Sosiaaliset tilanteet, kun ei keksi mitään phuttavaa

Vierailija kirjoitti:

Lapsista puhuminen ei mielestäni ole kovin hyvä aihe. On paljon ihmisiä, joita toisten lapset eivät kiinnosta penninkään vertaa. Ota esille yleisluonteisempia asioita, kulttuuri, talous ja tietysti sää ja uutisista saa aina hyviä keskutelun aloituksia.

Nuo luettelemasi yleisluonteiset asiatkin on nykypäivänä vähän niin ja näin, niistäkin kun pitää olla "oikeaa" ja muodikasta mieltä. Sellaista kevyttä ympäripyöreää jutustelua pidetään tarpeettomana ja ihminen on muiden silmissä mielenkiinnoton tylsimys, jolla ei ole asiaan kuin asiaan vahvaa ja selkeää mielipidettä. Tietysti jos ja kun se oma mielipide on väärä ja epämuodikas niin sitten oletkin muiden silmissä pelkkä typerys jolle kenenkään ei pidä puhua.

En tosiaan tiedä millin ja etenkin miksi kaikesta on tullut tällaista p*skaa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sama. En keksi sanottavaa. En uskalla aina edes kysyä työasioita vaan yritän sinnitellä yksin. Työkavereista suurin osa ei edes tervehdi enää, vaikka yritän mumista tervehdyksen. Osa tuntuu olevan minulle vihaisia, kun en ikinä puhu mitään. En vaan keksi juteltavaa tai osaa tai uskalla reagoida.

Tiedän tunteen ja sitten sitä vasta onkin niin lukossa, ettei edes uskalla puhua.