Haluan että mieheni lapsi muuttaa pois meiltä
Miehelläni 16 vuotias teinipoika jota en pysty sietämään. Riitoja meillä ei ole, vaan kyseessä kemiat jotka ei kohtaa. Puhumme toisillemme asiallisesti mutta emme pääse jutun päälle.
Isänsä on sanonut hänenlle, että hänen tulee lähentyä minua ja nyt näin vähän tekeekin, mutta vain isän käskystä.
Minulle tilanne aiheuttaa kaappijuoppoutta, sillä haluan hänet pois elämästäni JA tiedän sen olevan väärin. Voin hyvin ku olemme pois kotoa ja minun ei tarvitse nähdä häntä. Hänen läsnäolo ärsyttää.
En ole mustasukkainen mutta miehen entinen elämä myös ärsyttää, erityisesti se, että heillä on lapsi. Itse olen yrtittänyt lasta kauan ja yksi lapsi syntyikin kuolleena.
Tilannetta pahentaa se, että asumme heidän entisessä talossa jossa he asuvat ennen edellisen vaimon kuolemaa.
Teinillä ei ole muutakaan paikkaa kuin koti tai sitten jonkinlainen sisäoppilaitos tai opiskelu opiskelijakämpässä voi tulla kyseeseen.
Aluksi kun hän oli 12 vuotias lähestyin häntä, juttelin, ostelin ja tein lemppariruokia mutta hän sulki minut täysin ulos. Ei katsonut/katso koskaan puhuu muille kuin en olisi huoneessa. Jäätävää ilmaa siis välissä.
Nyt on tultu siihen että hän saa muuttaa hetkeksi pois. Näin ehkä pölyt laskeutuu ja näemme enemmän hyvää toisissamme kun emme ole jokapäivä samassa tilassa. Tilanne kaikkiaan: miehen lapsi, heidän etinen talo ja heidän entinen makuuhuone jossa nukun. Ex vaimosta muistuttavat kukkapenkit, ruokailuvälineet, kuolleen lapsen syntymä jne. Aiheuttanut depressiota ja sitä lääkitsen juomalla. Lääkäri ei mua auttanut koska esim antabuksen saadakseni minun pitäisi juoda enemmän. Kuolleen lapsen syntymään en saanut tukea ja kotona ei edes pahoiteltu asiaa.
Muilla kokemuksia?
Kommentit (15)
Oletko ajatellut kuinka kamala kokemus tuollainen hylkääminen on teinille? Sinun pitää aikuisena tukea häntä elämässään ja ymmärtää että hän vaalii äitinsä muistoa, ja hänellä on täysi oikeus siihen. Käsittämätöntä ettei osata laittaa lasten etua kaiken edelle. En ihmettele nuorison pahoinvoinnin räjähdysmäistä kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ajatellut kuinka kamala kokemus tuollainen hylkääminen on teinille? Sinun pitää aikuisena tukea häntä elämässään ja ymmärtää että hän vaalii äitinsä muistoa, ja hänellä on täysi oikeus siihen. Käsittämätöntä ettei osata laittaa lasten etua kaiken edelle. En ihmettele nuorison pahoinvoinnin räjähdysmäistä kasvua.
Tottakai hän on ajatellut. Sitähän hän provoon odotti vastaukseksi
Kyllä tässä alkoholistiäitipuolen pitäisi itse muuttaa pian pois kuvioista.
Antabusta saadakseen ei tarvitse juoda "enemmän".
-terveyskeskuslääkäri-
Syy kaikkeen löytyy sieltä kaapista.
Sinä olet aikuinen, jonka tehtävä on tukea, ymmärtää, välittää ja rakastaa. Jos ryhdyt suhteeseen, jossa puolisolla on lapsi, joudut olemaan se "isompi ihminen", jonka tehtävänä on toimia oikein.
Et missään nimessä voi häätää lasta pois omasta kodista. Jos et tilannetta kestä, ainoa oikea ratkaisu on se, että sinä muutat.
Pojan, jonka äiti on kuollut pakottaa äitipuoli muuttamaan kotoaan. Muuta sinä pois, ja heti.
Ei se ole niin helppoa toisten kakaroita.....
Ja eikös aikustenkin hyvinvointi ole myös lasten etu. Katsokaapa äipät peiliin millaisia lapsia suomi on täynnä. Ihan joka viikonloppu ”lapsen edun edelle” laittaneen äipän kasvattama lyö ja hakkaa ja muutenkin sekoilee ja perseilee.
Itselläni oli samankaltainen tilanne viitisentoista vuotta sitten. Sinnittelin sen läpi ja nyt iloitsen mieheni lapsenlapsista, joille olen ollut mummi alusta alkaen.
Sinnittelette sen aikaa että lapsi aikusena muuttaa omilleen, siihen ei enää mene kauaa. Sitten myytte sen mausoleumin ja hankitte yheteisen kodin.
Alkoholismisi sinunbtulee hoitaa ihan itse, tuskin miehesi viitsii juoppoa pitkään katsella.
Riittävästi kokeneena, en enää koskaan päästä ketään tuolla tavalla minun ja lasteni väliin. Tuollaisesta ei ole lapselle kuin harmia ja aiheuttaa turhaan traumoja ja vain sen takia, että väliintulija levittää omat traumansa muihin.
Sinä taidat olla se perheen lapsi.
Huono