Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Amiksen opet kertovat Lähihoitajakoulutukseen tuupataan ihmisiä, joita ei uskalla lähettää työharjoitteluun. Vartijoiksi opiskelee kuumakalleja, jotka eivät sovi alalle. Hoitotyön opettaja sanoo: ”Meille voi kävellä sisään kuka tahansa.”
21.10.2018 |
Joo. Haluan puhua.”
”Mielellään.”
”Ehdottomasti.”
”Tästä minulla onkin paljon sanottavaa.”
Vietin päiviä soitellen ammattioppilaitosten opettajille. Kysyin, haluaisivatko he kertoa, millaista on ammattikoulujen arkipäivä ja mitkä asiat heitä huolettavat.
Koulutusta on uudistettu vuoden alussa, ja tuntimäärien vähentäminen on ollut ahkerasti uutisissa. Siksi kiinnostaa, mitä opettajat ajattelevat.
Kahta lukuun ottamatta kaikki halusivat puhua aiheesta. Opettajat avautuvat mielellään, kunhan ensin sovitaan yhdestä asiasta.
”Eihän minua varmasti tunnista jutusta? Eikä kouluakaan? Meillä on johto vähän sellaista, että jos koulusta sanoo poikkipuolisen sanan, se voi olla irtisanomisperuste.”
Tätä juttua varten on haastateltu kahtatoista opettajaa. He saavat poikkeuksellisesti puhua nimettöminä, sillä tarkoitus ei ole leimata kouluja tai opiskelijoita eikä aiheuttaa hankaluuksia opettajille.
Opettajilla on aika paljon poikkipuolista sanottavaa.
Eniten huolissaan tuntuvat olevan hoitotyön opettajat, siis tulevia lähihoitajia kouluttavat. Heidän pitäisi vastata siitä, että lasten, vanhusten ja vammaisten hoitajat päiväkodeissa, hoivakodeissa, kotihoidossa ja vuodeosastoilla osaavat vaihtaa vaipat, pestä, opastaa ja antaa oikean määrän oikeaa lääkettä.
”Kyllähän se vaippojen vaihto varmaan onnistuu, mutta noista muista asioista en ole kaikkien kohdalla ollenkaan varma”, sanoo yksi opettajista.
Syitä on monia, mutta useimmiten on kyse siitä, että opiskelija ei ole oppinut perusasioita, jotka olisi hallittava ennen työpaikalle lähtemistä. Vuodeosastolla tai vanhusten kotihoidossa ei oikein voi toimia, ellei osaa laskea oikein lääkkeiden annostelua.
”En voi lähettää työpaikalle ihmistä, joka ei ymmärrä, miksi ja missä tilanteissa insuliinia annetaan, vaikka sitä on koulussa sata kertaa jankattu.”
Opettajien mukaan lähihoitajakoulutuksessa on yhä enemmän opiskelijoita, joilla on isojakin oppimisvaikeuksia ja heikot pohjatiedot peruskoulusta. Jos kertotaulussa on vaikeuksia, jää helposti jumiin lääkelaskuissa.
Kommentit (321)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottavaa mutta totta. Jos ei pysty keskittymään mihinkään, niin eihän silloin mitään opi.
No sitten pitää mennä siivoojaksi tai hakea eläkkeelle.
Ei kelpaa siivoojaksi, jos ei mitään osaa. Työkyvyttömyyseläkkeellekö?
Aika vaikea päästä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikkakiusaamiselle herkistynyt ei pärjää hoitoalalla, siellä riittää pahaa tahtoa päivästä toiseen. Tietysti se heijastuu hoidettaviinkin.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta säästää palkkaamalla lähihoitajia sairaanhoitajan hommiin. Ennenvanhaan perushoitajat eivät tehneet muuta kuin siivosivat osastoja. Potilaiden lääkitsemiseen heillä ei ollut mitään asiaa. Lääkärit eivät puhuneet perushoitajille ollenkaan.
Eivät perushoitajat ole mitään siivoojia olleet, vaan tehneet potilaan perushoitoa. Siivoojat tai sairaala-apulaiset ovat siivousta varten, ja heillekin opetettiin potilaan kohtaamista. Näin omassa työpaikassani.
Vierailija kirjoitti:
Ei niit laskuja tarvii tyoelamassa vanhustenhoidossakaan.paivakodissa ei tosiaankaan.enemman pitais koulussa olla sellast konkreettista laakkeiden kanssa tekemista,meil oli vaan yks tunti ja siina oppii parhaiten
No ehkä sinun kannattaisi keskittyä ihan ensimmäiseksi tuohon kirjoittamiseen. Lause aloitetaan AINA isolla kirjaimella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niit laskuja tarvii tyoelamassa vanhustenhoidossakaan.paivakodissa ei tosiaankaan.enemman pitais koulussa olla sellast konkreettista laakkeiden kanssa tekemista,meil oli vaan yks tunti ja siina oppii parhaiten
No ehkä sinun kannattaisi keskittyä ihan ensimmäiseksi tuohon kirjoittamiseen. Lause aloitetaan AINA isolla kirjaimella.
Kyllä ja pisteen jälkeen tulee välilyönti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on taantunut. Oikeasti katsokaa millasta porukkaa tuolla hiihtää aivot ihan narikassa.
En ymmärrä miten pikaisella vilkaisulla voi toisesta päätellä taidot, kyvyt, älykkyyden... mikä taantuma? Narkkarit voi näyttää tyhjäpäiltä mutta heissäkin on varmasti monenlaista lahjakkuutta hukkaan menossa.
Ja tällaisten käsiin meidän pitäisi itsemme ja läheisemme luottaa. Mutta onneksi nyt sorvataan sitä puoskarilakia ;DDD Missähän se todellinen vaara piileekään?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja siivoo ja sairaanhoitaja hoitaa. Lähihoitaja ei voi toimia sairaanhoitajana, eikä sairaanhoitaja lääkärinä. Miksi oletatte että joku ammattikoulun käynyt ymmärtäisi mitään lääkelaskuista. Sinne mennään 6 keskiarvolla. Ongelma on se, että julkisella puolella yritetään säästää ja siirtää hommia sille, joka tekee työn halvimmalla. Kohta varmaan se lähihoitaja kirjoittelee sujuvasti reseptitkin eikä lääkäreitä tarvita. Kyllähän he kirjoittaa kai osaavat?
Ei kannata kommentoida, jos ei tunne alaa ollenkaan😒
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aika järkyttynyt. Ja se oli järkyttävää, miten ikäihmisiä kohdeltiin. "Haastavatkin" tapaukset eivät olleet lainkaan haastavia, kun kohtasin heidät inhimillisesti.
Juuri näin. Kuulemma lähihoitajille ei edes opeteta muistisairaan kohtaamista!! Pelottavaa. Ilkeydellä ja kovuudella ja pakottamalla pyrkivät nämä huonot hoitajat tekemään asiat.
Arvaa millaista hoito oli ennen kun ei muistisairauksia tiedetty olevankaan. Eikä siitä ole kauan. Älkää kuvitelko että hoidon taso olisi romahtanut, se on aina ollut alhainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö lh-tutkintoa voisi jakaa eri "tasoihin." Amkiksen suoritettua olisi käynyt ns. perustason, joka oikeuttaisi alimman tason tehtäviin, esim. sairaanhoitajan tai korkeampitasoisen lh:n kanssa parityöskentelyyn. Sitten esim. vanhainkodissa muistisairaiden kanssa työskentely vaatisi geriatrian perusopintoja tietyllä keskiarvolla, vanhainkodin harjoittelua ja lopuksi esim. näyttökoetta kaikista näistä.
Sitten taas, jos haluaisin siirtyä nuorten kanssa työskentelyn pariin, niin sama homma "pohjakoulutus" sitä ennen. Eikö näillä nyt ainakin hiukan saataisi karsintaa tehtyä.
Lähihoitajien osaamisalat:
asiakaspalvelu ja tietohallinta
ensihoito
jalkojenhoito
kuntoutus
lasten ja nuorten hoito ja kasvatus
mielenterveys- ja päihdetyö
sairaanhoito ja huolenpito
suun terveydenhoito
vammaistyö
vanhustyö
Lähde: Tehy.fi
Vierailija kirjoitti:
Noi elämänkoululaiset on pilannut koko lähihoitaja- ammattinimikkeen maineen. Ei ennen ollu tollasta. Miksi noin tärkeä ammatti on PILATTU suoraan sanottuna? Ikäihmisiä ja lapsia saa hoitaa ihan kuka tahansa???? Oikeesti järkyttävää!!!! Tuo ammattihan on itsessään TODELLA tärkeä ammatti, mutta sitä ei tosiaankaan voi tehdä tai opiskella kuka tahansa!!!!!
Luulisi nyt herranjestas, että hoitoalalla olisi aina soveltuvuus kaiken A ja O, mutta ei näköjään lähäreillä!
Eihän lasten tai vanhustehoito ole kuin yksinkertaisinta hoitotyötä. Siinä riittää että lähäri muistaa tulla töihin. Ei sinne mitään ruudinkeksijöitä tarvita. Paras on vahva ja tyhmä. Vahva jaksaa ja tyhmä viitsii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on aika erikoisia käsityksiä verkko-opetuksesta. Ei se tarkoita, että opetusta ei olisi tai varsinkaan, että vaatimuksia ei olisi.
Kirjatentit ovat niitä, joissa asia opetellaan itse, niitä on ollut ennen ja on edelleen. Verkko-opetus voi sen sijaan olla hyvin monimuotoista ja siihen yleensä sisältyy kirjatenttiosuuden lisäksi luentoja, harjoitustöitä ja tehtäviä, keskusteluja jne. Osa luennoista on interaktiivisia, osa sellaisia, jotka katsotaan, kun itselle parhaiten sopii. Ideana on vain se, että kaikkien ei tarvitse olla fyysisesti samassa tilassa verkko-opintojen aikana.
Sosiaaliala 100% verkossa on silti älytöntä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä varmaan hoitoalakin on sen verran muuttunut, että enää alalla ei taida pärjätä ne "sisar hento valkoiset" empaattiset hoitajat. Jos on ikinä pärjännytkään?
Nykyään taidetaan vaatia enemmän kovuutta. Empaattiset henkilöt, jäävät helpommin näiden pomottajien alle, eivätkä myöskään välttämättä kestä hoitomaailman hektisyyttä. Voi olla, että tietyissä työyhteisöissä voi kokea itsensä myös helposti ulkopuolisekis, jos on se aidosti huolehtiva ja empaattinen hoitaja niiden röökimuijien keskellä. (anteeksi yleistys)
No omaisena ja sh:na ja usein sairaalassa vierailevana, en ole ollenkaan samaa mieltä. Tapaan edelleen oikein mukavia ja auttavaisia hoitajia. Voisin hyvin kuvitella heidät entiseen työyhteisööni työkavereikseni.
Persoonissa tietysti on eroja, mutta edelleen samat kriteerit ovat voimassa. Pitää olla kiinnostunut hoidettavistaan, pitää pystyä vuorovaikutukseen monenlaisten ihmisten kanssa ja pitää olla hyvä koulutus tehtäväänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heh, joo muistan menneiltä vuosikymmeniltä, kun meidän tk:ssa oli kaksi sairaaanhoitajaa jotka veti lääkevarastosta kaiken päivät mömmöjä menemään, eikä kukaan välittänyt mitään. Isompia virheitä eivät kuitenkaan tehneet, joskus antoivat vähän omituisia ohjeita, joita muut sitten korjailivat. Ja kirurgi oli usein krapulassa töissä, joskus pikku kännissäkin. Toisen sairaalan ylilääkäri oli täysi alkkis. Ja eräs tk-lääkäri sai potilaille raivareita ja teki roppakaupalla vääriä diagnooseja. Lopulta sekosi ja joutui eroamaan, mutta kukaan ei häntä erottanut, vaikka kaikki tiesi ongelmista, kuten muidenkin kohdalla.
No, lähihoitajiksi päätyy nykyään paljon niitä nuoria, joita mikään ei kiinnosta, mutta pakko on mennä jonnekin. Ja myös työttömiä suorastaan painostetaan lähärikoulutukseen, vaikka ei olisi ollenkaan alalle sopiva.
Terveydenhuollon kynsiin jos joutuu, niin saa olla onnellinen jos elävänä ulos sieltä selviää. Ei ole aikomusta omin jaloin mennä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä varmaan hoitoalakin on sen verran muuttunut, että enää alalla ei taida pärjätä ne "sisar hento valkoiset" empaattiset hoitajat. Jos on ikinä pärjännytkään?
Nykyään taidetaan vaatia enemmän kovuutta. Empaattiset henkilöt, jäävät helpommin näiden pomottajien alle, eivätkä myöskään välttämättä kestä hoitomaailman hektisyyttä. Voi olla, että tietyissä työyhteisöissä voi kokea itsensä myös helposti ulkopuolisekis, jos on se aidosti huolehtiva ja empaattinen hoitaja niiden röökimuijien keskellä. (anteeksi yleistys)
On niin monenlaisia paikkoja, missä hoitajana voi työskennellä. Jossain vaaditaan nopeutta ja nopeita ratkaisuja, jossakin nimenomaan rauhallisuutta, mutta empaattisuutta tarvitaan kaikessa hoitotyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää kun kuka tahansa voi valmistua lähihoitajaksi ja sitten vanhukset on näiden armoilla. Miettikää nyt, ihan järkyttävää.
Ja varsinkin jotkut muistisairaat.. jos heitä kohdellaan huonosti eikä omaisetkaan saa koskaan tietää. Ihan hirveetä.
Dementiaan ei ole hoitoa. Se on vain ruokkimista ja hygieniasta huolehtimista, valitettavasti. Siinä ei tarvita lääkelaskuja eikä galenosta.
Kentällä huomaa selvästi miten hoitajien taso on laskennut viimeisten vuosien aikana.Vielä 10-15v sitten opiskelemaan ei päässyt alle 8 keskiarvolla ja soveltuvuuskokeet kestivät koko päivän. Alas on hoitoala ajettu.Opiskelijoina nykyään kaikenlaisia syrjäytymisvaarassa olevia,monilla kielitaitokin puutteellista.Todella surku.Soveltuvuuskokeet pitäisi ehdottomasti palauttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja kyllä varmaan hoitoalakin on sen verran muuttunut, että enää alalla ei taida pärjätä ne "sisar hento valkoiset" empaattiset hoitajat. Jos on ikinä pärjännytkään?
Eivät ole pärjänneet, eivätkä pärjää nytkään. Tai empaattiset toki, mutta myös paksunahkaiset ja niin tasapainoiset, että eivät jää sinne emppis-symppikseen rypemään. Hoitoala on aina ollut rajua ja vaatinut kovaa luonnetta ja vaatii sitä edelleen. On tehtäviä, missä herkemmätkin pärjäävät, mutta aina on ollut ja aina on oleva niitä hoitajia, jotka ovat päivittäin vastakkain hyvin ikävien, kurjien ja rankkojen asioiden kanssa ja ei siellä ole ikinä ollut henkisesti hennoilla ihmisillä ollut sijaa. Ennen vain esittivät sisar hento valkoista mennessään lauantai-iltaisin tansseihin, koska sillä tavalla iski paremmin miehiä. Nykyisin ei enää viitsitä valehdella kumppaniehdokkaille.
Nyt en ymmärtänyt! Olen sh ja vanhanaikaisen koulutuksen saanut ja myöhemmin erikoistunut. Tuolloin oli myös soveltuvuuskokeet ja olin myös ylioppilas. Mitä tuo ”sisar hento valkoinen” höpinä tarkoittaa?
Vaikka meillä olikin soveltuvuuskokeet, olimme hyvin erilaisia persoonia. Osa lähti heti akuutteihin ”koviin ” paikkoihin, osa jotain muuta ominaisuutta vaativaan työhön. Tuonaikainen hyvä koulutus valmisti erittäin hyvin työelämään.
Kyllä mielestäni lääkelaskut ym. oppii myös keskivertoa vähemmän älykäskin. Se vain vaatii opiskelua, mitä nykyään ei tunnuta vaadittavan. Kotona saati koulussa.
Alue: Aihe vapaa
Eivät ole pärjänneet, eivätkä pärjää nytkään. Tai empaattiset toki, mutta myös paksunahkaiset ja niin tasapainoiset, että eivät jää sinne emppis-symppikseen rypemään. Hoitoala on aina ollut rajua ja vaatinut kovaa luonnetta ja vaatii sitä edelleen. On tehtäviä, missä herkemmätkin pärjäävät, mutta aina on ollut ja aina on oleva niitä hoitajia, jotka ovat päivittäin vastakkain hyvin ikävien, kurjien ja rankkojen asioiden kanssa ja ei siellä ole ikinä ollut henkisesti hennoilla ihmisillä ollut sijaa. Ennen vain esittivät sisar hento valkoista mennessään lauantai-iltaisin tansseihin, koska sillä tavalla iski paremmin miehiä. Nykyisin ei enää viitsitä valehdella kumppaniehdokkaille.