Nelikymppiset, vietättekö vielä baari-iltoja?
Kommentit (35)
En juurikaan, koska nykyään asun korvessa ja hyviä baareja ei ole.
Helsingissä on ihan tavallista kenen tahansa minkä ikäisen tahansa viettää raflailtaa silloin tällöin. Baareja löytyy niin laidasta laitaan, että ihan millaiselle ihmiselle tahansa löytyy sopiva ja viihdyttävä paikka. Tällaisissa pikkukylissä paikallisissa on usein vain nuoriso ja laitapuolenkulkijat. Keski-ikäiset kokoontuu kosteisiin illanviettoihin jonkun kotiin.
Kiinnostukseni loppui jo alle 20 v., olin mielestäni siinä vaiheessa nähnyt sellaiset iltahuvit, niin Suomessa kuin vähän pidemmälläkin. Tapasin uusia kivoja ihmisiä, mutta parhaat ystävyydet ovat löytyneet muuta kautta. Romanttisia virityksiäkin oli, ihan kiva juttu sinänsä, mutta sänkyhyppelijä en ole oikein koskaan ollut. Ihmiset nyt vain ovat erilaisia.
Tanssiminen on kivaa, hyvä musiikki samoin, mutta kaikki se muu on vähän puuduttavaa.
Joskus ikävuosina 37.-39. uteliaisuudesta lähdin sillointällöin kivan ystäväpiirin kanssa katsomaan, mitä baariskeneen kuuluu. Juu, tuntemukset oli ihan samat kuin silloin saturaatiopisteessäni parikymppisenä.
Elämä on jotenkin niin kivaa, perhe-elämä ja liitto mukaanluettuna, etten osaa edes kaivata. Mielestäni siloin alle 20-vuotiaana hain juuri tätä. Löysin myös elämäni rakkauden harrastusten ja työn risteyskohdasta vähän päälle parikymppisenä, ei maltettu oikein juosta yöelämässäkään sen jälkeen. Työvelvollisuudet on jotenkin erikseen, en nyt ota niitä huomioon.
Olen iältäni tosin jo reilusti sen 40+. 😀
Alle 20v kerran kuussa, jos sitäkään.
20-27 about 4xviikossa
27-35 harvakseltaan
Nykyisin muutama kerta kuussa. Keikoilla kyllä, laivalla juu, jokuset bileet vuodessa ja olen siis nyt 45v.
44 v ja laivalla käyn kaveriporukalla 1-2 kertaa vuodessa, ravintolassa syömässä, juomassa ja jatkoilla 1-2 kertaa vuodessa. Perheellinen olen. Kavereissa sinkkuja ja perheellisiä.
En käy, koska siellä on epämiellyttäviä ja kuvottavia känniurpoja.
En käy. Lopetin reilusti alle kolmekymppisenä, en viihdy yökerhoissa. Baarissa voin istua lasillisen tai parin ajan, jos ei ole paljoa porukkaa eikä meteliä.
Kyllä käyn aika useinkin, kun ei ole rakkaudenhedelmiä eikä lemmikkejä pilaamassa elämää. Mitä tahansa voi tehdä ex tempore ja matkoillekin pääsee helposti.
Ikää 41 v. ja käyn kerran kuussa tai kahdessa, joko kavereiden tai miehen kanssa.
Käyn ehkä kerran vuodessa ja ikää 42v. Se vaan on niin jumalattoman kallista. Mennessä bussi on vielä ok, mutta humalassa en lähde sooloilemaan bussilla, eli taksi. Sitten sisään pääseminen maksaa joku 15€ ja drinkit kympin zippi. Niitä kun siinä iso mies alkaa kumoamaan ja tarjoaa ehkä neideillekin yhdet, niin tietää ostaneensa. Shotit tehdään nykyisin valmiiksi johonkin pulloihin, koska niissä ei ole alkoholia nimeksikään. Saat ostaa aika monta 12% salmaria, että tuntuu edes jossain. Portsari käyttäytyy sua kohtaan lähtökohtaisesti jo niin, että olet varmaan ongelmien aiheuttaja. Baarimikko tarjoilee aivan satunnaisessa järjestyksessä, yleensä naisille ja kavereille ensin. Joku metrimake tulee haastamaan riitaa tiskillä tai ihan viimeistään taksijonossa. Taksikuski saa järjettömät hepulit kun pyydät ajamaan mäkkärin kautta, kun "aikaa menee hukkaan".
Sitten aamulla heräät 300€ köyhempänä. Olet saanut kuulla kuittailua koko illan ja viinakin on ollut enimmäkseen vettä sekä lonkero talon greippilimua. Mitään et ole pystynyt kavereiden kanssa juttelemaan melutason takia ja uusissa vaatteissakin on jotain makeita tahroja.
Kiva, milloin uudestaan?
En käy yökerhoissa ku ehkä muutaman kerran/vuosi. Keikoilla/oluella/viinillä/karaokessa suunnilleen joka kuukausi muutaman kerran. Keikoilla tulee käytyä eniten. Livemusiikki vaan kiinnostaa. Samoin josssain gastropubissa on mukava istuskella parin tuopin ja ruuan verran. Ja olen 43. Seurana usein oma puoliso, toisnaan ystävät.
Kerran kahdessa vuodessa olen erehtynyt. Yleensä pikkujoulujen jatkoille. Seuraavana vuonna muistan että se on kamalinta mitä ihminen voi keksiä tehdä vapaa-ajallaan. Kallista ja yleensä pahaa viiniä, tahmaisella istuimella, kauheassa metelissä, jossa ei kuitenkaan kuule vierustoverin puhetta. Jos ei ole tarpeeksi kännissä itse, alkaa ärsyttämään kaikki känniset ihmiset, jotka huutaa, sönköttää, nauraa ja horjuu nolosti. Äkkiä tulee ikävä omaa sohvaa, mukavampia vaatteita, netflixiä ja laadukasta viiniä.
Haluaisin käydä joskus harvoin yökerhossa, koska olen sinkku. Mutta Tampereen yökerhovalikoima on huono, ellei halua nuorten aikuisten sekaan, ei sinne voi mennä. Yksi OK paikka olisi, mutta siellä on musiikki ja basso todella kovalla volyymilla, niin että sisäelimet melkein irtoavat. Samoin välkkyvä valo ei migreenin omaavana kiinnosta. Ehkä sopivalla säällä, jos on sopivaa vaatetta. Matkustus hoituu bussilla, se on oma taiteenlajinsa kävelymatkoineen sään armoilla.
Ei kiinnosta. Pari kertaa vuodessa tulee ehkä vietettyä kunnon "baari-ilta"
Kesäisin terasseilla tulee käytyä ehkä useammin korkeintaan parilla.
23-30v tuli käytyä todella usein yökerhoissa ja baareissa.
Yökerhobaarissa olen ollut joskus 15 vuotta sitten viimeksi.
Ei enää jaksa sitä ruuhkaa, melua ja jonotusta.
Ennemmin käyn pubityylisissä paikoissa, päivällä käyn syömässä ruokaravintolassa ja siitä pubiin juopottelemaan. Siinä iltaysin aikaan lähden viimeistään kotiin ja nukkumaan. Näitä reissuja ehkä pari kpl kesässä.
Talvisin en käy juurikaan juopottelemassa, tykkään kävellä pubista kotiin, paitsi talvisin.
Risteilyllä olen muutaman vuoden välein käynyt ryyppäämässä, mihin se lasketaan?
Joskus työporukalla töiden jälkeen syömässä ja sitten vähän kuppiloissa.
Joskus mieheni kanssa kahdestaan vaikka leffan tai ystävien kanssa illanvieton jälkeen.
Joskus nuoruuden kavereiden kanssa muistelemassa menneitä ja saamassa vielä hetkeksi aavistuksen nuoruuden vapauden fiiliksestä.
Joskus joidenkin juhlien kuten häiden tai pyöreiden vuosien synttäreiden jälkeen.
Joskus jonkun tapahtuman jälkeen jatkoille.