Lue keskustelun säännöt.
Tulipa paska olo itsestäni, kun googlasin vanhoja opiskelukavereita ja näin, miten hyviin uraputkiin ovat päässeet
18.10.2018 |
Onko kohtalotovereita?
Itse olen ollut vuosia työttömänä, työkokemusta lähinnä siivouksesta ja tehdastyöstä silloin tällöin pätkissä. Nyt opiskelen toista tutkintoa, jonka pitäisi työllistää, mutta siihenkin menee vielä muutama vuosi ainakin ja olen jo kolmekymppinen. Tiedä sitten, pääseekö puolityhjällä cv:llä sittenkään töihin.
Ja tässä googlettelin tekemisen puutteessa pitkästä aikaa monen vuoden takaisia vanhoja opiskelukavereitani, mitä heille kuuluu nykyään. Jokainen yksi toisensa perään näistä ikäisistäni tutuista ovat päässeet heti valmistumisen jälkeen töihin jonnekin tyyliin ministeriöön, suurlähetystöön, yliopistoon tms.
Tietty se on hieno juttu, että heillä menee hyvin. Itseni puolesta tekisi mieli vain itkeä, kun olen niin luuseri. Pala kurkussa ja ahdistava tunne rinnassa, miten olen epäonnistunut kaikessa. Perhanan Linkedinit sun muut, ei olisi pitänyt edes mennä katsomaan. Onko muita, joilla samaa fiilistä? Jutellaan.
Kommentit (42)
Niin minäkin ensin ajattelin. Sitten ymmärsin, että heitä ei varmaan ole raiskattu ja hakattu eikä varmaan muutamaa muutakaan vastoinkäymistä mitä minulla nuorena. Jouduin sitten suljetulle joksikin aikaa. Nyt olen aloittelemassa elämääni uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmekymmentä lähestyvä itse en ole edes päässyt korkeakouluun sisään, montaa olen yrittänyt monta kertaa. Olen ollut töissä lähinnä pikaruokapaikoissa osa-aikaisena. Kaverit jo valmistuneet yliopistoista, päässeet töihin ja ylentäneet montakin kertaa. Ahdistaa oma turhuus...