Minkälainen ihastuja olet?

Mietin vaan, olenko takertuva kun on halu olla toisessa kiinni melkein koko ajan. Tekee mieli olla liki, halailla tai muuten vaan ohimennen koskettaa, pusutella ja lisäksi kaipaan kesken päivän ihan kunnon suutelua, sellaista mukavaa ja viipyilevää. En itse pidä tätä yhtään yliampuvana tai takertuvana, vaan ihan normaalina ihastuneen käytöksenä. Tapailua takana pari kuukautta, mutta kyse on kaukosuhteesta, joten parien alkutreffien ja alku-ujostelun jälkeen ollaan tavattu pitemmästi yökyläilyjen merkeissa vasta muutamia kertoja. Mies sanoo, että haluaa olla kanssani ja että hän ajatteli heti ensimmäisestä seksikerrasta, että tämä on nyt vakavampaa ja että hän ei pelaa mitään peliä. Puhuu jo jostain tulevaisuuden tapahtumista, joissa haluaisi minunkin olevan mukana. MUTTA.. hän ei kosketa minua päivällä juuri ollenkaan... tai siis ei ollenkaan. Minä teen aloitteen joka ainoaan haliin tai pusuun. Hän pitää sitä vähän hölmönä teinikuherteluna ja pitää sitä melkeinpä häiritsevänä. Ja mun mieli ja kroppa melkein huutaa, että ota kiinni.. kosketa, edes pienesti ohimennen! Joskus iltasella vaikka takan ääressä "pääsen" syliin ja sängyssä läheisyyttä on. Mutta mulle hölmölle se ei vaan riitä kun kaipaan tässä alkuihastuksessa kosketusta pitkin päivää ihan VALTAVASTI. Olenko siis liian vaativa tai takertuva kun tuntuu oudolta, että päivän yhteiset touhut (kävelylenkit, ruuan laitot ym.) tehdään kuin "sisko ja veli", ilman sellaista kipinöivää meininkiä. Olenko hölmö kun ajattelen, että kosketus on yhtä kuin välittäminen. Heittäidynkö tai innostunko liikaa ja eikö mies taas uskalla ihan vielä heittäytyä. Vai voiko joku vaan yksinkertaisesti olla tuollainen antilääppijä :) Vai eikö hänellä vaan yksinkertaisesti ole tarpeeksi tunteita mua kohtaan? Ja miehiset halut kun on, niin seksi kyllä kelpaa. En ehkä pysty tyytymään tähän vai mahdanko olla vaan liian hätäinen?? Ja epätoivoinen??
Keski-ikäisiä ollaan.