Onko sinulle sanottu, ettei vanhempien kanssa kannata olla tekemisissä?
Mitä olet ajatellut, jos sinulle on sanottu näin? Minulle on sanottu näin useampaan otteeseen eri ihmisten taholta. Ensiksi se tuntui oudolta, mutta nykyisellään ajattelen, että näin on parempi. Ei hankalista ihmissuhteista ole mikään pakko pitää väkisin kiinni.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
No varmaan sanottaisiin, jos yhteydessä väittäisin olevani, ovat kuitenkin olleet kuolleena jo 10v ja 30v.
Oletko omasta mielestäsi hauska? Et minusta.
Hei, ei olekaan pakko pitää kiinni. Itse olen ajatellut, että on todella peiliin katsomisen paikka, jos lapseni päättävät katkaista suhteet minuun. Toisaalta myös joskus joku vanhempi on voinut joutua katkaisemaan välit lapsiinsa. Joskus ihmisen kanssa on vain mahdotonta tulla toimeen, vaikka kuinka yrittäisi. Siinä voi mennä oma mielenterveys, ja se ei ole hyvä asia. Itse voin olla parempi äiti omille lapsilleni, kun en enää joudu kestämään oman äitini käytöstä.
Ei ole, minulla ei ole mitään ongelmia vanhempieni kanssa. Olen kuitenkin tutulle sanonut ettei hänen ehkä kannata olla paljoa tekemisissä vanhempansa kanssa kun aina tulee riitaa ja pahaa mieltä.
Aika surulliselta tuntuu koska minulla on myös joitain hyviä lapsuusmuistoja ja olisi kyllä tarvetta ihmisille jotka välittää ja osaa neuvoa. Kuitenkaan omilta vanhemmilta en ole edes mitään kovin hyviä neuvoja koskaan saanut vaikka ovatkin sitä mieltä etten tule toimeen ilman heitä ja niin minäkin luulin mutta hyvinhän tässä on menty.
Kyllä on. Terapeutti esimerkiksi itse suositteli tätä ratkaisua. Välien katkaiseminen äitiini oli loistava päätös.
On minulle sanottu (terapeutti).
Vähentynyt yhteydenpito on tehnyt hyvää. Huomaan nyt selkeämmin, kun heitä tapaan, miten paljon he jyräävät minua, mököttävät, riitelevät, arvostelevat muita, jne.
Rakastan heitä edelleen, mutta etäisemmät välit pitävät suhteeni heihin terveempänä.
On sanottu, mutta alunperin sanoin kyllä tuon ihan itse. Onneksi muutama muukin on ollut samaa mieltä kanssani, ettei minun tarvitse uhrata itseäni eikä lapsiani isäni ongelmakäyttäytymiselle vain siksi, että vanhempia kuuluu kunnioittaa.
Enemmän olen saanut kuulla paheksuntaa ratkaisustani, että en pidä heihin yhteyttä ja sitä myöden myöskään lapseni eivät kuulu enää heidän piiriinsä. Pöyristelijät eivät ymmärrä, että vanhemmat olisivat voineet suostua käyttäytymään asiallisesti meitä kohtaan, jolloin noin äärimmäisiin ratkaisuihin ei olisi tarvinnut mennä. Asiasta puhuttiin heidän kanssaan kyllä hyvinkin pitkään ja kerrottiin, että jos ei meno muutu, ei jää muuta vaihtoehtoa.
He valitsivat.
No varmaan sanottaisiin, jos yhteydessä väittäisin olevani, ovat kuitenkin olleet kuolleena jo 10v ja 30v.