Kahden vuoden tauko seksissä, onko toivoa enää

Itse samassa tilanteessa mutta mies. Vaimo ei vaan yksinkertaisesti halua. Sietää kosketusta mutta ei yhtään enempää. Olisin myös täysin valmis fyysiseen sivusuhteeseen. Kroppa ja pää toimii, vaimosta en saa mitään irti. Ei suostu edes puhumaan.

M45 kik löytyy jos haluat jutella.

No vaikeeta se on toisen puolesta sanoa, että mistä johtuu, kun niin erilaisia ollaan kaikki. Itsellä ei koskaan halujen puutteesta ole ollut kiinni vaikka ruuhkavuosia tässä vietetäänkin. Muista syistä olen kyllä pakottanut libidoani alaspäin, mutta ei siitä tässä sen enempää.

Voihan sitä kokeilla jonkin uuden kuntoilun/harrastuksen aloittamista tai jotain, mutta en usko että se ainakaan omissa silmissäni tekisi vaimoani yhtään kiinnostavammaksi, jos haluja ei alkujaankaan ole. Toki kuntoilu ja harrastukset kannattaa silti:)

Tuossa vaiheessa pitäisi nostaa mirri pöydälle ja sopia, että seksin saa luvalla hakea muualta IMHO.

Tämä luvan saaminen seksin hakemiseen muualta olisi todella hyvä ratkaisu. Sopisi itselleni. Silti milloin hyvänsä haluaisin vaimoa.

Kuulostaa alkuun karmealta, mutta jopa avioliitossa olevalla ihmisellä on oikeus ylläpitää seksuaalisuuttaan. Avioliittolupaus ei tarkoita, että puolisolla olisi oikeus päättää toisen puolison loppuelämän kestävästä selibaatista.

Minulla oli exäni kanssa niin että seksi loppui ja sitä ei ollut viimeiseen vuoteen yhtään.ei vain tehnyt mieli kun tiesi että toinen haaveilee muista naisista päivät pitkät ja haluaisi panna siskoani.myös kaikki netti seksin harrastus jonka sain tietää tappoi omat halut.ikinä en kertonut että näistä tiesin.lapsen sain loppuaikana hoitaa yksin koska mies halusi vain mennä omia menojaan ja kaikki muu oli tärkeämpää kuin me.syitä siis voi olla monia.nykyään olen ollut aviomieheni kanssa 8 vuotta ja seksiä lähes päivittäin

todella hankala tilanne seksin ja läheisyyden(niin fyysisen kuin henkisen) suhteen.jos muuten tuutte toimeen niin aina kannattaa ennemmin jatkaa yhdessä kuin erota tai ruveta käymään vieraissa.tuskin saat kumminkaan häneltä hyväksyntää tai lupaa tyydyttää seksin tarpeesi muualla.teettekö yhdessä muita asioita alkaen arjen askareista ja harrastuksista aina vaikka ihan tv:n katseluun?hänellä voi olla jokin henkilökohtainen huoli joka painaa eikä uskalla tai pysty siitä kenellekään puhumaan.tai jokin vanha takauma tai trauma nostaa päätänsä.ei välttämättä liity sinuun mitenkään muuten kuin noin sivussakärsijänä.puhumaton ja itseensä kaikki huolet tallettava tyyppi voi avautua asiasta jos annat hänelle tilaa etkä tiuhaan asiasta mainitse.osoitat vain hänelle muuten sanoilla ja teoilla että rakastat ja välität etkä ole lähdössä mihinkään vaikka hänellä on ehkä vaikea tilanne päällä.halaus ilman sanoja,tv:n katsominen ilman puhumista ottaen hänet vaikka kainaloon ja muuten häntä positiivisesti huomioiminen auttavat paljon vaikka se ei heti näkyisikään.ensin tulee hänelle turvallinen,hyvä tunne sisälle ja pikkuhiljaa asiat rupeavat loksahtelemaan paikoilleen.sen jälkeen joko hän saa sen asian omassa päässään selvitettyä ja arki palaa normiuomiinsa sekä hyvällä tuurilla voi asiasta joskus kertoakin.malttia ja rakkautta vaan vaatii.voimia ja tsemppiä sulle jaksamiseen sekä rakkausbuustia miehellesi jaettavaksi!

Sanon nyt ihan suoraan.

Eiköhän ole jo kaikin tavoin osoittanut, ettei halua enää elää kuin pariskunta. Aikaa on mennyt sen verran, että voi sanoa asiaa pysyväksi päätökseksi.

Aiheesta ei paljon kannata puhua tai mennä pariterapiaan jos se ei näitä asioita muuksi muuta. Tulee vain draamaa ja riitaa joka sotkee arkea. Ihan muut syyt pitää yhdessä, olet varmaan hyvä äiti ja ihminen ja talouspuoli parempi noin.

Paha rasti siksi, että ainahan se olisi fiksumpi puhua asiat halki eikä antaa toisen luulla että asiat voisivat johonkin muuttua. Kannattaa koittaa sopia että onko ookoo että vain lasten takia yhdessä. Kyllä miehelläkin seksihaluja on aika varmasti, ne ei vain kohdistu suhun.

Noin pitkän kuivan kauden jälkeen seksin haku muualta on mun mielestä täysin oikeutettua ja vain ilmoitusluontoinen asia. Toiselta ei siihen lupaa tarvitse anella, kunhan ensin kertoo menettelytavalle reunaehdot. Eli jos kotona ei suksi luista niin sitten täytyy käydä muualla hiihtämässä. Välit varmasti viilenevät, mutta mitä sitten? Mahdollisuus on ensin annettu tapahtumiin vaikuttaa ja jos toinen ei tilaisuuttaan käytä, niin oma vikansa. Pahinkin umpiluupää kyllä ymmärtää sen, että vaikka itse viihtyy selibaatissa, ei sitä voi puolisoltaan vaatia.

”pitäisikö mun olla jotenkin enemmän, että olen upea nainen jolla on itsenäinen elämä, että herättäisikö se metsästysviettiä ja mielenkiintoa. ”

Enpä usko että nuo asiat vaikuttaisi, enempi sun omia päänsisäisiä juttuja. Vaikka olis joskus vähän tylsistynytkin arkeen ja kumppaniin, kyllä siinäkin kohtaa miestä kuin miestä joskus sen verran parin vuoden aikana panettaa että tulee naiskenneltua. Joku muu mättää nyt.

Useammakin (lue 8) vuoden jälkeenkin voi herätellä kuollutta seksielämää henkiin. Kun molemmat jämähdettiin omille läppäreille niin mitä sitä sitten väsyneenä jaksoi yrittääkään. Mutta mun panetus vei voiton ja otin asian puheeksi. Nyt on seksiä edes silloin tällöin, täytyy siihen tyytyä. 

Asiaa ei välttämättä ole älyttömän pitkän ajan jälkeen ottaa puheeksi, mutta jos haluaa sen toisen kanssa olla eikä halua rikkoa sitä muuta hyvää mitä parisuhteessa on, niin ei siinä auta muu kuin herättää seksielämä uudelleen henkiin. 

N43

N43, huomasitko ollenkaan, että ap kirjotti ”Olen kysynyt suoraan ja sanonut epäsuoraan, sanonut suoraan että haluaisin puhua asiasta ja käy minulle koska vain”.

Aika huono siis herätellä henkiin yhtään mitään jos toinen torjuu ja kieltäytyy kaikesta keskustelusta.

Samoilla linjoilla kuin tuolla yllä ”sanon nyt suoraan”-viestissä. Ap voi myös omalta osaltaan päättää haluaako itse jatkaa ns. Sisko-veli suhteessa lasten vuoksi, vai onko aika nuolla haavat ja miettiä muita ratkaisuja.

Itse en noin pitkään jatkuneessa tilanteessa uskoisi enää ”halaa ja pussaa niin kyllä se siitä”-juttuihin. Ei toista tarvitse vuosia yksin rakastaa ja odottaa jos mitään vastakaikua ei tule, siinä rikkoo vain itsensä.

Ainoa reilu ratkaisu on ero. Tällöin saat lähteä puhtaalta pohjalta elämään tunnepitoisempaa elämää ja seksi varmasti onnistuu kun on sopiva ihminen kohdalla joka Sinusta syttyy ja Sinä sytyt hänestä. Luonto ei unohda... =P

Suhteessa jatkaminen ja erinäinen vieraissa kikkailu luvalla tai ilman on vain säätämistä joka ei helpota oloasi.

Erokaan ei ole niin helppoa. Jos suhteessa ei ole muita ongelmia kuin toisen puolison pakotettu selibaatti, on mielestäni parempi sallia sivusuhde. Lasten kehityksen ja turvan kannalta itse olisin valmis elämään niinkin.

Lisäksi, eihän sitä tiedä vaikka seksistä kieltäytyvä puoliso joskus palaa fyysiseen suhteeseen tietäessään, että hänen ei ole pakko sitä tehdä.

Meillä on seksi päättynyt totaalisesti raskauden alkuun. Ensimmäisen lapsen jälkeen onnistui kerran vuoteen vastentahtoisesti, toisen lapsen jälkeen vielä harvemmin.

Pakkeja olen vaimolta saanut satoja, ne lyövät aina niin matalaksi etten enää uskalla ottaa niitä. Pidän hänestä muuten ihan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta jään hänen äitiroolinsa takia ulkopuolelle. Hän ei ole enää rakastajatar eikä vaimo vaan näkee itsensä äitinä.

Itse haluaisin olla isä, himokas rakastaja ja paras ystävä. Mielestäni aviomiehellä on oikeus seksuaalisuuteen. Jos vaimo ei halua rakastajaa, sen tarpeen voi täyttää toinen nainen. Vuosien jälkeen en pidä sitä enää pettämisenä vaan yksiavioisuutena. Ilman jättäminen omisi nolla-avioisuutta.

M45

Ap on kuin puolisoni, samat jorinat.

Puolisoni on 35, 2 lasta ja kotiäiti. Omasta mielestään tosi aktiivinen. Meillä on asiasta puhuttu, seksiä on ollut viime talvena. Nainen itse ei ole kertaakaan tehnyt pientäkään aloitta, minä olen joutunut aina yrittämään. Jos yritin joka päivä niin alkuvuosina oli seksiä kerran viikossa, myöhemmin kerran kuussa ja enää en yritä. Yrittämyyteni häiritsee nyt naistani ja siitä keskustellaan ainiaan.

Taloudessamme minä olen yhteisten kulujen maksaja, teen ulkohommat ja suurimman osan sisätöistä.

Kyllä halut voi saada takaisin. Muutaman kerran päivässä halauksia ja pidempiä suudelmia, vaikka tekisi mieli enemmän niin lopettaa. Tälläistä kun jatkaa parikin viikkoa.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut sellainen kahden vuoden tauko. Pusut ja halit vaihdetaan, muuten onkin kuollutta.

Mies ei ole niin aktiivinen ollut koskaan kuin minä, ja sitten pikkulapsiperheen väsymys ja moni seikka johti siihen, että seksi loppui kokonaan. Emme ole edes puhuneet kunnolla asiasta, sillä mies torppaa ja torjuu. En tiedä miksi ja se on pahinta, kun ei voi tehdä asialle mitään. Hän jossain vaiheessa ei sietänyt yhtään aloitteitani vaan esimerkiksi torjui tavallisen halauksen, mikä oli tosi nöyryyttävää. Tuntui ihan kuin omassa sängyssä olisi vihollinen, joten muutin hetkeksi toiseen huoneeseen.

On aina huono hetki, ei hän nyt halua puhua, ei jaksa, no mitä tuosta nyt ei tästä tarvii puhua. Olen kysynyt suoraan ja sanonut epäsuoraan, sanonut suoraan että haluaisin puhua asiasta ja käy minulle koska vain, kunhan hän vain sanoo että puhutaan, no sitä hetkeä ei ole vielä tullut.

En usko, että mies pettää, koska hän ei ole mielestäni ikinä ollut niin kovin aktiivinen tai sillä tavalla kimpussa, kuten jotkut miehet osoittaa halua puolisolleen. Ei koskettele tai mitään, todellakaan ei kehu. Itse olen huomannut, että sopiva humalatila ja tilaisuus voisivat tehdä minusta petturin. En kyllä käy missään, mutta en ihmettelisi että jos joku osoittaisi huomiota niin olisin heti menosssa. Kaipaan seksiä ja himoa tosi paljon.

Yritän osoittaa hänelle paremmin ja avoimemmin arvostusta, kaipausta ja halua, näyttää että tykkään. Yritän jotain henkistä yhteyttä palauttaa. Nyt me taas halataan, mutta hän ei tule itse luo ja suukot ovat POSKELLE. Ihan kuin olisin sisko.

Minnekään parisuhdeneuvojalle hän ei lähde, siihen sain selkeän vastauksen.

Hullua kyllä kumpikaan ei halua erota, sen verran ollaan keskusteltu. Muuten meillä on mukavaa, mutta sängyssä ei tapahdu muuta kuin nukkumista sängyn eri reunoissa. Lapset näkevät, että vaihdamme ne nopeat poskisuukot ja halit. Lapsille hän osoittaa hellyyttä, ottaa kainaloon ja silittää, suukottaakin.

Sitäkin olen miettinyt, että kun olen aika mukautuvainen, niin olenko huomaamattani ihan kynnysmatto ja pitäisikö mun olla jotenkin enemmän, että olen upea nainen jolla on itsenäinen elämä, että herättäisikö se metsästysviettiä ja mielenkiintoa. Tuntuu, että olen arvoasteikolla jossain siinä telkkarin, lasten, koiran, sängyn, saunan, auton, työn ja kahvinkeittimen jälkeen.

Miehet, voisitteko valaista että miksi halut loppuvat ja miten niitä saisi palautettua, millaisin sanoin ja teoin. Vai kannattaako tässä enää yrittää.

Minun 38v vaimoni on ollut 16 vuotta kimppanaisena meidän ystävìen ja minun kanssa. Kun kaveri on ollut meillä viikonlopun vaimoa panemassa niin meidänkin yhteinen seksi on kerrasta kolmeen vuorokaudessa ja panettaa koko ajan. Vaimoa pannaan kimpassa vähintään 1 viikonloppu kuussa useasti 2 viikonloppua ja joskus myös viikollakin.

Suosittelen että otatte miehesi kanssa yhdessä toisen miehen mukaan. Meillä on usein kimppapanoja 1N+2-3M.

Minä halun nähdä ja panna vaimoani kaverin kanssa kimpassa ja vaimoni tykkää kun kaksi tai kolme miestä tyydyttää häntä kimpassa. On meidän yhteinen harrastus. Joskus ollut myös vaimon tyttökavereita mukana mutta harvemmin.

Onko toivoa kahden vuoden tauon jälkeen? Periaatteessa kyllä mutta käytännössä ei, mikäli se on parisuhteen haluttomammasta osapuolesta kiinni.

Mitä se siis todellakin on koska toinen haluaa ja se joka ei halua on se joka säännöstelee seksin juuri niinkuin itse näkee parhaaksi. Mitäpä asialle hirveästi voi tehdä sen jälkeen kun siitä on vuosien varrella kymmeniä kertoja puhuttu ilman tulosta? Ei mitään muuta kun ottaa asiat omiin käsiinsä; joko erota tai sitten masturboida erinäisten lelujen kanssa niin muan pjerkuleesti.

Toki on kolmaskin vaihtoehto mutta mielestäni se on köyhän ihmisen tapa käsitellä ongelma, joka lopulta kusee omaan nilkkaan jollain tapaa.

Vierailija kirjoitti:

Erokaan ei ole niin helppoa. Jos suhteessa ei ole muita ongelmia kuin toisen puolison pakotettu selibaatti, on mielestäni parempi sallia sivusuhde. Lasten kehityksen ja turvan kannalta itse olisin valmis elämään niinkin.

Lisäksi, eihän sitä tiedä vaikka seksistä kieltäytyvä puoliso joskus palaa fyysiseen suhteeseen tietäessään, että hänen ei ole pakko sitä tehdä.

Meillä on seksi päättynyt totaalisesti raskauden alkuun. Ensimmäisen lapsen jälkeen onnistui kerran vuoteen vastentahtoisesti, toisen lapsen jälkeen vielä harvemmin.

Pakkeja olen vaimolta saanut satoja, ne lyövät aina niin matalaksi etten enää uskalla ottaa niitä. Pidän hänestä muuten ihan yhtä paljon kuin ennenkin, mutta jään hänen äitiroolinsa takia ulkopuolelle. Hän ei ole enää rakastajatar eikä vaimo vaan näkee itsensä äitinä.

Itse haluaisin olla isä, himokas rakastaja ja paras ystävä. Mielestäni aviomiehellä on oikeus seksuaalisuuteen. Jos vaimo ei halua rakastajaa, sen tarpeen voi täyttää toinen nainen. Vuosien jälkeen en pidä sitä enää pettämisenä vaan yksiavioisuutena. Ilman jättäminen omisi nolla-avioisuutta.

M45

Huh sentään kun seksi on päättynyt raskauden alkuun. Kyllä siinä nainen on vedättänyt oikein kunnolla. Nähtävästi toista tehtäessä seksiä on kuitenkin ollut jonkun kerran. Tulee mieleen että sekin vain lisääntymisen takia. : (

Vierailija kirjoitti:

Tässä on tullut sellainen kahden vuoden tauko. Pusut ja halit vaihdetaan, muuten onkin kuollutta.

Mies ei ole niin aktiivinen ollut koskaan kuin minä, ja sitten pikkulapsiperheen väsymys ja moni seikka johti siihen, että seksi loppui kokonaan. Emme ole edes puhuneet kunnolla asiasta, sillä mies torppaa ja torjuu. En tiedä miksi ja se on pahinta, kun ei voi tehdä asialle mitään. Hän jossain vaiheessa ei sietänyt yhtään aloitteitani vaan esimerkiksi torjui tavallisen halauksen, mikä oli tosi nöyryyttävää. Tuntui ihan kuin omassa sängyssä olisi vihollinen, joten muutin hetkeksi toiseen huoneeseen.

On aina huono hetki, ei hän nyt halua puhua, ei jaksa, no mitä tuosta nyt ei tästä tarvii puhua. Olen kysynyt suoraan ja sanonut epäsuoraan, sanonut suoraan että haluaisin puhua asiasta ja käy minulle koska vain, kunhan hän vain sanoo että puhutaan, no sitä hetkeä ei ole vielä tullut.

En usko, että mies pettää, koska hän ei ole mielestäni ikinä ollut niin kovin aktiivinen tai sillä tavalla kimpussa, kuten jotkut miehet osoittaa halua puolisolleen. Ei koskettele tai mitään, todellakaan ei kehu. Itse olen huomannut, että sopiva humalatila ja tilaisuus voisivat tehdä minusta petturin. En kyllä käy missään, mutta en ihmettelisi että jos joku osoittaisi huomiota niin olisin heti menosssa. Kaipaan seksiä ja himoa tosi paljon.

Yritän osoittaa hänelle paremmin ja avoimemmin arvostusta, kaipausta ja halua, näyttää että tykkään. Yritän jotain henkistä yhteyttä palauttaa. Nyt me taas halataan, mutta hän ei tule itse luo ja suukot ovat POSKELLE. Ihan kuin olisin sisko.

Minnekään parisuhdeneuvojalle hän ei lähde, siihen sain selkeän vastauksen.

Hullua kyllä kumpikaan ei halua erota, sen verran ollaan keskusteltu. Muuten meillä on mukavaa, mutta sängyssä ei tapahdu muuta kuin nukkumista sängyn eri reunoissa. Lapset näkevät, että vaihdamme ne nopeat poskisuukot ja halit. Lapsille hän osoittaa hellyyttä, ottaa kainaloon ja silittää, suukottaakin.

Sitäkin olen miettinyt, että kun olen aika mukautuvainen, niin olenko huomaamattani ihan kynnysmatto ja pitäisikö mun olla jotenkin enemmän, että olen upea nainen jolla on itsenäinen elämä, että herättäisikö se metsästysviettiä ja mielenkiintoa. Tuntuu, että olen arvoasteikolla jossain siinä telkkarin, lasten, koiran, sängyn, saunan, auton, työn ja kahvinkeittimen jälkeen.

Miehet, voisitteko valaista että miksi halut loppuvat ja miten niitä saisi palautettua, millaisin sanoin ja teoin. Vai kannattaako tässä enää yrittää.

Teillä on sentään läheisyyttä ja hellyyttä. Itsellä oli noiden tilalla riitelyä. Seksi oli molemmin puolin nautinnollista silloin kun sitä oli, ainakin nainen pääsi hekuman huipulle kielen avulla. Kyllästyneenä pitkiinkin kylmiin kausiin kerroin hänelle etukäteen ja useampaan otteeseen aivan avoimesti ja suoraan että seksiä on, ellei kotona niin sitten mahdollisesti jossain muualla. Mutta en erikseen raportoi milloin sitä on. Aikaa kului ja tutustuin naiseen joka itseni lailla kaipasi keskustelukumppania, läheisyyttä ja seksiä. Huh, olihan se menoa pitkästä aikaa. : ) Jossain vaiheessa puoliso sai tietää tästä ja alkuhämmennyksen jälkeen ehdotti avointa liittoa. Avoimessa liitossa vaan on se hankaluus etten löytänyt naista joka olisi sellaisessa olevan hyväksynyt. Päädyin hakemaan eron ja vielä harkinta-aikanakin kävimme ulkopuolisten ammattiauttajien avulla tilannetta läpi jatkamismahdollisuuksia etsien. Ei onnistunut joten ero tuli.

Sitten kesti useamman vuoden ennen kuin kohdalle osui nainen jonka kanssa saattoi kokea riittävää yhteensopivuutta kyllin monella osa-alueella.

Mieleen tulee vuosikausia puutteessa kärvisteilleille että yksi toimiva vaikkakin mahdollisesti kivulias tie on nostaa kissa pöydälle ja kertoa haluttomalle kumppanille että nyt sovitaan jotta

löytyykö menettelyt josssa sitä läheisyyttä ja seksiä on

vai

siirrytäänkö avoimeen liittoon

vai

erotaanko.

Parisuhteeseen ja avioliittoon vaaditaan kaksi vapaaehtoista. Mikään ei estä puutteessa kärvistelevää nostamasta kytkintä eli hakea eroa, siihen ei tarvita toisen suostumusta.

t. nimimerkillä onneksi tajusin vihdoin erota

Vierailija kirjoitti:

Huh sentään kun seksi on päättynyt raskauden alkuun. Kyllä siinä nainen on vedättänyt oikein kunnolla. Nähtävästi toista tehtäessä seksiä on kuitenkin ollut jonkun kerran. Tulee mieleen että sekin vain lisääntymisen takia. : (

No niinpä. Ennen ensimmäistä raskautta homma toimi jopa hyvin. Ei niin että olisi aloitteita tehnyt mutta suostui. Sen jälkeen meno muuttui tosissaan.

Onko puolisolla oikeus vaatia toiselta puolisolta selibaattia? Mielestäni ei. Yksiavioisuus tarkoittaa että seksiä on. Ykkönen tarkoittaa yhtä kahden ihmisen välistä suhdetta. Aviopuolisot ovat oikeutettuja ja velvollisia yksiavioisuuteen. Aviopuolison ei tarvitse sietää nolla-aviollisuutta.

Kahden liiton nolla-aviollisuudesta kärsivät puolisot voivat täyttää yksiaviollisuuden keskenään, eikä se ole selibaatistaan nauttivilta muilta puolisoilta pois.

Meillä ei ollut seksiä ollenkaan 3,5 vuoteen. Ei sitä ole koskaan paljon ollutkaan ja välit venyivät aina pidemmiksi, kunnes loppui kokonaan enkä enää odottanutkaan mitään tapahtuvaksi. Fyysistä läheisyyttä oli kyllä kuten aina ennenkin, nukuttiin toisissamme kiinni joka yö. Eikä ole lapsia meillä.

Ei olla koskaan puhuttu seksistä eikä tuosta "tauosta" myöskään. Minulla oli sellainen olo että molemmat hiljaa itsekseen kyllä tunsi painetta että "pitäisi", jos ei muuta niin edes ääneen todeta toiselle että hei ootko laittanut merkille ettei me enää harrasteta seksiä. En kuitenkaan halunnut erota enkä ketään toista eikä ollut syytä epäillä pettämistä tai muuta ikävää, meillä meni hyvin. Kävikin sitten niin, että aloitettiin vaan uudestaan, niin vaan vaikka luulin ettei enää koskaan. Oli se niin outoa ja omituista ja yhtäkkistä etten halunnut katsoa miestä silmiin. Sittemmin seksiä on ollut jälleen normaalisti (mikä meidän tapauksessamme tarkoittaa 2-3 kertaa vuodessa).