Millaisista naisista uskovaiset miehet pitävät ja missä heitä voisi tavata?

Vierailija kirjoitti:

olen uskovainen ja haluan puolisoksi vanhakantaisen konservatiivisen pullantuoksuisen mutta seksikkään ja urheilullisen tai muuten itsestään huolta pitävän naisen. Naisen joka haluaa joka aamu miestään ennen töihin lähtöä. Naisen joka on myös kodin hengetär.

Sun ratkaisu on joko lähteä bible belt alueelle tai suunnata Puolaan/Vietnamiin. Irkut menee siinä ja siinä

Vierailija kirjoitti:

Yksi ongelmista on sekin, että olen todella "maailmallisesta" perheestä. Vanhempani ovat äärimmäisen liberaaleja ja ovat syövyttäneet ne arvot sisimpääni, vaikka itse olenkin konservatiivisempi. Kun olin vielä täysin neitsyt, tunsin itseni liian syntiseksi ja saastaiseksi kenellekään oikeasti kiltille uskovaiselle miehelle, sillä kuitenkin ajattelin seksiä ja fantasioin sellaisesta.

Sitten ajauduin päälle parikymppisenä sellaisten pahojen ja kokeneiden miesten seuraan ja he pettivät ja pahoinpitelivät, vaikka olisin halunnut vain perheen ja aviomiehen heistä itselleni. Nyt olen vielä syntisempi ja "käytetty", kun mulla on ollut pari suhdetta. En kelpaa varmaankaan enää kenellekään.

T. Ap

Kaikki on syntisiä ja syntiä tehneet, ihan samalla viivalla siinä ollaan kaikki, ne uskovat miehetkin, jos Jumala on sulle uskovan miehen tarkottanut nii kyllä sen saat. Käy tutustumassa seurakunnassa ja katso miten käy :-)

Oot liian rankka itelles. Kristinuskon ideahan on että synnit annetaan anteeksi? Joten älä siis pode huonoa omatuntoa noista tai ainakin tiedä ettei tarvitse. Kuulostaa siltä että sun kannattais kehittää itsevarmuuttas ennenku rupeet miestä ettimään.

Uskovaisetkin harrastavat seksiä ja nauttivat siitä avioliitossa. 😀

Jos seksi ei kiinnosta niin ota joku vanha paappa.

Vierailija kirjoitti:

Oot liian rankka itelles. Kristinuskon ideahan on että synnit annetaan anteeksi? Joten älä siis pode huonoa omatuntoa noista tai ainakin tiedä ettei tarvitse. Kuulostaa siltä että sun kannattais kehittää itsevarmuuttas ennenku rupeet miestä ettimään.

Kaikki puhuu aina itsevarmuudesta ja itsetunnosta. Se on kullakin, minkä on syntyissään saanut,hyvin vähän sille voi mtn tehdä myöhemmin - eri-

Etelä-Suomessa on paljon uskovaisia, vapaita miehiä. Uskovaisten suhteessa on parasta se, että ensin on oikeasti mahdollista tutustua toiseen kunnolla, ennen kuin luodaan tunnesiteitä fyysisen suhteen kautta. Ei tule hypättyä tuollaisiin suhteisiin, mitä sinulla on nyt ollut. Kristityille on olemassa oma deittisaitti. Ja seurakunnista löytyy. Riippuu hieman, asutko kaupungissa vai maalla.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin vielä täysin neitsyt, tunsin itseni liian syntiseksi ja saastaiseksi kenellekään oikeasti kiltille uskovaiselle miehelle, sillä kuitenkin ajattelin seksiä ja fantasioin sellaisesta.

p

Luulen että sinun ongelmasi ovat sillä puolella, että sinun pitää löytää itsesi, eikä niinkään, että sinun pitää löytää uskovainen mies. Esim. tämä yllä oleva lainaus kuvastaa outoa urbaanilegendaa (nyky)kristinuskon seksuaalikielteisyydestä. Miksi kristitty ei saisi seksistä fantasioida?

Voit joutua ojasta allikkoon, jos otat jonkun hyvin jyrkkää ja rajoitettua katsantoa edustavaa kristillisyyttä kannattavan, niin kuin näytät toivovan. Luulet, että se elämäntapa antaisi sinulle turvaa, mutta koska et itsekään tiedä mitä haluat, se ei olisi sinun vapaa valintasi vaan taipuisit taas jonkun toisen ihmisen ja hänen yhteisönsä tahtoon. Siitä tulee sinulle pakkopaita ja kadotat entistä kauemmas sen, mitä oikeastaan itse haluat elämältäsi.

Terveisin tunnustava kristitty, joka fantasioi seksistä, kannattaa yksiavioisuutta, vastustaa abortteja, on hankkinut monta lasta, ei mennyt neitsyenä naimisiin, vastustaa päihteitä, on vannoutunut feministi. Kristitty voi olla kaikkea tätä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin vielä täysin neitsyt, tunsin itseni liian syntiseksi ja saastaiseksi kenellekään oikeasti kiltille uskovaiselle miehelle, sillä kuitenkin ajattelin seksiä ja fantasioin sellaisesta.

p

Luulen että sinun ongelmasi ovat sillä puolella, että sinun pitää löytää itsesi, eikä niinkään, että sinun pitää löytää uskovainen mies. Esim. tämä yllä oleva lainaus kuvastaa outoa urbaanilegendaa (nyky)kristinuskon seksuaalikielteisyydestä. Miksi kristitty ei saisi seksistä fantasioida?

Voit joutua ojasta allikkoon, jos otat jonkun hyvin jyrkkää ja rajoitettua katsantoa edustavaa kristillisyyttä kannattavan, niin kuin näytät toivovan. Luulet, että se elämäntapa antaisi sinulle turvaa, mutta koska et itsekään tiedä mitä haluat, se ei olisi sinun vapaa valintasi vaan taipuisit taas jonkun toisen ihmisen ja hänen yhteisönsä tahtoon. Siitä tulee sinulle pakkopaita ja kadotat entistä kauemmas sen, mitä oikeastaan itse haluat elämältäsi.

Terveisin tunnustava kristitty, joka fantasioi seksistä, kannattaa yksiavioisuutta, vastustaa abortteja, on hankkinut monta lasta, ei mennyt neitsyenä naimisiin, vastustaa päihteitä, on vannoutunut feministi. Kristitty voi olla kaikkea tätä!

Olet varmasti oikeassa siinä, että minun pitäisi löytää itsenikin. Mutta itse käsitän uskovaisuuden siten, että Raamattua pitäisi noudattaa jopa melko kirjaimellisestikin. Ts. fantasiointikin on himoitsemista ja siten periaatteessa epäsiveellistä. Lisäksi minun on hieman vaikeaa tulkita raamatullista parisuhdekäsitystä, sillä edellinen, sinänsä pitkä suhteeni oli erittäin väkivaltainen ja mies päätti lähes kaikesta, vaikkei ollutkaan uskovainen. Yritin selitellä tilannetta sitäkin kautta, että minun nyt vain piti mukautua tilanteeseen siksi, kun olen nainen jne. Mutta se kaikki tuntui pahalta ja ilmeisesti kristillisenkin parisuhdekäsityksen voi tulkita siten, että mies rakastaa vaimoaan ja kohtelee hyvin, vaikka onkin perheen pää. Jne.

Neljä paikkaa, mistä voit ainakin minut -yhden uskovaisen miehen löytää tulevana viikonloppuna

Kirjastosta, lenkkipolulta, ruokakaupasta  ja  kahvilasta. Sunnuntaina tuskin menen kirkkoon.

Saako uskovainen mies olla tulisieluinen vai pitääkö olla koivet ristissä ja soittaa kitaraa?

Vierailija kirjoitti:

Olet varmasti oikeassa siinä, että minun pitäisi löytää itsenikin. Mutta itse käsitän uskovaisuuden siten, että Raamattua pitäisi noudattaa jopa melko kirjaimellisestikin. Ts. fantasiointikin on himoitsemista ja siten periaatteessa epäsiveellistä. Lisäksi minun on hieman vaikeaa tulkita raamatullista parisuhdekäsitystä, sillä edellinen, sinänsä pitkä suhteeni oli erittäin väkivaltainen ja mies päätti lähes kaikesta, vaikkei ollutkaan uskovainen. Yritin selitellä tilannetta sitäkin kautta, että minun nyt vain piti mukautua tilanteeseen siksi, kun olen nainen jne. Mutta se kaikki tuntui pahalta ja ilmeisesti kristillisenkin parisuhdekäsityksen voi tulkita siten, että mies rakastaa vaimoaan ja kohtelee hyvin, vaikka onkin perheen pää. Jne.

Tässä tuo nro 28 luterilainen feministikristitty. Olen kahdestakin asiasta kanssasi täysin eri mieltä.

1. Raamattua ei voi tulkita kirjaimellisesti, koska se on vuosisatojen kuluessa eri kullttuureissa eri ihmisten kirjoittama ja siinä on paljon ristiriitaisia näkemyksiä. Harvat tuntemani nykyluterilaiset kannattavat kirjaimellista Raamantun tulkintaa.

2. Jumala loi naisen ja miehen tasa-arvoisiksi eikä avioliitossa naisen tahto ole yhtään vähempiarvoinen kuin miehen. Ikuisuuden edessä on toisarvoista kuka on nainen ja kuka mies, vaan kaikki ovat IHMISIÄ (syntisiä sellaisa ja armoa tarvitsevia).

Pelkään että olet tilanteessa jossa olet suuressa vaarassa joutua jonkun radikaaliliikkeen kynsiin, edustaapa se mitä uskontoa hyvänsä. Sinulla on omintakeisia käsityksiä siitä mitä kristinusko on, vaikka monet kristinuskon oppisuunnnat eivät ollenkaan tue käsityksiäsi. Jotta löydät omaa uskoa ja omaa elämäntapaa vastaavan kristillisen yhteisön, todella suosittelen, että otat yhteyttä pappiin. Keskustele raamatuntulkinnasta hänen kanssaan ja pyydä ohjaamaan lähellä toimimaan raamattupiiriin, alfa-ryhmään tai vastaavaan. Aikuisten rippikoulukaan ei olisi välttämättä huono, vaikka olisit käynytkin teininä rippikoulun.

Älä anna muiden johdattaa sinua vangittuun ahdistavaan ajattelutapaan, vaan etsi vapauttavaa Jumalaa ja Jeesuksen armoa.

Ap taitaa olla sama trolli, joka on tehtaillut keskenään erilaisia aloituksia pitempään? Luova ja tuottelias alallaan, mutta jotkut asenne- ja sanavalinnat vain paljastavat, että on tehty ns kieli poskessa

...Mikäs siinä, jos keskustelua syntyy, ja hyväntahtoiset kristityt kirjoittavat tervehenkisiä mielipiteitään.

Ihmisiä on helppo huijata, on.

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla sama trolli, joka on tehtaillut keskenään erilaisia aloituksia pitempään? Luova ja tuottelias alallaan, mutta jotkut asenne- ja sanavalinnat vain paljastavat, että on tehty ns kieli poskessa

...Mikäs siinä, jos keskustelua syntyy, ja hyväntahtoiset kristityt kirjoittavat tervehenkisiä mielipiteitään.

Ihmisiä on helppo huijata, on.

Ap tässä moi. Mä en ainakaan ole trolli. Jos nyt viittaat ikäviin omakohtaisiin kokemuksiini, niin järkyttävyydestään huolimatta ne olivat minulle arkipäiväisiä kokemuksia, joten kirjoitan niistä ehkä epäaidon lakonisesti.

Minusta on täysin ok, että muut ajattelevat hyvinkin liberaalisti ja olen siltä osin hyvinkin salliva, mutta koen sen silti omalla kohdallani vääräksi. Koen, että mun kohtaloni on koetella itseäni ja kärsiäkin hieman. En halua päästää itseäni helpolla. Haluaisin todella hyvin lakihenkisesti noudattaa Raamattuakin. Mieluiten aika kirjaimellisesti. Koen, että se on se oikein polku juuri minulle. Olen varmaankin pahasti traumatisoitunut joistain elämässäni tapahtuneista asioista ja tarvitsen turvaa kaikesta pahasta.

T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Ap taitaa olla sama trolli, joka on tehtaillut keskenään erilaisia aloituksia pitempään? Luova ja tuottelias alallaan, mutta jotkut asenne- ja sanavalinnat vain paljastavat, että on tehty ns kieli poskessa

...Mikäs siinä, jos keskustelua syntyy, ja hyväntahtoiset kristityt kirjoittavat tervehenkisiä mielipiteitään.

Ihmisiä on helppo huijata, on.

Täällä nro 28 feministikristitty. Olisipa helpottavaa, jos aloittaja olisi trolli! Itselläni tuli jo ihan tunne, että tässä on nyt silmiemme edessä koulukirjaesimerkki epävarmasta ihmisestä, jota joku manipuloiva kultti voi huijata. Pelkäsin että kohta tuon nuoren naisen ISIS saa riveihinsä napattua, tai yhtä lailla joku hullu ”kristitty” kultti, tämä koivumäkeläisyys tai mitä niitä on.

Käy katsomassa vaikka Kansanlähetyksen, Raamattuopiston tai Sleyn toimintaa, luterilaisia ja Raamattuun pitäytyvää opetusta, kuitenkin avointa toimintaa.

Mitä tarkoitat uskovaisella? Siis että nimenomaan sellaisenko miehen, joka käy kirkossa vai esim. helluntailaisen tai lestadiolaisen? Toki siis jälkimmäisiäkin näkee kirkossa jonkin verran, mutta osa uskon käsityksistä poikkeaa toisistaan ja sillä ajattelisin olevan väliä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoitat uskovaisella? Siis että nimenomaan sellaisenko miehen, joka käy kirkossa vai esim. helluntailaisen tai lestadiolaisen? Toki siis jälkimmäisiäkin näkee kirkossa jonkin verran, mutta osa uskon käsityksistä poikkeaa toisistaan ja sillä ajattelisin olevan väliä.

Tuo on hyvä kysymys. - Minua raivostuttaa toisinaan se, että osa pitää uskovaisuuden olevan kaikille uskovaisille, ahdas laatikko, jonka kautta kaikki elämässä tapahtuvat valinnat ja päätökset tapahtuisi. Ei se, että  minä olen uskovainen estä minua esimerkiksi lähtemästä tänään vaikka baariin.... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet varmasti oikeassa siinä, että minun pitäisi löytää itsenikin. Mutta itse käsitän uskovaisuuden siten, että Raamattua pitäisi noudattaa jopa melko kirjaimellisestikin. Ts. fantasiointikin on himoitsemista ja siten periaatteessa epäsiveellistä. Lisäksi minun on hieman vaikeaa tulkita raamatullista parisuhdekäsitystä, sillä edellinen, sinänsä pitkä suhteeni oli erittäin väkivaltainen ja mies päätti lähes kaikesta, vaikkei ollutkaan uskovainen. Yritin selitellä tilannetta sitäkin kautta, että minun nyt vain piti mukautua tilanteeseen siksi, kun olen nainen jne. Mutta se kaikki tuntui pahalta ja ilmeisesti kristillisenkin parisuhdekäsityksen voi tulkita siten, että mies rakastaa vaimoaan ja kohtelee hyvin, vaikka onkin perheen pää. Jne.

Tässä tuo nro 28 luterilainen feministikristitty. Olen kahdestakin asiasta kanssasi täysin eri mieltä.

1. Raamattua ei voi tulkita kirjaimellisesti, koska se on vuosisatojen kuluessa eri kullttuureissa eri ihmisten kirjoittama ja siinä on paljon ristiriitaisia näkemyksiä. Harvat tuntemani nykyluterilaiset kannattavat kirjaimellista Raamantun tulkintaa.

2. Jumala loi naisen ja miehen tasa-arvoisiksi eikä avioliitossa naisen tahto ole yhtään vähempiarvoinen kuin miehen. Ikuisuuden edessä on toisarvoista kuka on nainen ja kuka mies, vaan kaikki ovat IHMISIÄ (syntisiä sellaisa ja armoa tarvitsevia).

Pelkään että olet tilanteessa jossa olet suuressa vaarassa joutua jonkun radikaaliliikkeen kynsiin, edustaapa se mitä uskontoa hyvänsä. Sinulla on omintakeisia käsityksiä siitä mitä kristinusko on, vaikka monet kristinuskon oppisuunnnat eivät ollenkaan tue käsityksiäsi. Jotta löydät omaa uskoa ja omaa elämäntapaa vastaavan kristillisen yhteisön, todella suosittelen, että otat yhteyttä pappiin. Keskustele raamatuntulkinnasta hänen kanssaan ja pyydä ohjaamaan lähellä toimimaan raamattupiiriin, alfa-ryhmään tai vastaavaan. Aikuisten rippikoulukaan ei olisi välttämättä huono, vaikka olisit käynytkin teininä rippikoulun.

Älä anna muiden johdattaa sinua vangittuun ahdistavaan ajattelutapaan, vaan etsi vapauttavaa Jumalaa ja Jeesuksen armoa.

Tuo on ihan paskapuhetta, mitä yrität selittää. Raamattu on hyvin yksiselitteinen siinä asiassa, että nainen luotiin miestä varten ja että nainen ja mies nimenomaan eivät ole tasavertaisia, vaan vaimo on aviomiehensä alapuolella. Jos noin haluat ajatella, niin se on oma asiasi, mutta Raamattuun tuo tulkinta ei perustu. Tosin eipä se luterilaisille ikinä ole ollutkaan niin tärkeää kuin se, että jokainen saa itse luoda mieleisensä jumalan ja kaikilla on kivaa eikä kenenkään tarvitse tuntea pahaa mieltä omasta toiminnastaan, oli se Raamatun mukaan sopivaa tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virallisesti haluavat sellaisen siveän uskovaisnaisen mutta oikeasti himoitsevat jänniä pahoja tyttöjä, joista sitten yrittävät kouluttaa itselleen kilttejä pikku vaimoja. Näin ainakin oma kokemukseni sanoo, ehkä niitä on järkevämpiäkin tapauksia.

Tätä vähän pelkään itsekin. Onko sellaisia miehiä, joille kelpaisi aidosti viaton ja romanttinen nainen? Ja sellaista, joka arvostaa rakkautta enemmän kuin fyysisyyttä? Olen hyvin epävarma itsestäni, erittäin ujo ja oikeasti kiltti. Ei kaltaistani varmaankaan kukaan halua tässä maailmassa. Olen vetänyt puoleensa lähinnä luonnehäiriöisiä ja väkivaltaisia miehiä, joiden kanssa yritin kiltisti kitkutella suhteessa vuosi toisensa jälkeen, enkä edes uskaltanut kertoa omia toiveitani. T. Ap

Minusta sinun ongelmasi on tässä kysymyksessä se, että et ymmärrä, mitä kristinusko on. Ei se ole mitään yleistä konservatiivisuutta, kiltteyttä tai seksuaalikielteisyyttä. Kristinusko on sitä, että me kaikki olemme syntisiä, mutta Jumala itse tuli tähän maailmaan, ja kuoli meidän puolestamme, jotta meillä olisi iankaikkinen elämä. Kristitty on sellainen ihminen, joka uskoo tähän. Seksuaalisuudeltaan, luonteeltaan, arvoiltaan, ja toiveiltaan parisuhteessa hän voi sitten olla minkälainen tahansa. Joillekin seksi on erittäin tärkeää, toisille vähemmän. Myös sellaiselle, joka odottaa seksiä avioliittoon, päivittäinen monipuolinen seksielämä voi olla hyvin tärkeä asia.

Ymmärrän, mitä kristinusko on, ja sen moninaisuudenkin, mutta en tunne juurikaan uskovaisia kristittyjä. Itselläni on vain stereotypia, että he ovat "parempia" ihmisiä kuin keskivertosuomalaiset, jotka harrastavat irtoseksiä, juovat paljon alkoholia, tekevät abortteja ja hyppivät suhteesta toiseen. Lisäksi olen ajatellut, että he myöskin osaisivat kieltäytyä maailmallisista houkutuksista paremmin ja kontrolloida itseään.

Ihannemaailmassani mulla olisi perhe, jossa voisi olla vaikka 10 lasta, ei ikinä mitään ehkäisyä ja mies tekisi tärkeät päätökset, mutta saisin itse pääosin päättää lasten kasvatukseen ja hoitoon liittyvistä asioista sekä kuitenkin olla oma itseni (joskus maalata/piirtää, laulaa ja soittaa pianoa sekä opiskella), vaikka tekisinkin kotitöistä valtaosan. Haluaisin olla miehelleni rakastava vaimo ja kävisimme kirkossa ja lukisimme Raamattua kotona sekä keskustelisimme monipuolisesti asioista. Ja parisuhde olisi romanttinen, uskollinen ja rakastava. Mies ei kuitenkaan pitäisi minua alempiarvoisena/orjana/hakattavana ym., vaikka olenkin nainen, vaan saisin olla kumppani ja tärkeä osa perhettä.

Mutta siis en kelpaa ilmeisesti sellaiseen, kun en ole tietynlainen ja uskovaiset miehet haluavatkin jonkun seksipedon oikeasti vaimokseen. Mulle kelpaisi 90% läheisyysajasta se "pelkkä" läheisyys ja hellyys ilman seksiäkin.

T. Ap

Sulla on harhainen käsitys koko perhe-elämästä. Ihan oikeastiko meinaat, että piirtämiseen, pianon soittamiseen, opiskeluun ja tuommoiseen ois mitenkään mahdollista jäädä aikaa, jos vaikka "vaan" viidenkin lapsen perheessä hoitaisit suurimman osan kotitöistä? En tarkoita olla ilkeä, mutta sulta puuttuu realismi ihan täysin oikeiden parisuhteiden osalta. Ja uskovaiset miehet ovat todellakin yksilöitä, niin kuin kaikki muutkin, mitä tuolla joku aikaisempikin jo sanoi.

t. tuon "oikeasti himoitsevat jänniä pahoja tyttöjä" -kommentin kirjoittaja, se oli vain oma kokemukseni mutta kuten sanoin, niin ehkä, tai siis suurella todennäköisyydellä niitä on järkevämpiäkin tapauksia, jotka oikeasti tietävät, mitä naiselta haluavat