Lähes raittiin miehen spontaanit "täysillä päätyyn" -illat, joita katuu

Miehellä sosiaalinen elämä rajoittuu nykyään joukkuelajien harrastamiseen minun lisäkseni. Hyvin harvakseltaan käy muutaman kaverinsa kanssa kahvilla, olen kannustanut kyllä sosiaalisiin juttuihin, mutta ei kuulemma kiinnosta eikä halua juurikaan hengata sosiaalisesti kenenkään kanssa (paitsi minun kanssa kyllä hengaa). Ennen kun joi enemmän alkoholia (ei seurusteltu silloin), hengasi kavereiden kanssa baarissa ihan kokoajan, enää ei. Paitsi että!

Välillä triggeröityy spontaanisti lähtemään "kotikonnuilleen", jossa vetää hirveät pleksit eli vetää ihan päätyyn asti. Ei siis siinä vaiheessa kontrolloi juomistaan, rahankäyttöään eikä keskity mihinkään muuhun kuin siihen dokaamiseen ja kavereiden kanssa sellaiseen perusläpänheittoon.

No, lauantaina lähdin aamulla hänen luotaan kotiin katselemaan yhtä sarjaa, koska hän seurasi urheilua. Ihan siis normaali päivä ja molemmat hyvällä päällä jne.

Päivällä laitoin viestillä kysymyksen, ei vastannut, no, siinä ei ihmeellistä, voi olla kiireitä. Kolmen tunnin päästä soitin. Ei vastausta. Hän on pääosin todella aktiivinen viestittelijä itse + tunnen kyllä hänet, joten aloin ihmetellä, hänhän jäi kotiin katsomaan telkkaria ja aamulla töitä jne. Myöhään illalla laitoin vielä viestiä, että alan olla huolissani, ja pelkään, että jotain on sattunut. Ei vastausta.

Aamulla hän ei edelleenkään ollut vastannut, joten laitoin viestin, että lähden nyt hänen asunnolleen tarkastamaan, onko hän esim. kaatunut ja lyönyt päänsä. Olinhan jo laittanut yhden viestin, että olen huolissani ja se oli viestitietojen mukaan mennyt perille. Hänen tyylistään ei ole olla vastaamatta viesteihin.

Juuri kun olin lähdössä (n. 1,5h viestistä), hän laittoi viestin että oli ollut ryyppäämässä kotikonnullaan.

Kysyin syytä siihen, miksei vastannut mitään kun olin huolissani, niin ei kuulemma ehtinyt. Oikea syy vastaamattomuuden ei varmaankaan ollut kiire, vaan häpeä (koska itse katuu tuota käytöstään aina) ja viina. Mutta joo, se siitä.

Nyt on sitten ihan hajalla tästä reissustaan, kun ei kuulemma haluaisi tehdä tällaista vaan elää sitä elämää mitä normaalisti 99% elää, mutta että triggeröityi lähtemään dokaamaan, kun puhuimme hänen nuoruudestaan ja hän alkoi miettiä sitä aikaa/kavereita.

Olen ehdottanut paljon sosiaalisia kontakteja hänelle (muutenkin kuin nuo joukkuelajit, joita harrastaa), mutta ei kuulemma kaipaa niitä. Kuitenkin sitten 1-2kk välein lähtee kotikonnuilleen ryyppäämään, koska "v*t*ttaa erakoituminen" ja haluaa sosialisoitua, mutta jälkikäteen sitten katuu sitä, on aivan hajalla ja ei kuulemma halua sosiaalisia kontakteja vaan viihtyy yksin. Meillä ei ole lapsia ja minä itse olen sosiaalisesti aktiivinen, en siis roiku miehessä, mutta olen toki sitoutunut.

Ensimmäistä kertaa reissuun sisältyi nyt vastaamattomuus puhelimeen. Nytkin asia olisi minun puolestani ollut ok, jos olisi vastannut. Eli minulle ongelma ei ole nämä reissut, vaan se ettei hän vastannut vaikka olin huolissani. Hänelle itselleen sen sijaan ongelma on ne itse reissut, ei kuulemma halua olla sellainen. Mutta kuulemma halusi sosialisoitua, vaikka jälkeenpäin katuu sitä. Muita naisia näihin ei liity, se ei siis ole selitys.

Mitä h*lv*ttiä? :D Mistä tällainen psykologisesti voi johtua? Siis tällaiset spontaanit tarpeet lähteä "vanhoille kulmille" dokaamaan ja sitten jälkikäteen katuu niitä? Syynä sosiaalisuuden tarve, mutta sitten mikään "ei jälkeenpäin ahdistava" sosiaalisuus ei kuitenkaan hänelle käy.

Hänen kanssaan olen kyllä keskustellut, joten kiinnostaa objektiiviset katsantokannat.