Miksi monet suomenruotsalaiset puhuvat niin huonosti ruotsia?

Murteet ja slangi eivät ole suomenkielisten yksinoikeuksia.

Ruotsissa viimeistään mennään suoraan asiaan eli suomalaisiahan nämä suomenruotsalaiset ovat. Puhetapaa pidetään hassuna. Mutta haittaakos se?

Vierailija kirjoitti:

Murteet ja slangi eivät ole suomenkielisten yksinoikeuksia.

Eiköhän kyse ole ihan ruotsin osaamattomuudesta, ei murteesta tai slangista. Sama kuin sanoisi, että kaikkihan jossain kanarialla hyvää englantia puhuu, ne puhuu slangia.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa viimeistään mennään suoraan asiaan eli suomalaisiahan nämä suomenruotsalaiset ovat. Puhetapaa pidetään hassuna. Mutta haittaakos se?

Haittaa, jos ei saa selvää. Muuten ei.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa viimeistään mennään suoraan asiaan eli suomalaisiahan nämä suomenruotsalaiset ovat. Puhetapaa pidetään hassuna. Mutta haittaakos se?

No Ruotsissahan eivät kustantamotkaan ota valikoimiinsa suomenruotsalaisten kirjailijoiden tekstejä muutamaa Tove Janssonin tapaista poikkeusta lukuun ottamatta. Suomenruotsi on jo kehittynyt niin erilaiseksi kieleksi, että ruotsalaiset eivät tahdo sitä lukea.

Vapaassa maassa saa puhua ihan miten haluaa.

Ala-asteen ruotsinopettaja opetti meille jotain suomenruotsin murretta, josta tuli sanomista myöhemmin. Esim. sana tre lausuttiin "trii" ja sana de lausuttiin "di" eikä dom.

Siis eihän ruotsissa ja tässä suomenruotsalaisten puhumassa kielessä ole mitään samaa. Sama kuin sanoisi, että viro ja suomi on ihan sama.

Vaikea sanoa, minulla on ystäviä jotka ovat kaksikielisestä kodista ja ilmeisen näppärästi puhuvat suomea ja ruotsia sekaisin.

Mulla on ruotsinkielinen pomo. Enimmäkseen tehdään työt suomeksi, mutta joskus ruotsiksi. Pomo tekee mm. pöytäkirjoihin sellaisia virheitä, joista itse aikoinani olisin saanut ruotsin kokeissa ison miinuksen.

Olen ylpeä pienestä kielestäni, suomesta.

Koulussa kapinoin toisen vähemmistön puhuman kielen eli suomenruotsin pakko-opiskelua, mutta opettelin tarkoituksella riikinruotsia niin paljon kuin pystyin. Täydensin tätä lukiokesinä, jolloin menin aina Ruotsiin kesätöihin.

Suomenruotsi on tosiaan erkaantunut riikinruotsista, fraseologiasta lähtien. En ikinä ymmärtänyt, miksi piti lukea jotain Grankulla-tekstejä ja Hej på dejtä. Mutta onneksi oli vapaa-aika ja siihen aikaan mahdollisuus tehdä niitä kesätöitä Ruotsissa.

Puollan vahvasti saksan opintoja englannin, ranskan ja venäjän ohella. Myös espanjalle ja italialle on käyttöä, italialle jo yleissivistävänä. Englannin opiskelun sain aloittaa alakoulun kolmannella ja sitä on ollut helpoin syvennellä myöhemmin elämässä, kun työkieleksi tuli englanti.

Yksi syy voi olla puolikielisyys. Ainakin vielä 1960- ja 1970-luvulla saattoi olla, ettei suomenkielisen äidin sallittu puhua suomea lapselleen. Tämän vuoksi äiti joutui puhumaan huonoa ruotsinkieltä, mikä vaikutti lapsen kieleen siten, ettei lapsi oppinut kunnolla mitään kieltä.

Eihän tämä Suomessa suomenruotsalaisten puhuma "ruotsi" ole mitään ruotsia. Toinen vanhempani asuu Ruotsissa ja on ruotsinkielinen ja se ero on oikeasti melkoinen. Suomenruotsalaiset, jotka ovat asuneet Suomessa ja puhuneet osittain myös suomea eivät ole saaneet mistään enää sitä ruotsin natiiviääntämysmallia. Siksi heille on kehittynyt ihan omansa.

Yhtä hyvä kysymys olisi miksi monet suomensuomalaiset puhuvat niin huonosti suomea.

Ei ne osaa suomeakaan puhua kunnolla. Kummallista puhevikaista porukkaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ylpeä pienestä kielestäni, suomesta.

Koulussa kapinoin toisen vähemmistön puhuman kielen eli suomenruotsin pakko-opiskelua, mutta opettelin tarkoituksella riikinruotsia niin paljon kuin pystyin. Täydensin tätä lukiokesinä, jolloin menin aina Ruotsiin kesätöihin.

Suomenruotsi on tosiaan erkaantunut riikinruotsista, fraseologiasta lähtien. En ikinä ymmärtänyt, miksi piti lukea jotain Grankulla-tekstejä ja Hej på dejtä. Mutta onneksi oli vapaa-aika ja siihen aikaan mahdollisuus tehdä niitä kesätöitä Ruotsissa.

Puollan vahvasti saksan opintoja englannin, ranskan ja venäjän ohella. Myös espanjalle ja italialle on käyttöä, italialle jo yleissivistävänä. Englannin opiskelun sain aloittaa alakoulun kolmannella ja sitä on ollut helpoin syvennellä myöhemmin elämässä, kun työkieleksi tuli englanti.

Pakkorannikkoruotsi pois. Jos jotain tilalle, niin se latina ja muinaiskreikka. Poikakoulut takaisin.

Olisi hyvä ymmärtää, että Ruotsi ja ruotsi ovat eri asioita. Toinen on maa, jossa puhutaan, käytännössä, jotain murretta, jotka mahtuvat kattokäsitteen ruotsi alle. Suomi ei ole enää osa Ruotsia, mutta Suomessa asuu ihmisiä, jotka puhuvat jotain ruotsi-yläkäsitteen alla olevan suomenruotsi-alakäsitteen paikallismurretta. Moni käyttää murteissaan myös hyvin vapaasti lainasanoja muista kielistä, kuten puhekielessä usein tehdään.

Se, että skoonelainen, uumajalainen ja pyhtääläinen puhuvat eri murteita, ei tarkoita, että joku heistä puhuisi oikeampaa tai parempaa ruotsia kuin joku toinen. Samalla tavalla kuin rovaniemeläinen ei puhu parempaa suomea kuin turkulainen, erilaista murretta vain.

Det var kiva det.

Eihän suomenruotsalaiset ole ruotsalaisiakaan.

Suomenruotsi on tosiaan oma kielensä, eikä sitä opeteta missään. Samoin on esim Italiassa, jossa kirjakieli on ihan erilaista kuin puhuttu kieli, Napolissa kieleen on jäänyt paljon ranskaa ja etelämmässä kreikkaa. 

Suomenruotsi on samantyylistä, länsirannikolla on vahva oma kielensä ja etelässä enemmän sekoittuneita vaikutteita. 

Det var jättekiva juttu det!