Lue keskustelun säännöt.
Mikä nykyajan parikymppisiä vaivaa työelämässä? Monista ei ole mihinkään!
16.10.2018 |
Muutama tullut työpaikalleni lyhyen ajan sisällä ja he eivät hallitse alkeellisintakaan sosiaalista kanssakäymistä. Hyvä jos tervehditään, esittäydytään vasta kun toinen esittäytyy ensin ja silloinkin puhelin pitää ensin tunkea taskuun, eikä katsekontaktia edes oteta.
Eivät kysele mitään työstä, eivätkä välttämättä edes vastaa kysymyksiin joita heille esitetään. Paras oli kun tämä uusin meille palkattu toi mulle jotain papereita ja jäi vaan seisomaan eteeni ne kourassaan. Sen vertaa ei saanut suustaan että minne laitan nämä tai että nämä pyydettiin tuomaan sulle.
Mistä ihmeestä on kyse? Ujous, sosiaalisten taitojen puute, välinpitämättömyys...? Puhelinta kyllä osataan näpytellä sen minkä ehtii. Täysin perässä vedettäviä ja mihinkään oma-aloitteisuuteen kykenemättömiä. Erikseen pitäisi kädestä pitäen neuvoa jokainen homma, ja silloinkin työnteko on mitä on. Itse eivät koskaan kysy miten tai mitä pitää tehdä.
Kommentit (36)
Ehkä oot vaan huono perehdyttämään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työpaikalle pitäisi perustaa wazzuuups! -ryhmä johon kirjallisena kaikki työpyynnöt ja ohjeet.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalle pitäisi perustaa wazzuuups! -ryhmä johon kirjallisena kaikki työpyynnöt ja ohjeet.
😂
Ei nuoria mikään vaivaa. Jotkut ovat osaavia ja pystyviä, toiset eivät. Aivan kuten vanhemmassakin väestössä.
Ottavat mallia vanhemmista kollegoistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalle pitäisi perustaa wazzuuups! -ryhmä johon kirjallisena kaikki työpyynnöt ja ohjeet.
Meillä on. Ja silti hämmästellään palkkikulmat tanassa waaat mistä nyt niiqu puhutaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lol, teinit on niin tyhmiä
Ei vaan varsinkin naiset ovat tottuneet siihen että kaveripyyntöjä tulee somessa enemmän kun jaksaa hyväksyä. Ne odottaa että muut puhuu niille, sillä ne ei itse aloita mitään keskusteluja.
siis mitä ? onko näillä työpaikka ?!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalle pitäisi perustaa wazzuuups! -ryhmä johon kirjallisena kaikki työpyynnöt ja ohjeet.
Haha en keztäää!!
Siis pitäisikö heidät perehdyttää erään kommentoijan mielestä jopa tervehtimisen ja itsensä esittelemisen ihmeelliseen maailmaan? Puhelimen käytöstä työajalla on jouduttukin sanomaan ja usein, ei auta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työpaikalle pitäisi perustaa wazzuuups! -ryhmä johon kirjallisena kaikki työpyynnöt ja ohjeet.
Haha en keztäää!!
No minä olen kyllä kokoaika työssä ollut jo 2 vuotta samassa paikassa vakituisena ja nyt aloittanut opiskelut tähän päälle.
+ täällä mun työpaikalla mun työpari on kyllä se joka ei jaksa hymyillä saati huomenia toivottaa takaisin aamulla, kasaa mulle omatkin hommansa, mutta eipä tuo minua haittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse yritän kovasti kyllä jotain puhua ja tervehdin, mutta olen aika ujo ihminen. Tämä osin seurausta kiusaamisesta. Muuten teen kaikki kyllä hyvin ja en koskaan käytä puhelinta töistä tai tule myöhään yms. Toivoisinkin todella, että myös niitä ymmärrettäisiin joilla on vaikeaa tämä sosiaalisuus. Joillakin voi olla ikäviä kokemuksia tai jotkut ovat vaan muuten niitä, jotka ovat hiljaisempia. Antakaa heillekin mahdollisuus jos muuten yrittävät. Ei ole aina helppoa muutenkaan ja tuntee jo huonommuutta siitä, että muut ovat sosiaalisia ja itse varsinkin uudessa porukassa tunnut kokoajan jäävän sivuun.
Toivon todella, että muut eivät tuomitsisi näitä minun kaltaisia ihmisiä. Tuskin kukaan nyt tahallaan on sellainen ja se on eri asia kuin olla töykeä. Itsekin vähitellen varmasti pystyn "rentoutumaan", mutta toivon siihen myös muita mukaan. Ikävää on se, että toiset puhuvat takanapäin, että on se ujo ja arka ( omaa kokemusta) Tämähän on totta, mutta aina pitäisi ymmärtää, että ihmiset ovat erilaisia ja eri tausta. Kaikki eivät vaan voi olla niitä jotka ovat aina äänessä. Sekin vaikuttaa todella paljon minkälainen työyhteisö on. Antavatko muut tilaa uudelle tyypille vai puhuvatko vain "omia juttujaan" se uusi jää ulkopuolelle. Jossakin näiden ujompienkin pitää töissä olla. Tietysti ymmärrän sen, että joitakin voi minunkin käytökseni jopa ärsyttää. En vaan voi sillä mitään ja muuten yritän kyllä olla "hyvä".
Onko sosiaalisuus jokin ihmisen mittari. Minusta se ei kerro ihmisestä mitään kuinka paljon puhuu. Muutenkin nykyaikana aina hehkutetaan kuinka sosiaalinen pitäisi olla.
Yhdessä työpaikassa missä olin opiskeluaikoina minusta sanottiin, että olen ujo ja minulle jäi käsitys etten osannut kommunikoida. Syy, miksi olin sellainen oli se että henkilö kenen piti olla minun ohjaaja oli täysin paska. Hän odotti, että olen kuin työntekijä siellä. Olin sosiaalialan opiskelija, eikä minun tarvinnut vielä osata kaikkea. Minua pidettiin kuin riesana, joka kyselee ja seuraa. Minusta puhuttiin ikävään sävyyn minun kuullen. Opiskelija oli siinä paikassa kuin syöpä, jota pitää muiden työtehtävien lisäksi pitää mukana ja opastaa. Hävetkää. Nykyään otan itse opiskelijoita mielelläni ja pidän huolen ettei kukaan saa samanlaista kokemusta kuin minulla oli.
Piruuttaan jotkut viestittää nuorelle jo pikaviesteillä ja ähkäisyt kuulee kun salaa vilkuilee kun tarmokkuutta patistetaan.
Joskus en ole esittäytynyt heti kaikille, kun on ollut jo niin paljon edes takaisin meneviä ihmisiä, ettei yhtään tiedä kelle pitäisi esittäytyä. Silloin olisi varmaan hyvä jos perehdyttäjä esittelee uudet työkaverit toisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Muutama tullut työpaikalleni lyhyen ajan sisällä ja he eivät hallitse alkeellisintakaan sosiaalista kanssakäymistä. Hyvä jos tervehditään, esittäydytään vasta kun toinen esittäytyy ensin ja silloinkin puhelin pitää ensin tunkea taskuun, eikä katsekontaktia edes oteta.
Eivät kysele mitään työstä, eivätkä välttämättä edes vastaa kysymyksiin joita heille esitetään. Paras oli kun tämä uusin meille palkattu toi mulle jotain papereita ja jäi vaan seisomaan eteeni ne kourassaan. Sen vertaa ei saanut suustaan että minne laitan nämä tai että nämä pyydettiin tuomaan sulle.
Mistä ihmeestä on kyse? Ujous, sosiaalisten taitojen puute, välinpitämättömyys...? Puhelinta kyllä osataan näpytellä sen minkä ehtii. Täysin perässä vedettäviä ja mihinkään oma-aloitteisuuteen kykenemättömiä. Erikseen pitäisi kädestä pitäen neuvoa jokainen homma, ja silloinkin työnteko on mitä on. Itse eivät koskaan kysy miten tai mitä pitää tehdä.
Äijä! Pomo! Olet ujojen yläpuolella! Mikä menestystarina!
En oo törmänny. Meidän työpaikalla kaikki nuoret on hyvin reippaita. Huono tuuri?