Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Sain itse vapaan kasvatuksen, enkä silti usko vapaaseen kasvatukseen!
16.10.2018 |
Meillä oli taiteilijaisä, joka oli mukava ja keskusteleva ihminen, mutta mitään ei koskaan kieltänyt, ei määräillyt tai vaatinut. Jos oli jostain eri mieltä, myhäili itsekseen ja lähti omiin oloihinsa (oma huone hänellä). Äiti taas oli vuorotyöläinen, jopa viikon kerralla poissa kotoa. Ruokaa oli aina kaapissa ja puhtaat vaatteet korissa, mutta muutoin luottivat siihen, että lapsi pärjää. Tein itse lettuja 6-vuotiaana (yksin kotona), kun tulin ekaluokkalaisena koulusta ja teki lettuja mieli. Levy jäi päälle ja pannu kärähti, onneksi ei talo syttynyt tuleen. 8-vuotiaana ”muutin” kaverin luo, eikä isä sanonut muuta kuin että routa porsaan kotiin ajaa. Kun äiti tuli kotiin töistä, tuli vihaisena hakemaan. Se oli suunnilleen ainoa kerta, kun sanottiin, että olen tehnyt väärin. Vaikka hengissä selvisin, siitä kasvatuksesta jäi kuitenkin olo, että kukaan ei välitä, mitä teen, kukaan ei kerro, miten on hyvä. Isä saattoi joskus kommentoida, että kyllä tulet vielä vaihtamaan toppahousut jalkaan, jos lähdin farkuissa talvipakkaseen. Minä en mitenkään uhallani lähtenyt, vaan siksi, etten osannut arvioida, ettei farkuilla pärjää. Nyt kun itse olen kolmen koululaisen äiti, pyrin kertomaan, miten pitää tai kannattaa toimia ja miksi. Työnkin olen valinnut niin, ettei lapset joudu olemaan iltoja keskenään kotona. Toivon, etten mene ihan ääripäähän kasvatuksessa, mutta minusta rajat ja säännöt on välittämistä. Se vapaan kasvatuksen hehkutus oli vain huuhaata. Miten muilla?
Kommentit (16)
Ihmettelin kun kavereiden perheessä oli välillä kotiarestia ja perhekeskusteluita. Olisin itsekin niitä tarvinnut, mutta onneksi en ollut ihan hulivili kauhukakara, hieman keppostelija kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No tuohan ei ole vapaatakasvatusta vaan täysin kasvattamatta jättämistä. Meillä on vähän mukautettu vapaakasvatua ja tottakai kerron lapsille esim niksi talvella on talvivaatteet ja hampaat pestään iltaisin, mistä he muuten kiitä voisivat tietää? Jos kuitenkin haluavat hepenissä talvella ulos, saavat kokeilla kyllä miltä se tuntuu. Aika nopeasti haluavat sittenkin toppatamineet eikä joka päivä tarvi tapella samasta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
No tuohan ei ole vapaatakasvatusta vaan täysin kasvattamatta jättämistä. Meillä on vähän mukautettu vapaakasvatua ja tottakai kerron lapsille esim niksi talvella on talvivaatteet ja hampaat pestään iltaisin, mistä he muuten kiitä voisivat tietää? Jos kuitenkin haluavat hepenissä talvella ulos, saavat kokeilla kyllä miltä se tuntuu. Aika nopeasti haluavat sittenkin toppatamineet eikä joka päivä tarvi tapella samasta asiasta.
Juuri näin. Itse asiassa aika moni nykyään totouttaa sen oikean vapaan kaavatuksen metodeja ja oppeja - onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli taiteilijaisä, joka oli mukava ja keskusteleva ihminen, mutta mitään ei koskaan kieltänyt, ei määräillyt tai vaatinut.
Isäsi on ymmärtänyt vapaan kasvatuksen väärin. Kyllä siinä lasta saa myös kieltää ja pitääkin. Ei lapsi saa esim. toista lyödä tai toisen tavaroita hajottaa, ja jotain rajaa siinäkin kuinka vaarallisiin tilanteisiin saa itse mennä.
Kasvattajia kyllä kehotetaan miettimään, mitkä kiellot ovat oikeasti tarpeellisia, ja mitkä pelkkiä perinnäistapoja tai vanhempien auktoriteetin pönkittämistä.
Vierailija kirjoitti:
No tuohan ei ole vapaatakasvatusta vaan täysin kasvattamatta jättämistä. Meillä on vähän mukautettu vapaakasvatua ja tottakai kerron lapsille esim niksi talvella on talvivaatteet ja hampaat pestään iltaisin, mistä he muuten kiitä voisivat tietää? Jos kuitenkin haluavat hepenissä talvella ulos, saavat kokeilla kyllä miltä se tuntuu. Aika nopeasti haluavat sittenkin toppatamineet eikä joka päivä tarvi tapella samasta asiasta.
Minusta vapaassa kasvatuksessa on kyse juuri siitä, että annetaan lapsen tehdä omat valintansa ohjailematta. Uskotaan, että lapsi oppii virheistään. Lasta pidetään jopa viisaampana kuin aikuista, koska lapsella ei ole ennakko-odotuksia. Summerhill, joka on vähän kuin koulumaailman vapaan kasvatuksen ideologian alulle panija, toteutti sitä niin, että lapset saavat vapaasti päättää, mille oppitunneille osallistuvat. Eli ei ole mikään pakko, jos ei halua, eikä aikuisen tule ohjata lapsen kiinnostuksen kohteita. Samaa soveltaen: jos lapsi haluaa oppia paistamaan itsenäisesti lettuja, sitä ei tule estää. Tai jos hän ei halua pukea toppahousuja, ei pidä komentaa niitä pukemaan. Lasten kanssa tuli vapaan kasvatuksen menetelmän mukaan keskustella tasaveroisina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli taiteilijaisä, joka oli mukava ja keskusteleva ihminen, mutta mitään ei koskaan kieltänyt, ei määräillyt tai vaatinut.
Isäsi on ymmärtänyt vapaan kasvatuksen väärin. Kyllä siinä lasta saa myös kieltää ja pitääkin. Ei lapsi saa esim. toista lyödä tai toisen tavaroita hajottaa, ja jotain rajaa siinäkin kuinka vaarallisiin tilanteisiin saa itse mennä.
Kasvattajia kyllä kehotetaan miettimään, mitkä kiellot ovat oikeasti tarpeellisia, ja mitkä pelkkiä perinnäistapoja tai vanhempien auktoriteetin pönkittämistä.
En minä ollut väkivaltainen lapsi, en lyönyt, kiusannut tai särkenyt tavaroita. Isäni lempilausahduksia oli, että elämä opettaa. Enkä häntä sinänsä pidä huonona ihmisenä, en vain itse usko vapaaseen kasvatukseen, jos lapsen/nuoren pitää itse tietää, mikä on hyväksi. Monelle on käynyt huonosti vapaan kasvatuksen seurauksena.
-ap
Noinhan se usein menee. Omat kasvatetaan juuri toisin kuin itse on kasvanut.
Meilläkin villeimmät bilettäjäpahistytöt ja -pojat on pahimpia niuhoja nyt teinien vanhempina. Ihme että lapsensa saa edes joskus meikata ym. Kotikin on oikea vanhoillinen kulissi 50-luvun Amerikan malliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vapaa kasvatus oli 70-luvun trendi. Eikä sitä nykyään ole. Tämä käsite on väärin ymmärretty
Missä vapaata kasvatusta on hehkutettu ja milloin? Kuten nro 10 sanoi, se oli 70-luvun trendi ja tais silloinkin olla aika poikkeuksellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, aika useinkin lapset uskovat erilaiseen kasvatukseen kuin vanhempansa. Ei siinä mitään kummallista, outoa tai uniikkia ole. Kaikki hyvin!
Vierailija kirjoitti:
No tuohan ei ole vapaatakasvatusta vaan täysin kasvattamatta jättämistä. Meillä on vähän mukautettu vapaakasvatua ja tottakai kerron lapsille esim niksi talvella on talvivaatteet ja hampaat pestään iltaisin, mistä he muuten kiitä voisivat tietää? Jos kuitenkin haluavat hepenissä talvella ulos, saavat kokeilla kyllä miltä se tuntuu. Aika nopeasti haluavat sittenkin toppatamineet eikä joka päivä tarvi tapella samasta asiasta.
Kerro mitä se vapaa kasvatus sitten tarkottaa, ellei sitä, ettei lasta koskaan käsketä tai komenneta? Ettei näytetä että vanhempi on pomo ja välittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meilläkin oli tuollaista, yhdellä erotuksella tosin. Odotukset lapsia kohtaan olivat korkeita. Ajateltiin, että kyllä lapsi itsekseen osaa ja ymmärtää ilman ohjaustakin. Kaikki oli sallittu tasan niin kauan, kunnes vanhemmilta menivät hermot ja lapsiin käytiin käsiksi. Näistä tilanteista ei koskaan keskusteltu jälkikäteen. Omat lapseni tulen kasvattamaan aivan toisin.
Vierailija kirjoitti:
Missä vapaata kasvatusta on hehkutettu ja milloin? Kuten nro 10 sanoi, se oli 70-luvun trendi ja tais silloinkin olla aika poikkeuksellista.
Mä ymmärsin niin, että ap:n kotona on hehkutettu. Varmaan muissakin perheissä, joissa siihen uskottiin. Meillä on Suomessa jopa poliitikkoja, jotka on saaneet vapaan kasvatuksen, esim. Mikael Jungner. Hän on itse kertonut tästä useissa haastatteluissa. Lasta ei kielletä, vaan kehutaan, luovuutta pitää tukea. Jos lapsi kaataa jauhopussin lattialle ja ajaa formulaa jauhojen päällä, pitää kehua, kuinka luova ja upea oivallus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä vapaata kasvatusta on hehkutettu ja milloin? Kuten nro 10 sanoi, se oli 70-luvun trendi ja tais silloinkin olla aika poikkeuksellista.
Mä ymmärsin niin, että ap:n kotona on hehkutettu. Varmaan muissakin perheissä, joissa siihen uskottiin. Meillä on Suomessa jopa poliitikkoja, jotka on saaneet vapaan kasvatuksen, esim. Mikael Jungner. Hän on itse kertonut tästä useissa haastatteluissa. Lasta ei kielletä, vaan kehutaan, luovuutta pitää tukea. Jos lapsi kaataa jauhopussin lattialle ja ajaa formulaa jauhojen päällä, pitää kehua, kuinka luova ja upea oivallus.
Näistä kyllä tuleekin luovia.
Vapaan kasvatuksen ideologia kuulostaa ihan hemmetin hyvältä, mutta todellisuus onkin sitten toinen. Meillä on ihan omakohtainenkin esimerkki, että myös toisten ihmisten lapsesta saa rajoilla ja kasvatustyöllä kunnon ihmisen. Tarkoitan kunnon ihmisellä nyt sellaista, joka oppii ottamaan toiset huomioon, pitää lupauksensa ja siistii kielenkäyttönsä. Ollaan otettu vastuuta, annettu lapselle turvallinen paikka tilanteessa, jossa omat vanhemmat eivät heikkojen voimavarojensa takia ole pystyneet kasvattamaan, vaan ovat luottaneet siihen, että lapsi pärjää ja olleet sitten voimattomia, kun pitäisi kieltää tai neuvoa.
Alue: Aihe vapaa
Tätä aikaa oma lapsuus on ollut, lapset tosiaan touhusi yksin mitä tahansa, kävivät uimassa, olivat koko päivän ulkona kenenkään tietämättä missä, hoitivat nuorempia lapsia samalla, läksyt tehtiin kaverin kanssa, kukaan aikuinen ei niissä auttanut, ruokaa sai laittaa itse, vaikka ei olisi edes osannut. Tosin maailma on muuttunut hieman näistä ajoista, ei kukaan enää edes ajattelisi nukuttaa vauvaa kaupan edessä sillä aikaa kun käy hakemassa pari maitopurkkia. Ei tämä nykyään ole edes mahdollista, kyllä joku sossu asiaan varmasti puuttuisi.