Anoppi sanoo "suukkeli"
"Aino, avaa suukkeli". En tiedä milloin menee lopullisesti hermot ja sekoan. Onko se jo seuraava kerta? Hyi helvetti mikä sana!
Kommentit (17)
Tuo ei ole edes paha jos on vain yksittäinen sana. Minun anoppini kajahti esikoisemme syntymän aikoihin eikä tilanne ole normalisoitunut vieläkään. Poika on 2 vuotta ja silminnähden itsekin ahdistunut anopin sekoilusta. Hän puhuu pojalle omaa kieltään, siis tällaista "kupiti pupiti pup pup puu! PUP PUU!! Sipsin kipsin köps pöppeli pöps". Ihan KOKO AJAN. Olen sanonut että lapselle olisi hyvä puhua normaalisti puheen kehittymisen takia. Mutta "mummin kulta vauvanen söpö löpö pöpötti tykkää kun hupsus pupsus hupsutellaan": Minulle huomautti pojan ollessa reilu 1v. että "vauvat tykkää kun hassutellaan!" Ja änki mukaan vaipanvaihtoon: pikku pikku pötkyläinen, nöpö napa nöppyläinen, töpsis töm töm pöps pöps pöps... (En hänen läsnäollessaan hulluttele lapsen kanssa samoin kuin kotona koska vahtii koko ajan ja saattaa esim. huutaa kun ohjaan lasta pois kiskomasta verhoja että "äppä kiusaa, sano kulta hyi hyi hyi". AAARRRRGGGGHHHH)
Ja tätä tauotonta höpsis pöpsis pömpöttelyä säesti aiemmin jatkuva pusuttelu, vauva yritti estellä mutta märkiä pusuja tuli ja tuli ja tuli. MInä olin toki aivan ylihysteerinen kun lopulta sanoin että pussailu loppuu nyt. Hoitoon en ole päästänyt koska anoppi pitää lasta väkisin sylissä ja pussailee jos käännän selkäni.
Mun anoppi tapasi pelmahtaa paikalle aina ruoka-aikaan, kun lapset olivat pieniä. Siinä sitten hoki kovaan ääneen syösyöpopsipopsi ja piti jotain ihme performanssia. Eihän lapsi siinä muuta kuin toljottanut suu auki tanssahtelevaa anoppiapinaa. Siitähän anoppi sai sit päähänsä, että eihän se lapsi syö, kun mä syötän pahaa parsakaalta jne lapselle. Olisi pitänyt aikanaan ymmärtää ottaa video tuosta performanssista, oli näin jälkeenpäin melkoisen huvittava näky. Mutta silloin vain v*tutti, nyt jo naurattaa.
Alettiin sit miehen kanssa pistämään anoppi olohuoneeseen, kun tuli ruokarauhaa häiritseään. Oli hieman nyrpeä. Viesti meni kai perille, kun sanoin lopulta, että meidän ruokailuhetkeen ei kuulu teatterit ja performanssiesitykset, vaan meillä on ruokarauha, ja sitä ei tarvitse tulla rikkomaan.
En ole ikinä kuullut termiä suukkeli. Onko tuo jossain muuallakin käytössä, kuin AP:n anopilla?
Ollessani aikoinaan kotipalvelussa töissä yksi kollega kutsui nenää neukuksi. "Pyyhtitäänpä tuo sun neukku", se sanoi vanhuksille. Minulle neukku assosioituu edelleenkin Neuvostoliittoon.
Suukkeli on tuttu sana, mutten muista kuka sitä käyttää silloin tällöin, kun lässyttää.. Mä? :D
Suukkeli puukkeli. Vai olikohan se suukku?
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi tapasi pelmahtaa paikalle aina ruoka-aikaan, kun lapset olivat pieniä. Siinä sitten hoki kovaan ääneen syösyöpopsipopsi ja piti jotain ihme performanssia. Eihän lapsi siinä muuta kuin toljottanut suu auki tanssahtelevaa anoppiapinaa. Siitähän anoppi sai sit päähänsä, että eihän se lapsi syö, kun mä syötän pahaa parsakaalta jne lapselle. Olisi pitänyt aikanaan ymmärtää ottaa video tuosta performanssista, oli näin jälkeenpäin melkoisen huvittava näky. Mutta silloin vain v*tutti, nyt jo naurattaa.
Alettiin sit miehen kanssa pistämään anoppi olohuoneeseen, kun tuli ruokarauhaa häiritseään. Oli hieman nyrpeä. Viesti meni kai perille, kun sanoin lopulta, että meidän ruokailuhetkeen ei kuulu teatterit ja performanssiesitykset, vaan meillä on ruokarauha, ja sitä ei tarvitse tulla rikkomaan.
En ole ikinä kuullut termiä suukkeli. Onko tuo jossain muuallakin käytössä, kuin AP:n anopilla?
Miten sinunkin tekstistä paistaa läpi, miten tyhmä ja sivistymätön olet. Ei tulisi mieleenikään haukkua mieheni äitiä, ei vaikka emme läheisiä olekkaan. Hän on kuitenkin mieheni äiti, ja itse olen miehekseni tämän naisen pojan ottanut. Siinä miehen mukana tulee koko paketti huolimatta henkilökemioista, ja se olisi hyvä tulevien miniöidenkin tiedostaa, eikä haukkua ja rääpiä läheistensä sukua AV:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi tapasi pelmahtaa paikalle aina ruoka-aikaan, kun lapset olivat pieniä. Siinä sitten hoki kovaan ääneen syösyöpopsipopsi ja piti jotain ihme performanssia. Eihän lapsi siinä muuta kuin toljottanut suu auki tanssahtelevaa anoppiapinaa. Siitähän anoppi sai sit päähänsä, että eihän se lapsi syö, kun mä syötän pahaa parsakaalta jne lapselle. Olisi pitänyt aikanaan ymmärtää ottaa video tuosta performanssista, oli näin jälkeenpäin melkoisen huvittava näky. Mutta silloin vain v*tutti, nyt jo naurattaa.
Alettiin sit miehen kanssa pistämään anoppi olohuoneeseen, kun tuli ruokarauhaa häiritseään. Oli hieman nyrpeä. Viesti meni kai perille, kun sanoin lopulta, että meidän ruokailuhetkeen ei kuulu teatterit ja performanssiesitykset, vaan meillä on ruokarauha, ja sitä ei tarvitse tulla rikkomaan.
En ole ikinä kuullut termiä suukkeli. Onko tuo jossain muuallakin käytössä, kuin AP:n anopilla?
Miten sinunkin tekstistä paistaa läpi, miten tyhmä ja sivistymätön olet. Ei tulisi mieleenikään haukkua mieheni äitiä, ei vaikka emme läheisiä olekkaan. Hän on kuitenkin mieheni äiti, ja itse olen miehekseni tämän naisen pojan ottanut. Siinä miehen mukana tulee koko paketti huolimatta henkilökemioista, ja se olisi hyvä tulevien miniöidenkin tiedostaa, eikä haukkua ja rääpiä läheistensä sukua AV:lla.
Tyhmää ihmistä saa sanoa tyhmäksi, oli sukulainen tai ei.
Oma anoppini juotti pojalleni mamilia.
Se on suomeksi maito.
Tutkimusten mukaan tuollainen kielen vääntely, loruttelu, höpöttely yms. kehittää aivoja ja kielen oppimista.
Kun täällä palstalla on selvästi sanoja, joiden käyttämisen seurauksena viesti katoaa suoraan bittitaivaaseen, oli viestin sävy sitten asiallinen tai asiaton, niin eikö "anoppi" voisi olla jatkossa yksi näistä sanoista, kiitos.
Oikeasti minä en enää kestä näitä ilmeisen täydellisiä miniöitä, joiden oma äiti on varmasti ihan yhtä täydellinen ja joiden omat piintyneet tavat toki ovat niitä oikeita tapoja ja kaikkien muiden sukujen tavat vastaavasti vääriä. Ja jokainen anopin, apen tai kälyn käyttämä persoonallinen sana tai tapa tehdä asia on tietysti tosi tyhmä ja ihan väärä, ja ne omat hassut sanonnat ja omituiset tavat ovat sellaisia, joista kellään ei pitäisi olla mitään sanomista, koska ovat niitä oikeita....
Aarrrgh ja ihan oikeasti nyt vihdoin nuoret äidit!
Teidän suvullanne on omat tapanne ja sillä miehen suvulla omat. Kun kaksi sukua kohtaavat, pitää opetella hyväksymään myös ne toisen suvun tavat tehdä asioita, vaikka ne olisivat itselle vieraita. Ei oikeasti voi olla näin vaikeaa käsittää, että ne omat tavat eivät ole ainoita oikeita ja että jokaisen pitää osata tulla puolitiehen vastaan. Kyllä, ne itselle vieraat tavat voivat jopa ärsyttää, mutta uskokaa pois, teillä on ihan yhtä ärsyttäviä tapoja itsellänne jonkun ulkopuolisen tarkastelemana. Te ette ole täydellisiä ja se anoppi ei ole hirviö vain sen takia, että teidän lähtökohtanne ovat erilaiset. Vähän enemmän suvaitsevaisuutta ja joustoa ja vähän vähemmän jääräpäisyyttä ja itsekeskeisyyttä, niin kaikilla olisi parempi olla ja elää.
Suukkuli EI ole maailman kauhein asia, vaikka omaankin korvaani se hassulta kuulostaa. Ei herran tähden, jos hermot menee yhdestä hassusta sanasta tai vähän höpsähtävästä mummusta, joka lässyttää lapselle, niin voisi katsoa peiliin ja miettiä, miksi hermostuu niin pienestä.
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä palstalla on selvästi sanoja, joiden käyttämisen seurauksena viesti katoaa suoraan bittitaivaaseen, oli viestin sävy sitten asiallinen tai asiaton, niin eikö "anoppi" voisi olla jatkossa yksi näistä sanoista, kiitos.
Oikeasti minä en enää kestä näitä ilmeisen täydellisiä miniöitä, joiden oma äiti on varmasti ihan yhtä täydellinen ja joiden omat piintyneet tavat toki ovat niitä oikeita tapoja ja kaikkien muiden sukujen tavat vastaavasti vääriä. Ja jokainen anopin, apen tai kälyn käyttämä persoonallinen sana tai tapa tehdä asia on tietysti tosi tyhmä ja ihan väärä, ja ne omat hassut sanonnat ja omituiset tavat ovat sellaisia, joista kellään ei pitäisi olla mitään sanomista, koska ovat niitä oikeita....
Aarrrgh ja ihan oikeasti nyt vihdoin nuoret äidit!
Teidän suvullanne on omat tapanne ja sillä miehen suvulla omat. Kun kaksi sukua kohtaavat, pitää opetella hyväksymään myös ne toisen suvun tavat tehdä asioita, vaikka ne olisivat itselle vieraita. Ei oikeasti voi olla näin vaikeaa käsittää, että ne omat tavat eivät ole ainoita oikeita ja että jokaisen pitää osata tulla puolitiehen vastaan. Kyllä, ne itselle vieraat tavat voivat jopa ärsyttää, mutta uskokaa pois, teillä on ihan yhtä ärsyttäviä tapoja itsellänne jonkun ulkopuolisen tarkastelemana. Te ette ole täydellisiä ja se anoppi ei ole hirviö vain sen takia, että teidän lähtökohtanne ovat erilaiset. Vähän enemmän suvaitsevaisuutta ja joustoa ja vähän vähemmän jääräpäisyyttä ja itsekeskeisyyttä, niin kaikilla olisi parempi olla ja elää.
Suukkuli EI ole maailman kauhein asia, vaikka omaankin korvaani se hassulta kuulostaa. Ei herran tähden, jos hermot menee yhdestä hassusta sanasta tai vähän höpsähtävästä mummusta, joka lässyttää lapselle, niin voisi katsoa peiliin ja miettiä, miksi hermostuu niin pienestä.
Hyväntahtoinen höpsähtäminen ja lässyttäminen eivät ole vakavia asioita. Mutta minulla on huumorintaju loppunut anopin yleisen suhtautumisen ja käytöksen takia, siksi tuo lässyttäminenkin käy nykyään pahasti hermoon. Anopilla on ollut koko esikoisen elämän ajan ylivoimaisen vaikeata ymmärtää että mummin ja äidin roolit ovat erilaiset. Hän on arvostellut ja mitätöinyt minua ja nauranut avoimesti kun olen esimerkiksi sanonut että lapselle on hyvästä ettei oman vanhemman auktoriteettia ylitetä kyläillessäkään. Mummin syli oli jo vastasyntyneelle äidin syliä parempi ja hän sanoi minulle esikoisen pikkuvauva-aikana että "mene jo jonnekin siitä, nyt vauva on mummin kanssa". Tapaamme kaiken jälkeen max. 2 viikon välein ja touhu on edellisen kuvauksen kaltaista. Aina se ei vain ole niin että miniä tekee väärin tai nuori äiti on hysteerinen. Joillain mummoillakin on totinen peiliin katsomisen paikka josa ihmetyttää kun lapsenlapsi ei esimerkiksi pääse hoitoon heille.
Anopin mies eli appiukkoni on myös puuttunut vaimonsa touhuun mm. sanoi kerran kun anoppi *juoksi minua karkuun* itkevä vauva sylissään että "älä kiusaa pientä, anna äitilleen". Anoppi sopertaa vain tutti, tutti, nyt tarvitaan tutti... Siinä on kiva seisoskella paita maidosta märkänä, kun toinen melkein vääntää itkua kun joutuu antamaan vauvan äidilleen. (Jouduin tosin OTTAMAAN vauvan häneltä loppujen lopuksi) Mutta niin, tyhmät yliherkät nuoret äidit..!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun anoppi tapasi pelmahtaa paikalle aina ruoka-aikaan, kun lapset olivat pieniä. Siinä sitten hoki kovaan ääneen syösyöpopsipopsi ja piti jotain ihme performanssia. Eihän lapsi siinä muuta kuin toljottanut suu auki tanssahtelevaa anoppiapinaa. Siitähän anoppi sai sit päähänsä, että eihän se lapsi syö, kun mä syötän pahaa parsakaalta jne lapselle. Olisi pitänyt aikanaan ymmärtää ottaa video tuosta performanssista, oli näin jälkeenpäin melkoisen huvittava näky. Mutta silloin vain v*tutti, nyt jo naurattaa.
Alettiin sit miehen kanssa pistämään anoppi olohuoneeseen, kun tuli ruokarauhaa häiritseään. Oli hieman nyrpeä. Viesti meni kai perille, kun sanoin lopulta, että meidän ruokailuhetkeen ei kuulu teatterit ja performanssiesitykset, vaan meillä on ruokarauha, ja sitä ei tarvitse tulla rikkomaan.
En ole ikinä kuullut termiä suukkeli. Onko tuo jossain muuallakin käytössä, kuin AP:n anopilla?
Miten sinunkin tekstistä paistaa läpi, miten tyhmä ja sivistymätön olet. Ei tulisi mieleenikään haukkua mieheni äitiä, ei vaikka emme läheisiä olekkaan. Hän on kuitenkin mieheni äiti, ja itse olen miehekseni tämän naisen pojan ottanut. Siinä miehen mukana tulee koko paketti huolimatta henkilökemioista, ja se olisi hyvä tulevien miniöidenkin tiedostaa, eikä haukkua ja rääpiä läheistensä sukua AV:lla.
On joo mieheni äiti. Valitettasti. Tämä fakta on todella vaikea ymmärtää, koska mieheni ja hänen sisaruksensa ovat ihan järjellisiä ihmisiä, äitinsä ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Hän on narsistinen, täysin rajaton jyrä, joka vie kaiken ilon elämästä ilmaantumalla paikalle. Hän haukkuu, mitätöi ja yrittää tilanteessa kuin tilanteessa olla huomion keskipisteenä. Jopa serkkunsa hautajaisissa, eivätkä olleet vainajan kanssa edes erityisen läheisiä. Kukaan muu kuin hän ei osaa mitään, tiedä mitään jne. Jostain syystä edes hänen lapsensa eivät halua olla hänen kanssaan tekemisissä. Ja jos apinaksi sanominen on haukkumista, niin se on todella pisara maailmankaikkeudessa siihen verrattuna, mitä anoppini puhuu muista ihmisistä. Ainoa ihminen, jota kehuu, on hän itse.
Vierailija kirjoitti:
Anna nyt suikkari
Sinä voisit tehdä sen.
Mun kaveri lopetti tapailun yhden miehen kanssa, koska tämä mies kutsui isäänsä isukiksi. Ei vaan voinut sietää tuota. Todennäköisesti oli jotain muutakin, kun tuo pääsi ärsyttämään noin kovasti.
Up