Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä koirille muuttuneessa elämäntilanteessa?
Neuvoton
08.10.2018 |
En kaipaa tänne mitään jeesustelijoita jotka hokevat että koiraan pitää sitoutua vuosiksi ja miksi otitte koiria kun ette jaksa niitä hoitaa. Nämä asiat oli silloin mietittynä, mutta kaikkea ei voi kuitenkaan ennustaa.
kaipaan ihan oikeasti mielipiteitä ja vinkkejä miten ratkaisisin ongelman.
tilanne siis tämä. Meillä on kaksi 10 vuotiasta isoa koiraa jotka ovat olleet meillä pennuista asti. Koirat ovat kilttejä ja terveitä. Meillä on myös kolme pientä lasta. Tähän asti koirista ei ole ollut sen suuremmin vaivaa, luonnollisesti hiukan lisätyötä mutta mukana ovat olleet. Nyt miehen työnkuva muuttui niin että hänellä on paljon reissutöitä muuta vaihtoehtoa ei ole jos meinaa töissä käydä. Minä pärjään sitten yksin lasten kanssa kotona, mutta näissä tilanteissa koirat ovat todellakin ylimääräisiä hoidettavia. On todella rankkaa painia viikot yksin 3 alle neljävuotiaan kanssa ja vielä pitäisi viedä koiria monta kertaa päivässä lenkille varsinkin kovalla pakkasella tai kaatosateessa. Koirat ovat päivisin tarhassa, mutta ei niitä silti ilman lenkkiä voi jättää. Meillä ei ole perhettä lähellä ja ystävätkin ovat sen verran kiireisiä/vuorotöissä että eivät paljoa ehdi auttaa. Mies on jo ihan kyllästynyt koirien kanssa puljaamiseen ja niiden ylläpito ongelmiin. Koirille on etsitty kotia jo pidemmän aikaa, mutta kiinnostuneita ei tunnu löytyvän.
mitä tekisitte minun tilanteessani. Lopettaminen kuulostaisi kamalalta varsinkin kun koirat ovat terveitä ja kilttejä. Kuitenkaan en pysty enkä jaksa kauaa enää niitä hoitaa kun mies on lähes joka viikko reissussa. Mistä kautta voisin vielä yrittää saada koirille uuden kodin vai onko lopetus ainoa suht nopea ratkaisu tilanteeseen?
Kommentit (140)
Parempi koirien taivaassa kuin hyljättynä tarhassa. 🐕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Jos luovut koirista (tai lopetat ne), opetat lapsillesi todella huonoa moraalia. Opetat, että vastuuta ei tarvitse ottaa. Voit kokeilla etsiä koiranulkoiluttajat, mutta toivon sydämeni pohjasta, ettet enää näiden koirien jälkeen hanki lisää lemmikkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Ei monikaan ota 10v koiraa riesakseen. Ehdotan että palkkaatte jonkun nuoren ulkoilutukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[
Eikö mies muka saa mitään korvausta matkatöistä?
Ei niistä Porvoossa makseta.
Juu, kirjoitustavasta päätellen ihan sama porvoolainen tehtailee aloituksia.
3 lasta 4 vuodessa alkaa toistua näissä. Samoin kuin se, ettei mies voi hoitaa omaa osuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Minä puhun URASUUNNITTELUSTA, pässi. En siitä, että sitoutuisin 15 vuodeksi samaan firmaan.
Kyllä elämässä kaiken voi ennakoida. Jos jokin palikka muuttuu, käyttää sitten sitä varasuunnitelmaa, jonka on sitä varten laatinut.
Ja koiranpito nyt ainakin on suunniteltavissa. Normaali koiran elinikä on 10-15 vuotta. Jos ei ole varma, että kykeneekö sitoutumaan koiraan niin pitkäksi aikaa, ei ota sitä koiraa. Simple.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukahan kommentoisi uupuneelle ystävälleen näin, kuten täällä liki kaikki. Jos kokee, että koirista on vain riesaa ja niitä hoitaa vain velvollisuudentunnosta sen, mitä on ihan pakko, niin onko sekään koirille oikein. Kyseessä on kuitenkin eläin. Ja vanhalle tarhakoiralle on varmasti hankalaa löytää uusi koti. Ihmisten hyvinvointi ja jaksaminen ensin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Ilmeisesti jotkut osaa ennustaa. Voi kun itsekin olisin osannut aikanaan kun koira hankittiin. Olisin silloin tiennyt että 8 vuoden päästä meille syntyy vaikeasti kehitysvammainen lapsi joka työllistää niin paljon että koiralle ei enää jäänyt aikaa. Mutta minähän olen vain yksi kamala ihminen joka laittoi koiransa "kiertoon" että saadaan lapselle parasta mahdollista hoitoa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos niille joilla oli fiksuja ideoita ja kiitos niille muille idiooteille jotka jaksavat tuhlata aikaani turhilla kommenteillaan tilannetta sen paremmin tuntematta. Te varmaan olisitte sitten abortoineet toisen kaksosista ja käskenyt miehen irtisanoutua töistä kun meistä riippumattomista syistä joutuu reissuun, eikä voida koiria enää hyvällä omallatunnolla pitää.
Vaikka mies on reissuhommissa emme kuitenkaan ui rahassa joten emme paljoa pystyisi koirien lenkityksestä maksamaan. Noin isoja koiria en uskalla kovin nuorille antaa ettei vaan mitään satu. Siksi täällä yritin kysellä jotain järkevää ratkaisua, kun emme halua kaltoin kohdella lemmikkejämme. Varmaan joku täälläkin pyörineistä valopäistä pitäisi koiria vain tarhassa eivätkä edes miettisi niiden hyvinvointia. Täytyy vielä laittaa ilmoituksia ja toivoa että joku niille kodin voisi tarjota.
Neuvoton
Ota nyt järki käteen ja kuskaa ne piskit piikille! Et kai tosissasi luule, että joku tarjoaa hyvää hyvyyttään kodin parille ikälopulle rakille!
Hei. Kyllä joku koirarakas voi tarjotakin, vaikka useimmat tietysti haluavat nuoremman. Mutta voi löytyä koirarakas ihminen jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Ilmeisesti jotkut osaa ennustaa. Voi kun itsekin olisin osannut aikanaan kun koira hankittiin. Olisin silloin tiennyt että 8 vuoden päästä meille syntyy vaikeasti kehitysvammainen lapsi joka työllistää niin paljon että koiralle ei enää jäänyt aikaa. Mutta minähän olen vain yksi kamala ihminen joka laittoi koiransa "kiertoon" että saadaan lapselle parasta mahdollista hoitoa
Ei se vaadi ennustajanlahjoja. Ihan vaan säästöillä olisit sinäkni selvinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin ajattelin, että totta kai huolehdin lemmikeistäni niiden elämän loppuun asti ja paheksuin niitä, jotka omistaan luopuivat, mutta toisin kävi. En ollut suunnitellut lisääntyväni koskaan, mutta kun lapsi tuli, en jaksanut kissan aamuviiden herätyksiä muutenkin katkonaisten öiden kanssa. Olisin vienyt piikille, mutta onneksi pääsi hyvään kotiin maalle. Ja en ota koskaan enää lemmikkiä. Niistä ei ole kuin vaivaa.
Mulla kanssa muuttui elämäntilanne silleen, että asustan nyt yksin ihan älyttömän isoa taloa, käyn kokopäivätöissä ja mulle jäi iso koira. Mun rutiini on nyt se, että olen viikot töissä ja illat sitten koiran kanssa, kun en raaski lähteä mihinkään illalla kun raukka on jo ollut koko päivän yksin (pääsee kyllä pihalle jos tulee päivällä hätä).
Lenkitän sitä tunnin aamulla - herään tämän takia kello viisi - ja tunnin illalla n. kahdeksan jälkeen. Väliaika kotona meneekin sitten ruokaa laittaessa, siivotessa, pyykätessä, ruohoa leikatessa ym. Kaadun suorin vartaloin heti yhdeksän jälkeen sänkyyn että jaksan taas herätä viideltä seuraavaan päivään.
Silti ei tulisi mieleenkään antaa koiraa pois tai viedä piikille. Koira on 60+ kiloa ja suhtautuu vieraisiin epäilevästi sekä vihaa lapsia. Se on nyt mulla kunnes siitä aika jättää, siihen on vaan sitouduttava. Ja kun tulen kotiin ja koira tulee vastaan iloisesti häntä heiluen, pistää etutassut mun olkapäille ja "pesee" mun kaulan, muistaa taas miksi se aikoinaan otettiin. <3
Elämäntilanteet saattaa muuttua joo, mutta niihin on vain sopeuduttava. Ei tämmöinen vaihtoehto käynyt mielessäkään vielä muutama vuosi sitten; silloin oli vielä kaksi taluttajaa, siivooja ja tyyppi joka hoisi puutarhan ja leikkasi nurtsin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi ihmiset jaksaa aina morkata toisiaan oli asia mikä hyvänsä. Kertokaa ihmeessä miten olette ennustaneet elämänne 10 vuoden päähän ja muistakaa tehdä kaikki päätökset sitä silmällä pitäen. Huoh..
Mutta aloittajalle tarjosin apulan nettisivuja. Siellä voi etsiä koirille uutta kotia.
Kuule, mulla on ikäni ollut koiria mutta kun viimeisin kuoli vanhuuteen en ottanut uutta koiraa koska tiesin että nyt tulee oma lisääntyminen olemaan ajankohtainen. Sen jälkeen sikäli jälkikasvua saamme ja lapsi on jo lähellä kouluikää voin ottaa koiran.
Ei muutenkaan koskaan tässä elämässä tule tapahtumaan että minulla olisi 3kpl alle 4v. Lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Ilmeisesti jotkut osaa ennustaa. Voi kun itsekin olisin osannut aikanaan kun koira hankittiin. Olisin silloin tiennyt että 8 vuoden päästä meille syntyy vaikeasti kehitysvammainen lapsi joka työllistää niin paljon että koiralle ei enää jäänyt aikaa. Mutta minähän olen vain yksi kamala ihminen joka laittoi koiransa "kiertoon" että saadaan lapselle parasta mahdollista hoitoa
Ei se vaadi ennustajanlahjoja. Ihan vaan säästöillä olisit sinäkni selvinnyt.
Mitenhän ne säästöt tässä tilanteessa olisi auttanut?
Minä olen mm ottanut vain pienen koiran siinä vaiheessa kun mietin lasten hankkimista. Minulla on ainakin viisi ystävää, jotka varmasti tän koiran ottaisivat, jos jotain tapahtuisi. Sen kasvattaja pitää yhteyttä, meillä on jopa oma facebook-ryhmä. Samaten olen mukana rotuyhdistyksessä. Eli ihan mitä vana tapahtuisi, tiedän että näillä kontakteilla koiralle löytyisi hyvä uusi koti. Ja apua jos akuutisti tulisi jokin hyvin vaikea tilanne. Tiedän että ihan jo se kasvattaja auttaisi silloin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki laittaa näissä tilanteissa aina kaiken lasten syyksi? Tässäkin tilanteessa ap on hoitanut koiria kolme vuotta lasten ohella. Kuka oikeasti miettii mitään 15 vuoden päähän? Älkää ostako asuntoa kun kun voit jäädä joskus työttömäksi etkä voi maksaa. Älkää tehkö lapsia kun saatat itse kupsahtaa turhan aikaisin kuka niistä sitten huolehtii. Älkää menkö naimisiin kun joskus saattaa tulla avioero.
Aikuiset ihmiset.
Tää voi tulla sulle yllätyksenä mutta kyllä olen jokaikisen koirani kohdalla miettinyt, että pystyn siitä kunnolla huolehtimaan 15 vuotta. Myös vanhana ja sairaana ja muuttuvissa olosuhteissa.
Samalla idealla on ostettu asunnot (että on pitkällä tähtäimellä järkevää) ja valittu työpaikat.
Sulle on siis luvattu työhaastattelussa että sulla on varmasti 15 vuoden päästä siellä työpaikka? Kerro ihmeessä missä oot töissä mäkin haluan tollanen työpaikan missä voidaan luvata noin monta työvuotta. Firmahan voi olla vaikka kaatunut jo siihen mennessä. Ei kaikkea elämässä voi ennakoida
Ilmeisesti jotkut osaa ennustaa. Voi kun itsekin olisin osannut aikanaan kun koira hankittiin. Olisin silloin tiennyt että 8 vuoden päästä meille syntyy vaikeasti kehitysvammainen lapsi joka työllistää niin paljon että koiralle ei enää jäänyt aikaa. Mutta minähän olen vain yksi kamala ihminen joka laittoi koiransa "kiertoon" että saadaan lapselle parasta mahdollista hoitoa
Ei se vaadi ennustajanlahjoja. Ihan vaan säästöillä olisit sinäkni selvinnyt.
Mitenhän ne säästöt tässä tilanteessa olisi auttanut?
Olisit saanut palkattua apua. Koiranulkoilutukseen ja lapsen hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En käsitä miksi ihmiset jaksaa aina morkata toisiaan oli asia mikä hyvänsä. Kertokaa ihmeessä miten olette ennustaneet elämänne 10 vuoden päähän ja muistakaa tehdä kaikki päätökset sitä silmällä pitäen. Huoh..
Mutta aloittajalle tarjosin apulan nettisivuja. Siellä voi etsiä koirille uutta kotia.Kuule, mulla on ikäni ollut koiria mutta kun viimeisin kuoli vanhuuteen en ottanut uutta koiraa koska tiesin että nyt tulee oma lisääntyminen olemaan ajankohtainen. Sen jälkeen sikäli jälkikasvua saamme ja lapsi on jo lähellä kouluikää voin ottaa koiran.
Ei muutenkaan koskaan tässä elämässä tule tapahtumaan että minulla olisi 3kpl alle 4v. Lapsia.
Aplla on ollut koirat jo 6 vuotta ennen ekaa lasta. Eikai kukaan täysjärkinen ottais tossa tilanteessa koiraa.
Kun koirat on liian isoja nuoren lenkitettäväksi, kuinkas olis jos hommaisitkin pariksi tunniksi jonkun vahtimaan niitä lapsia että voit itse lenkittää ne koirat? Ja jos tuntuu ettei näinkään saa tarpeeksi liikuntaa, juoksunaru/aidattu piha?
Ei ap sanonut miehensä olevan yrittäjä...