. No viimeisenä päivänä ennen juhannusta tuli samassa työhuoneessa työskentelevältä ihastukseltani sähköposti jossa kyseli juhannussuunnitelmiani... mentiin sitten miehen sukumökille juhannusta viettämään.

Aloitimme seurustelun todella varovaisesti koska halusimme olla varmoja kummankin kiinnostuksesta niin että ellei kaikki olisi täsmännyt olisimme voineet palata vielä normaaliin työkaveruuteen ilman isompia ongelmia.

Nykyään olemme naimisissa ja meillä on lapsia. Aikanaan työpaikka jossa olimme molemmat töissä lopetettiin ja olemme olleet sittemmin eri paikoissa töissä.

Mutta olen tyytyväinen että uskalsin tehdä miehelle selväksi että olen hänestä kiinnostunut. Ja sain hyvän miehen itselleni.

Työpaikalla ei helposti tehdä aloitetta koska kuten sanottu se on kiusallisin paikka saada pakit.

Vierailija kirjoitti:

Mies tekisi aloitteen jos olisi kiinnostunut.

  Myös nainen tekisi aloitteen, jos olisi kiinnostunut. Tiedoksesi että kaikki eivät tee aloitteita, vaikka olisivat kuinka kiinnostuneita.

Vierailija kirjoitti:

Kylähullu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En itse ymmärrä näitä työpaikkaromansseja. Entäs sitten jos alatte joskus seurustelemaan ja käykin huonosti ja eroatte. Joudutte näkemään toisianne edelleen töissä jne.

Eikös se ole luonteva paikka tutustua ihmisiin. Ja minkä sille voi, jos leimahtaa.

Miten voi leimahtaa, jos kumpikin odottaa, että toinen tekee aloitteen? 

Kyllähän se nyt perinteisesti menee niin, että MIES pokaa. Pokaava nainen on säälittävä.

  Nuo "perinteet" ja sukupuoliroolit ovat täysin keinotekoisia käsitteitä. Ne eivät perustu mihinkään biologiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies tekisi aloitteen jos olisi kiinnostunut.

Naiset kuvittelevat että jokainen kiinnostunut mies on valmis hankkiutumaan äärimmäisen kiusalliseen tilanteeseen esim. juuri työpaikalla jossa sitä pakit antanutta naista pitäisi sitten nähdä päivästä toiseen.

En ymmärrä mitä peliä nuo monet naiset tuntuu pelaavan, jokaiseen tekemääni aloitteeseen ovat kaikki vastanneet kieltävästi mutta silti ikäänkuin kerjätään mukakiinnostuneella käytöksellä että taas kerran nolaisin itseni. Joo ei kiitos enää, leikkikää vaikka keskenänne.

  Tuo on kyllä kummallista käytöstä, kaipa he ovat niin huomionkipeitä ja hakevat lisäjännitystä elämäänsä. Ei tuollaista pelleilyä pidä kenenkään katsoa.

Vierailija kirjoitti:

Kohtelias, huomaavainen, älykäs, hauska, just mun makuun kaikin puolin, kerta kaikkiaan täydellinen. Ja mitä ollaan juteltu pintapuolisesti, vaikutamme tosi samanlaisilta. Yleensä tykkäämme samoista asioista ja olemme samaa mieltä. Miten viestittäisin hänelle olevani kiinnostunut tutustumaan paremmin vaikuttamatta liian tungettelevalta?

Hänen vaimonsa saattaa pahastua. 

Voit jotenkin antaa ymmärtää että olet sinkku (jos siis olet) ja odottaa hänen siirtoaan, joko hän kertoo että on myös sinkku tai ei puhu mitään koska vaimo on raskaana.

Komeat miehet eivät yleensä ole vapaita.

Kyllä se vaan niin on että joka ikinen mies johon olen työpaikalla ihastunut on paljastunut perheelliseksi onnellisesti naimisissa olevaksi perheenisäksi.

Onneksi en ole vongannut niitä, en halua olla perheenrikkoja ja näiden miesten perheitä ei mikään riko.

Että vähän kannattaa naisena miettiä ennekuin alkaa töissä blondina kuolaamaan työkavereita, kohta kukaan ei halua olla tekemisissä, koska noloa.

Parempi vetää kaverimoodilla ja jos sitten asiat kulkee johonkin suuntaan niin sitten ne kulkee.

Jos kuormasta on pakko syödä, niin lähtisin aika varovasti liikkeelle. Kyllä sen huomaa onko välillä kipinää, kun juttelee niitä näitä, kiusoittelee toista jostain jne. En kysyisi heti suoraan ulos. Siitä voi tulla piinallista, jos työkaveri kieltäytyy. Eli ensin tunnustelet varovasti maata rauhassa ja jos näyttää siltä, että toinen on kiinnostunut, sen jälkeen voi jo kysyä jotain.

Ap täällä hei.

Tilannepäivitystä sen verran, että ollaan juteltu viime aikoina enemmän ja enemmän, hakeudutaan molemmat toistemme seuraan usein ja järjestetään usein työtehtäviä niin että voidaan niiden lomassa jutella.

Meillä on jossain määrin samoja harrastuksia ja mies kehui kovasti saavutuksiani erään harrastuksen parissa. On myös kysellyt neuvojani muutaman kerran eräässä asiassa, josta tietää minun tietävän enemmän kuin hän. Ei siis työhön liittyvä asia.

Joku kysyi miehen ikää. Veikkaisin noin 45. Itse olen muutaman vuoden yli kolmenkymmenen. Tilanne on sellainen että miehen työ päättyy muutamien kuukausien päästä, joten minun lienee pakko toimia ennen sitä. Ehkä vain pyydän numeron kaveripohjalta, koska haluaisin kuitenkin olla tekemisissä tavalla tai toisella tämän yhteisen työn jälkeenkin. Mutta siis noloa tilannetta ei sinänsä tarvitse pelätä, kun ei loputtomiin yhdessä töitä tulla tekemään.