Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minusta tuli isona duunari
13.10.2018 |
Perheessäni tähdättiin korkealle. Pärjäsin hyvin peruskoulussa, tuli ysejä ja kymppejä. Luin paljon. Äiti oli ylpeä ja ehdottomasti halusi minut lukioon.
Siitä alkoi opintojen alamäki, en pärjännyt muussa kuin englannissa ja psykologiassa. Kirjoitin juuri ja juuri C:n paperit. Pyrin yliopistoon ja ammattikorkeaan.
Päädyin amikseen lähihoitajaopintoihin koska ammatti oli saatava. Pyrin yhä uudestaan korkeakouluihin mutta kutsua ei tullut. Avoimessa yliopistossa en pärjännyt kovasta työstä huolimatta.
Pikkuhiljaa olen alkanut hyväksyä identiteetin, jossa olen perusduunari ja onnellinen siitä. Ja ehkä se korkeakoulutus ei ole ainut älykkyyden mittari.
Muita kohtalotovereita?
Kommentit (3)
Minä kirjoitin M:n paperit, kävin medianomi koulun, olin töissä mainosmaaimassa 15 vuotta kunnes firma meni nurin. Sen jälkeen etsin oman alan töitä ja en löytänyt. Nyt olen 8 vuotta ollut rakennuksilla. Minulla ei ole rakennusmiehen koulutusta ja olen tyytynyt siihen että liksa tulee eikä ole paineita kun kantaa vaikka lautoja tai tekee muuta helppoa hommaa. Jotenkin elämä on kivempaa kun ei ole stressiä eikä sellaista pakonomaista "deadline" kiirettä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koskaan edes tähdännyt korkealle, vaan menin suoraan peruskoulusta amikseen. Nyt olen perusduunari ja ihan tyytyväinen sellainen, vaikka mielessä pyöri joskus korkealentoiset suunnitelmat käsityöyrittäjyydestä.
Alue: Aihe vapaa
Minä kirjoitin E:n paperit ja silti olen jämähtänyt "välivuosityöhöni". Mikäs tässä ollessa, kun saan kuitenkin palkkaa aivan sopivasti elämiseen. Työstänikin pidän, suurimmilta osin. Jatkokouluttautuminen toki kiinnostaisi monestakin syystä, mutta ei tässäkään tilanteessa ole paha olla.
Duunarina on ihan mukavaa jos työ on mielekästä ja sillä elää. Lähinnä muiden (korkeasti koulutettujen) ihmisten väheksyvät asenteet duunariutta kohtaan v-tuttavat, mutta miksi sitä lähtisi vaihtamaan jotain sellaista mikä itselle sopii. Jokainen eläkööt niin miten itse parhaaksi kokee.