Lue keskustelun säännöt.
Mikä nykyajan parikymppisiä vaivaa työelämässä? Monista ei ole mihinkään!
16.10.2018 |
Muutama tullut työpaikalleni lyhyen ajan sisällä ja he eivät hallitse alkeellisintakaan sosiaalista kanssakäymistä. Hyvä jos tervehditään, esittäydytään vasta kun toinen esittäytyy ensin ja silloinkin puhelin pitää ensin tunkea taskuun, eikä katsekontaktia edes oteta.
Eivät kysele mitään työstä, eivätkä välttämättä edes vastaa kysymyksiin joita heille esitetään. Paras oli kun tämä uusin meille palkattu toi mulle jotain papereita ja jäi vaan seisomaan eteeni ne kourassaan. Sen vertaa ei saanut suustaan että minne laitan nämä tai että nämä pyydettiin tuomaan sulle.
Mistä ihmeestä on kyse? Ujous, sosiaalisten taitojen puute, välinpitämättömyys...? Puhelinta kyllä osataan näpytellä sen minkä ehtii. Täysin perässä vedettäviä ja mihinkään oma-aloitteisuuteen kykenemättömiä. Erikseen pitäisi kädestä pitäen neuvoa jokainen homma, ja silloinkin työnteko on mitä on. Itse eivät koskaan kysy miten tai mitä pitää tehdä.
Kommentit (36)
Ei tarvitse olla suuna päänä eikä koko ajan äänessä. Mutta jos tulet toisen luo paperit kädessä, niin kyllä sinun sentään on saatava suustasi ulos sen verran, että sanot miksi siihen tulit. Jos et sitä saa ujoudeltasi sanottua, niin silloin ujous on jo työtä vaikeuttava vamma ja tarvitset siihen kuntoutusta. Ei silloin enää puhuta siitä tasosta, että ujous on ominaisuus, joka muiden on hyväksyttävä. Saa olla ujo niin kauan kuin se ei vaikeuta työn tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama meidän työpaikalla. toinen toistaan kauniimpia nuoria tulee töihin ja sanaa ei saa suustaan. Ja aivan varmasti heillä kaikilla on miehet kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse olla suuna päänä eikä koko ajan äänessä. Mutta jos tulet toisen luo paperit kädessä, niin kyllä sinun sentään on saatava suustasi ulos sen verran, että sanot miksi siihen tulit. Jos et sitä saa ujoudeltasi sanottua, niin silloin ujous on jo työtä vaikeuttava vamma ja tarvitset siihen kuntoutusta. Ei silloin enää puhuta siitä tasosta, että ujous on ominaisuus, joka muiden on hyväksyttävä. Saa olla ujo niin kauan kuin se ei vaikeuta työn tekemistä.
Tämä. Monet eivät näy lukeneen aloitusta tai sitten heistä on ihan ok olla sanomatta sanaakaan edes tilanteissa, joissa asiaa ei muuten voi hoitaa. Ei se ole ujoutta, vaan kyvyttömyyttä hoitaa kyseinen työ.
Ymmärrän mistä ap puhuu. Olen jo hieman elämää nähnyt ihminen. Ja kuitenkin vasta nyt olen kohdannut juuri tuota, että ei saada töissä edes sanottua tai kysyttyä työhön liittyviä asioita. Eikä siinä auta vaikka kuinka yrität olla kannustava ja rohkaiseva, kun toinen kerta toisensa jälkeen vain jättää tekemättä hommansa, kun ei osaa kysyä miten pääsee etenemään seuraavaan työvaiheeseen. Ja ne lukkiutumiset tulevat aivan arvaamattomissa kohdissa, etteivät muut voi ennakoida, että nyt toinen saattaisi tarvita apua. Tyypillä löytyy kuitenkin alan koulutus ja liki kymmenen vuotta työkokemusta.
Itsekin olen ujo mutta ikinä en töissä käyttäytyisi noin. Enkä ottaisi tuollaisia töihin jos olisi minusta kiinni. Kyllä nyt perus käytöstavat on oltava, tai sitten ei tosiaan kuulu normitöihin jos ei pysty mitään puhumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhannäitä työhenkilöitä joka lähtöön ollut aina. Vaan nykyään ei edes kiinnosta, mitä pitäisi tehdä, ottaa opastusta vastaan saatikka ymmärtää keneltä voi kysyä. Heti kun tökkää istahdetaan somelle ja odotetaan että joku tulee hoputtamaan.
Jotain vikaa on nykyajan nuorten työhön ottautumisessa.
Ärsyttää, että ihan vain huonot käytöstavat yritetään aina laittaa ujouden piikkiin. Pyydän, älkää olettako että joku tökerö ihminen tekee sen ujouttaan, useimmiten siihen lienee joku muu syy kuin ujous.
Itse olen todella ujo lapsesta asti, mutta silti pärjään pari kertaa viikossa tiimin vastuuhenkilönä (antamassa ohjeita muille, jakamassa tehtäviä, ns. "käskyttämässä" muita vaikka luonteeni ei olekaan muuten sellainen.) En ehkä heti alkuun kerro kovin paljon itsestäni muille tai osaa kysellä kuulumisia muilta, mutta työjutut olen aina hoitanut mallikkaasti. Ujous ei ole synonyymi huonoille käytöstavoille! Useimmiten juurikin ne oikeasti ujot ovat hyvin kohteliaita, eivät nimenomaan halua antaa huonoa kuvaa itsestään muille. Ap:n kuvailussa vaikuttavat enemmänkin vain välinpitämättömiltä tapauksilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän ole alasta ja esim. työyhteisön koosta kiinni miten kommunikoidaan. Aikamoista yleistystä tässä. Varmasti pätkätyötä tekevä nuori tai kuka tahansa työpaikan vaihtaja huomaa, että jokainen työyhteisö on erilainen. Veikkaanpa että ap tekee työtä julkisella, sen verran tehottomalta vaikuttaa hänen regointinsa tähän tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän mistä ap puhuu. Olen jo hieman elämää nähnyt ihminen. Ja kuitenkin vasta nyt olen kohdannut juuri tuota, että ei saada töissä edes sanottua tai kysyttyä työhön liittyviä asioita. Eikä siinä auta vaikka kuinka yrität olla kannustava ja rohkaiseva, kun toinen kerta toisensa jälkeen vain jättää tekemättä hommansa, kun ei osaa kysyä miten pääsee etenemään seuraavaan työvaiheeseen. Ja ne lukkiutumiset tulevat aivan arvaamattomissa kohdissa, etteivät muut voi ennakoida, että nyt toinen saattaisi tarvita apua. Tyypillä löytyy kuitenkin alan koulutus ja liki kymmenen vuotta työkokemusta.
Kymmenen vuotta työkokemusta? Puhutko nyt nuoresta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin voisi kuvitella, ettei täysin mykkää ihmistä otettaisi edes töihin normaaliin työpaikkaan. Totaalinen kyvyttömyys kommunikointiin, sekä täydellinen oma-aloitteisuuden puute. Näiden luulisi kyllä olevan jo este saada ylipäätään työpaikkaa yhtään mistään. Olisiko työpaikka sitten saatu pelkillä suhteilla? Ujous on sitten asia aivan erikseen. Nuoria on (ja on aina ollut) joka lähtöön, mutta tietynlaista uusavuttomuutta on kieltämättä välillä havaittavissa.
Voisi kuvitella, että nuoret esim. hallitsevat tietotekniikan kuin vettä vaan. Ja että kaikki maailman tieto on heiltä vain parin painalluksen päässä, kun ovat niin näppäriä hakemaan tietoa netistä. Tämä luulo on sittemmin karissut. Kävi ilmi, että nuoriso on näppärä kyllä käyttämään erilaisia some-sovelluksia ja pelailemaan nettipelejä, mutta varsinainen tiedonhaku on joillekin todella vierasta. Tämä tuli ainakin itselleni (lähes viisikymppiselle toimistotädille) täysin puskista.
Silti on paljon aivan mahtavia nuoria, jotka ovat niin fiksuja ja oivaltavia, että he todella ovat yrityksen voimavara ja tulevaisuus. Jaksaminenkin on ihan toista luokkaa, kuin meillä vanhemmilla kehäraakeilla. Että ei nyt kaikkia nuoria niputeta samaan kastiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän mistä ap puhuu. Olen jo hieman elämää nähnyt ihminen. Ja kuitenkin vasta nyt olen kohdannut juuri tuota, että ei saada töissä edes sanottua tai kysyttyä työhön liittyviä asioita. Eikä siinä auta vaikka kuinka yrität olla kannustava ja rohkaiseva, kun toinen kerta toisensa jälkeen vain jättää tekemättä hommansa, kun ei osaa kysyä miten pääsee etenemään seuraavaan työvaiheeseen. Ja ne lukkiutumiset tulevat aivan arvaamattomissa kohdissa, etteivät muut voi ennakoida, että nyt toinen saattaisi tarvita apua. Tyypillä löytyy kuitenkin alan koulutus ja liki kymmenen vuotta työkokemusta.
Kymmenen vuotta työkokemusta? Puhutko nyt nuoresta?
Puhun nyt nuoresta. Ammattikoulusta suoraan töihin. Liki 10 v = ALLE 10v kokemusta. Eli 26-vuotias lasketaan meillä ja monessa muussa firmassa nuoreksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin tehdäkin töitä, mä olen ylittänyt jo tuon kakskymppisten ikäryhmän. Ainakin nykynuoret tytöt/naiset ovat karmeita diivoja ja nirppanokkia, kuuntele Tapani Kansan omatekemä kappale Tulkaa tytöt takaisin vuodelta 1978. Hyvin on Tapsa kiteyttänyt tässä kappaleessa nykypäivän ristiriitaisuuden, vaikka elettiin vielä paljon paljon ennen digi- ja multimediahuumaa Urho Kekkosen Suomessa.
Kaupallisuus ja media ovat tuhonneet luonnollisuuden, ihme ja kumma jos tapaat tänä päiväbä vielä luonnollisen ja aidon nuoren miehen taikka naisen joka ei rehvastele eikä diivaile eikä ole ylimielinen paskantärkeä koppava. Liikaa vääränlaisia signaaleja ja liikaa mainontaa ympärillämme pilaa kaiken hyvän ja kauniin, ei me järki-ihmiset kaivata/tarvita markkinakapitalismia ja yt-neuvotteluja eikä mitään eriarvoistavaa Sotea ja nollatuntisopimuksia, miten olisi punavihreä hallitus Suomeen nyt 2019, kun sinivalkoinen hallitus on toiminut kuin hoiperteleva juoppo yömyöhään kapakasta poistuessaan.
Mikä Keskustaa ja Kokoomusta oikein riivaa, itse Saatanako heitä johdattaa kadotuksen tiellä? Ainoita järkeviä alustuksia ovat tuoneet esille nyt Eduskunnassa Antti Rinne (SDP) ja Li Andersson (Vas), mutta eihän nämä kelpaa kun ovat kansan mielissä pelkkiä luuseripunikkeja, hyvinvointivaltiomallin irvikuvia.
Tässä tuo Tapani Kansan kappale Tulkaa tytöt takaisin vuodelta 1978.
Tapsa itse on nyt 50v-taiteilijajuhlakiertueella täyttää ensi vuonna 2019 jo 70 vuotta.
Kyllä niitä pölvästejä löytyy ihan joka ikäluokasta. Meidän työpaikan pahimmat möllit on lähellä eläkeikää olevia miehiä joilla ei tunnu olevan minkäänlaisia sosiaalisia taitoja eikä halua niitä oppiakkaan. No, eläkkeellä saa sitten murjottaa kotonaan niin paljon kuin sielu sietää.
Sitten on ollut tosi reippaita ja oma-aloitteisia nuoria, uusavuttomia kolmekymppisiä ja ikiteinejä viisikymppisiä.
Kilpailu on kovaa nykyään somemaailmassa jossa vain kauneimmat ja menestyvimmät saavat ihailua. Koska nuoret haluaa olla ihailtuja he kohtelevat muita tylysti pahassa olossaan. Heillä on surkea itsetunto.