Vatsalaukun ohitusleikkaus
Hei!
Olen alkanut vakavasti harkita vatsalaukun ohitusleikkausta. Olen alle 30v nainen ja hormoniehkäisyt heittivät painoni aivan järkyttäviin lukemiin eikä hormonien lopettanut kuitenkaan auttanut painon pudottamisessa. Nyt painoindeksini on muutaman kilon päässä tuosta vatsalaukun ohitusleikkaukseen vaatimasta 40 ja olenkin miettinyt, olisiko täällä joku joka osaisi kertoa miten leikkaukseen voisi päästä ja kuinka paljon siihen päästäkseen pitää tapella? Ja jos jollain on tietoa tuloksista niin nekin kiinnostaisivat. Voimme myös keskustella muista asiaan liittyvistä asioista. Ja ennen kuin kukaan alkaa valittamaan, niin kyllä, olen yrittänyt laihduttaa perinteisin keinoin, mutta tuloksetta. Lihoin hormonien takia 20 kg parissa kuukaudessa muuttamatta laisinkaan ruokavaliota jolla paino pysyi samana vuosikausia. Nyt jos yritän laihduttaa, saisin syödä naurettavan vähän kaloreita jos haluaisin painon putoavan, ja liian vähäiset kalorit puolestaan johtavat jättimäisii ahmimiskohtauksiin.
N28 BMI 38
Kommentit (25)
Terveisiä täältä Ruotsista! Täällähän tehdään noita leikkauksia ihan moninkertaisesti enemmän ja nuorillekin kuin Suomessa ikinä. Työskentelen työpaikassa jossa meitä on n.30 ja tietääkseni 4 :lle on tehty ko leikkaus: kakdi nuorta naista molemmat alle 30 ja kajsi keski-ikäistä miestä. Toinen miehistä on kyllä ottanut takaisin painoa aika rajusti, painaa varmaan liki 150 kg, luulisin.
Suonessa sinun on kyllä vaikea päästä suorilta leikkaukseen . Pitäisi olla liitännäisen-sairauksia: verenpaineet, diabetes, nivelrikko ja selkä sökönä.
Yksityiselle vaan niin pääset heti asian hoitamaan. En oikein muutakaan neuvoa keksi. Jos siis olet tosiaan muuten täysin terve.
Itselläni ei ole vielä mitään ylipainon aiheuttamia oheissaurauksia, mutta se 40 on muuten terveen painoraja. Ei vaatisi paljon lihoa 4 kg jotta olisin oikeutettu leikkaukseen.. mutta olisiko siinä sitten mitään järkeä?
Ap
Selän kanssa on jonkin verran ongelmia, mutta ne olivat jo normaalipainoisenakin, en tiedä lasketaanko niitä siis ylipainosta johtuviksi. Sydämenkin temppuiöua on ollut, muljahtelua yms. Valitettavasti verenpaineet on ennemminkin liian matalat, pyörii noin tasolla 100/50..
Ap
Eikö kellään olisi kokemuksia? Kiinnostaisi todella kovasti!
Mun kaveri kävi leikkauksessa, jä kamalat nahkalöllöt muistoksi.
Ahdistaa tämä oma koko ja se, ettei iho palaudu jos ehdin olla vuosikymmenia erittäin ylipainoinen ja vanhenen. En haluaisi vielä nahan poistoleikkaukseenkin.
Leikkaus on vain apukeino. Jos sinulla on taipumusta ahmimiskohtauksiin, joihin tekstissäsi viittasit, sinun pitäisi saada ne ensin hallintaan. Muutenkaan en usko kenenkään lihovan noin paljon noin lyhyessä ajassa ilman että syö huomattavasti liikaa. Pyri ensin vähintään pysäyttämään painon nouseminen. Jos nyt lähdet leikkaukseen, lihot pian uudelleen. Julkisella puolella et edes saa leikkausta. Elintapojen muutos on ykköstekijä.
Oletko tutustunut leikkauksen jälkeiseen ruokamäärään? Monta viikkoa syödään naurettavan vähän. Jos tuo lihomisvauhti on totta, ja olet käynyt ravintoterapeutilla ruokapäivakirjan kanssa? Onko nyt Varma ettei kyse ole jostain sairaudesta?
Olen menossa lääkärille tosiaan nyls muista oireista, jotka saattaisivat johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka myös vaikeuttaa painonhallintaa. Ja olen käynyt ravintoterapeutilla. Ruokailussani ei ole miuta vikaa kuin ertä syön herkkuja välillä liikaa, mutta sekin on alkanut vasta viime aikoina kun toivo itsenäiseen laihduttamiseen on mennyt.
Ja tosiaan söin ihan samalla tavalla kuin normaaliatikin kun lihoin sen 15 kg eikä edes stömisen vähentäminen vaikuttamut. Nyt kilot tiukasti kiinni enkä enää tiedä mitä tehdä. En haluaisi mitään pikadieettejä tehdä jotka sekottaa kropan nälänsäätelyn lopullisesti.
Kannattaa tutustua tutkimuksiin.
Ota selvää eri leikkaustyyleistä.
Leikkauksessa kuolee joka tuhannes leikattu komplikaatioihin. Joka toiselle tulee puutostiloja, eli joudut syömään pillereitä lopun elämääsi. Peräsuolisyövän riski kasvaa kaikilla leikkaustavoilla. Pitkäaikaistutkimuksia ei vielä ole, mutta noin 1/3 lihoo takaisin kilot kuitenkin. Suurin osa tarvitsee lisäksi psykoterapiaa. Kustannussäästöjä leikkaukset eivät yhteiskunnalle tuo.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jejunoileal_bypass kertoo miten ennen luultiin samaan tapaan kuin nyt ohutsuolen ohituksen olevan hyvä keino. Kuinka sitten kävikään? Mahtaako taas kerran historia toistaa itseään?
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan söin ihan samalla tavalla kuin normaaliatikin kun lihoin sen 15 kg eikä edes stömisen vähentäminen vaikuttamut. Nyt kilot tiukasti kiinni enkä enää tiedä mitä tehdä. En haluaisi mitään pikadieettejä tehdä jotka sekottaa kropan nälänsäätelyn lopullisesti.
Ei syömisen vähentäminen aina laihdutakaan. Kannattaa ennemmin muuttaa ruuan sisältöä. Näin ruokamäärä pysyy kohtuullisena ja makeanhimo kurissa. Laihtumistakin tapahtuu.
Leikkaus ei mielestäni ole ratkaisu. Sehän se vasta sekoittaa kropan ja lopullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa lääkärille tosiaan nyls muista oireista, jotka saattaisivat johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka myös vaikeuttaa painonhallintaa. Ja olen käynyt ravintoterapeutilla. Ruokailussani ei ole miuta vikaa kuin ertä syön herkkuja välillä liikaa, mutta sekin on alkanut vasta viime aikoina kun toivo itsenäiseen laihduttamiseen on mennyt.
Ravitsemusterapeuttien onnistumisprosentti on 5. Lääkäreiden saama koulutus aiheeseen on 5 opintopistettä. Eli haet apua väärästä paikasta.
Ongelmasi on selvästi psykologinen. Suhteesi ruokaan pitäisi saada muuttumaan. Ongelmaksi voi muodostua endokrinologiset seikat, kuten kilpirauhanen, tai joku muu taustalla pielessä oleva seikka.
Eikö ensin pidä laihduttaa että pääsee leikkaukseen? Siten myös katsotaan onko potilaalla mitään jakoja pysyä normaalipainossa leikkauksen jälkeen. Kuulostaa siltä että tulisit leikkauksen jälkeen lihomaan vaan uudestaan kun et pysty kontrolloimaan syömishimojasi, joten ei pitäisi kyllä julkisen puolen rahoja sinuun käyttää.
Laihduttaminen lihottaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen menossa lääkärille tosiaan nyls muista oireista, jotka saattaisivat johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka myös vaikeuttaa painonhallintaa. Ja olen käynyt ravintoterapeutilla. Ruokailussani ei ole miuta vikaa kuin ertä syön herkkuja välillä liikaa, mutta sekin on alkanut vasta viime aikoina kun toivo itsenäiseen laihduttamiseen on mennyt.
Ravitsemusterapeuttien onnistumisprosentti on 5. Lääkäreiden saama koulutus aiheeseen on 5 opintopistettä. Eli haet apua väärästä paikasta.
Ongelmasi on selvästi psykologinen. Suhteesi ruokaan pitäisi saada muuttumaan. Ongelmaksi voi muodostua endokrinologiset seikat, kuten kilpirauhanen, tai joku muu taustalla pielessä oleva seikka.
Taitaa se ongelma olla kuitenkin vääränlainen ruoka.
Ai niin! Olen siis menossa tk lääkärille marraskuun alkupuolella jolloin aioin ottaa asian esille. Vähän jännittää koska lääkärin nimi kuulosti siltä että voi olla hoono soomi ja voi siis olla vaikeampi saada asiaansa esitetyksi niin että tulee ymmärretyksi.
Ap