Kertokaa todella surullisia biisejä
Jotka kertovat esim masennuksesta, ahdistuksesta, yksinäisyydestä, epäonnistumisesta, selviytymisestä, mielisairaudesta, tai ovat muuten vain surullisia.
Hienoa olisi jos viitsisitte vähän avata mistä kappale kertoo. Kiitos.
Ap aloittaa:
The diary of Dreams - She and her darkness
The Smiths - Asleep
In this moment - The fighter
Kommentit (190)
Itellä tuli mieleen kappaleita jotka on pääosin ero ja pettämis kappaleita.
Slipknot - Snuff
Rascal Flatts - What Hurts The Most
Arilena Ara - I'm Sorry
Sara Bareilles - She Used To Be Mine (oma lemppari, Chase Holfelder:n versio on myös hyvä)
The Kovenant - Mannequin
Tarot - End Of Everything
Mokoma - Kuollut, kuolleempi, kuollein
Faure: Elegie sellolle ja orkesterille op. 24
Tässä ei ole sanoja, mutta tuntuu kuin koko sisin leijuisi syvyyksiin laskevien sävelkulkujen mukana
Nightwishilta Sleeping Sun, Two for Tragedy tai ehkäpä tarkemmin ajateltuna noin puolet tuotannosta
Konsta Jylhän joululaulu, jossa pieni lapsi vie kynttilän äidin haudalle. Itse en pystyisi laulamaan tätä puolta säkeistöä pitemmälle. Ehkä siksi tämä on jäänytkin vähän harvinaisemmaksi joululauluksi.
Sound of Silence
En saa päätettyä, kumpi on parempi, Simonin ja Garfunkelin alkuperäinen versio vai Disturbedin verkkaisen synkeä nykytulkinta
Ihastukseni oli koulukiusattu, joten tuohon aikaan Tommi Läntisen Syvälle sydämeen sattuu oli suurin piirtein riipaisevinta, mitä pystyin kuvittelemaan :,(
Mikko Alatalo: Suojelusenkeli
Tajusin tämän surullisuuden täysin vasta sen jälkeen kun olin saanut itse lapsia. Vaikka kuinka tahtoisin, en voi rakentaa lapsilleni sellaista siltaa elämään, josta lahot laudat kokonaan puuttuisivat.
Ei voi tyhmä tytti luuloihinsa luottaa. Monelta löytyy vastaava aihe.
Päivät kuin unta -Arto Sotavalta-
Laura -Hector-
Trio Niskalaukaus: Lintu (kuoleva muistelee: ”En kadu ketään niistä, joita syliini suljin, heitä sentään rakastin. Kadun kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin, joita väistin ja pakenin.”)
Trio Niskalaukaus: Elegia (astetta karumpi kuolinvuodekohtaus, kun äiti istuu viinaan kuolevan poikansa vierellä)
Trio Niskalaukaus: Kehtolaulu (äiti näkee ajan takaa poikansa siniset silmät)
J. Karjalainen: Stindebinde
Surullisinta ja kauneinta laulussa on se, miten itse onnensa menettänyt on valmis avokätisesti toivottamaan sitä muille.
Kasevan Tyhjää
Leevi and the Leavingsin En tahdo sinua enää
Deep Purple - When a blind man cries
En tiedä oonko vaan juntti, mutta mun on vaikea liikuttua kyyneliin asti millään muulla kielellä kuin omalla äidinkielellä lauletusta kappaleista, vaikka ymmärtäisinkin sanat ja tarina olis kuinka surullinen. Suomeksi vollotukseen taas ei tietyssä mielentilassa tarvita ihmeitä, riittää jopa Vanhojapoikia viiksekkäitä tai Petri Laaksosen Täällä Pohjantähden alla.
Jamppa Tuominen : Hän mennyt on sanomatta sanaakaan on oven sulkenut vaan ja mennyt menojaan
Lauri Tähkä, Syyskuun kyy