Lue keskustelun säännöt.
"Omakotitalossa on koko ajan hommia!" Mitä kaikkea se pitää sisällään? Okt-asujat, kertokaa arjestanne!
Usein olen kuullut tuon lauseen, että ok-talossa on koko ajan jotakin tekemistä ja touhua. Nurmikonleikkaus, uunien lämmitys, lumityöt... Mitä kaikkea muuta siihen ihan perusarkeen kuuluu talon osalta? Remontit ja korjaukset erikseen, mutta mitä kaikkia kotitöitä ok-asujat tekee iltaisin ja viikonloppuisin?
Ehtiikö tavallinen työssäkäyvä hoitaa perusjutut, vai pitääkö varsinkin vanhemman talon nurkkia olla naputtelemassa aamusta iltaan? 😅
Älkää naurako, mulla ei ole lähipiirissä sellaisia, joilta voisin tätä kysellä. 😊
T. Kerrostalossa kasvanut
Kommentit (1129)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa asukkaat määräävät itse miten eletään ja mitä tehdään, kerrostalossa naapurit ja isännöinti.
Omakotitalossa työn voi tehdä itse tai maksaa tekijälle, kerrostalossa vain maksaa. Kerrostalossa maksat myös naapureittesi tekemisistä, jos vesivahinko tapahtuu ylhäällä ja kastelee talon, kaikki maksavat. Samoin kun uusit putket omakotitalossa, maksat vain omistasi, kerrostalossa maksat myös naapureittesi kuluja.
Omakotitalossa voit päättää, että aamulla nukut kun nukuttaa, kerrostotalossa lumisateen jälkeen tulee pihalle aura kolistelemaan, usein jopa aamuyöstä, kukaan ei kysy nukuttaisiko sinua vielä.
Omakotitalossa haistelet vain omia hajujasi, kerrostalossa kaikkien lähinaapureittesi.
Omakotitalossa ei tarvitse kuunnella kuin omat ja perheesi mölinät, kerrostalossa omiesi lisäksi lähinaapureittesi ja porraskuilut.Ja juu, omakotitalossa joutuu haravoimaan paitsi ettei tarvitse kun on edullisempaa ajaa keväällä leikkurilla hienoksi roskat, lannoittavat nurmikon, ja huom. omakotitalossa sinulla on nurmikko!
Valitettavasti tuo kääntyy myös toisinpäin, omakotiasuja maksaa huomattavasti enemmän talon vaatimista perusparannuksista kuin kerrostaloasuja, jossa urakka jakaantuu monelle maksajalle. Uudessa omakotitalossa asuminen on verrattain edullista, mutta muutapa vaikka alkuperäiskuntoiseen 70/80-luvun taloon niin kohta saa maksaa yhden uuden talon verran salaoja, katto, ikkuna, kylpyhuone, sähkö, putki, viemäri, lämmityslaite ym. remonteista.
Okt on minunkin mielestäni mukavin asuinmuoto, mutta on se keskimäärin myös työläin ja kallein, sitä ei voi kiistää.
Häh, kerrostalon kattopinta-ala on moninkertainen omakotitaloon ja telineet sun muut vermeet maksaa aivan saattanasti. Talomme katto uusittiin päivässä, mitenpä luulet kerrostalossa onnistuvan? Ja mietipäs montako ukkoa katolla pitää olla, meillä oli kaksi. Talon vesijohdot uusii muutamassa päivässä, entäpä kerrostalon, oletko koskaan tutustunut kerrostalon putkiremonttiin, suosittelen, ette jatkossa nolaa itseäsi yhtä typerästi. Omakotitalon lattioiden avaaminen putkiremppaa varten on höyhekenkevyttä hommaa verrattuna betonikuution vastaavaan.
vaikka sen kerrostalon remontin hinta olisi satakertainen, se voi olla osakasta kohden halvempi. Ymmärrätkö? Ei vaadi kovin paljon googlettamista eri asumismuotojen kustannuksista niin selviää, että okt asuminen maksaa moninkertaisesti. Mulla on ollut sijoituskämppiä kerrostaloissa kohta 30 vuotta eikä edes siihen, jossa maa vajosi talon alta, ole tarvinnut laittaa per neliö niin paljon rahaa kuin oman okt:n perusparannuksiin samassa ajassa. Eikä tähänkään nyt paljon ole mennyt.
Toki jos asuu jossain 8 asunnon pienkerrostalossa se on vähän eri asia kuin 100 asunnon yhtiöt. On mulla sellaisiakin kämppiä, jossa taloyhtiö maksaa minulle. Näyttäkää vastaava omakotitalo?
Toimisit niin, kuin muita ohjeistat toimimaan. Tässä kevyt pintaraapaisu googlen maailmaan:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/asutko-omakotitalossa-putkiremontti…
Ei tule putkiremontti tehdyksi vastaavaan hintaan tai edes samaan hintaan yhdessäkään kerrostalossa.
Et tunnu ymmärtävän miten paljon välikäsiä rahaa ottamassa ja jakamassa on osaketaloissa. Siitä pieni esimerkki oman muistini kätköistä: patteriverkoston ilmaus. Kolme rappua, kolme kerrosta 15 000€. Tuo on sellainen toimenpide, jonka yksi putkimies tekee muutamassa tunnissa. Ihan esimerkkinä.
ei kerrostaloissa edes makseta tuollaisista pikkurempoista. Lähes jokainen taloyhtiö nyt omistaa edes sen verran omia kämppiään, että nuo kattaa vuokratuloilla. Okt asuja joutuu maksamaan itse.
Ei keLähes jokainen okt-asuja osaa ilmastaa putkiston ihan itse. Jopa minä.
T.mummo 70 v
Näin on. Osaan itsekin. Kerrostalossa nyt vaan ei itse tehdä mitään putkistoille. Jos ei ymmärrä mikä on yhtiön ja mikä asukkaan vastuulla, ei voi asua taloyhtiöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me muutettiin heinäkuussa tähän omakotitaloon. Helteillä ei ollut nurmikonleikkuuta, mutta piti kastella istutuksia (jotka oli valmiina, itse ei ole lisätty mitään), no helppoa sekin kun seinästä hana auki ja tähtäilet letkulla suihkua oikeisiin kohtiin. Viilensi itseäkin mukavasti.
Haravoida ei tartte, kun ei ole vaahteroita eikä tammia.
Liiteriin tilattiin polttopuita ja ladottiin ne sinne.
Mies vaihtoi eilen ilmanvaihtolaitteeseen talviasetukset. Takassa poltettiin puita.
Mitäs tässä vielä olisi erityisesti omakotitaloon liittyviä töitä ollut? Eipä nyt tule mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusi talo aluksi huolettomampi, mutta kaikenlaista seurattavaa ja huolehdittavaa on ensimmäisestä asumispäivästä lähtien, joka kuukaudelle riittää tekemistä. ekat kymmenen vuotta asustelee ja siivoilee, ylläpitää taloa ja huoltaa vuodenaikaan kuuluvat asiat. Lämmitysmuodosta riippuen tilaa nuohouksen, polttopuut, pihan hoito kesät talvet, roskisten puhtaanapito ja kierrätykseen vietävien kuskaamista, kompostin huoltoa, tuholaisten estoa pihassa ja taloon asuttautumisen esto. Syksyllä talitinttien häätö, yms. oravien ja hiirulaisten. Isommat remontit, huoltomaalaukset, tulevat sitten hiljalleen, kaiteiden yms. kunnon tarkastusta, ikkunoiden pesua ja huoltoa ja kunnon tarkistusta, rännien puhdistusta ja seuraamista, että vedet ohjautuu pois talosta. Lainanlyhennystä ja remonttirahan säästöä yllätyksiä varten, jos esim. tiskikone vuotaa salaa vettä (hyvä tarkistella senkin tilannetta aika ajoin). Kaikkien sisätilojen seuraamista, ilmavaihdon toimivuuden ja kosteiden tilojen kunnon. Ja ihanaa eloa <3
Se on jännä ettei kerrostalossa asuessa tarvitse säästää remppaan eikä tiskikoneet vuoda vettä. Ilmanvaihtoa ei tartte myöskään seurata eikä ikkunoita pestä.
Ei ihme että useimmat niistä ovat murjuja.Ei tarvi kajota rakenteisiin
Paitsi kun tulee vesivahinko joka kastelee monta kerrosta, putkiremontista en edes viitsi puhua, enkä ulkoseinien huollosta kun koko talo on on huputettuna monta kuukautta, enkä parvekerempoista, enkä ikkuna.......
Ja kaikki maksaa niin saattanasti, ai niin viemäröinti ja pihan asfaltoinnin uusiminen ja saunaremppa vaikka en ole koskaan saunonut.
Viddu, omakotitalossa maksut on kuulkaa pennosia näihin verrattuna.Vesivahingon kattaa taloyhtiön vakuutus, ei siitä osakkailta veloiteta (tiedän koska naapurikämpässä sattui, ja muutenkin tuttua asiaa). Julkkari on kerran 50 vuodessa. Pointti on kai se, että se tulee joka tapauksessa joka kerrostaloon, samoin kuin putkiremppa ja muut vakiorempat tietyin etukäteen arvioitavin väliajoin. Vanhaa ok-taloa ostaessa ei välttämättä tiedä mitä ylläripylläreitä ilmenee, eikä aina uuttakaan ostettaessa mutta näistä pitää sitten huolehtia itse samoin kuin huolloista toisin kuin kerrostalossa. Kulut ehkä paremmin ennakoitavissa paitsi että putkirempankin hinta voi vaihdella.
Miksi tämäkin keskustelu on mennyt eipäs-juupas-vänkäämiseksi siitä mikä asumismuoto on parempi, kun eihän siitä ole kyse.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, rivitalossa ja kerrostalossa vesivahinko maksetaan yhdessä.
Vakavaraisessa kerrostalossa on yleensä jonkin verran varaa maksaa vahingot, ja toisekseen massiivista vesivahinkoa vanhoista putkista johtuen ei pääse tapahtumaan jos taloyhtiössä on asiallinen hallitus ja isännöitsijä jotka pitävät huolen että talotekniikka pidetään kunnossa. Harvoin niin isoa vesivahinkoa sattuu muuten kuin asukkaiden huolimattomuuden tuloksia, että siitä pitää tonnitolkulla osakkaiden maksella. Putkiremontti taas on normaali taloyhtiöremontti joka tulee tasaisin väliajoin halusi tai ei. Siihen voi varautua.
Aika monelle kerrostaloasukille se putkiremontin kalleus ja työläys on kyllä tullut yllätyksenä, ja siksi niitä joissain yhtiöissä vatuloidaan ja vatvotaan vuositolkulla, kun osa asukkaista ei halua maksaa. Kaverillakin on ollut putkiremontti tulossa "ihan kohta" jo useamman vuoden, on siis lykännyt omia sisäremonttejaan että laittaa sitten samassa yhteydessä esim. keittiön. No, nyt kun se on lopulta tulossa niin kaveri joutui onnettomuuteen ja sai useita murtumia. Ei auta, pakko jotenkin suoriutua muuttamaan rempan alta pois. Omakotitalossa ne hommat voi suunnitella omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Jos on niin urpo, ettei tajua että omakotitaloonkin tarvitsee se putkiremontti tehdä niin sitten voi tietysti vesivahinko tulla. Nykyään on helppoa, jos ostaa omakotitalon, on pakko teettää kuntokartoitus ja siinä kerrotaan kuinka kauan mikäkin osa taloa tyypillisesti kestää ja milloin suositellaan uusimaan.
"Aika monelle kerrostaloasukille se putkiremontin kalleus ja työläys on kyllä tullut yllätyksenä, ja siksi niitä joissain yhtiöissä vatuloidaan ja vatvotaan vuositolkulla, kun osa asukkaista ei halua maksaa. Kaverillakin on ollut putkiremontti tulossa "ihan kohta" jo useamman vuoden, on siis lykännyt omia sisäremonttejaan"
Aivan! Mun kaverillakin on ollut taloyhtiön putkiremontti "ihan kohta" tulossa jo useamman vuoden ja kaveri olisi mielellään muuttamassa muualle, kun kaikki 3 lasta asuvat jo muualla, mutta eihän asuntoa kukaan järjellinen osta tilanteessa jossa putkiremontti on kohta edessä. Siinä on nyt jumissa aivan liian isossa asunnossa vielä hyvän aikaa.
Yksi seikka tahtoo joiltakin ok-asukkailta unohtua, kun se on yleensä piilossa. Öljysäiliö pitää tarkastuttaa ammattilaisilla. Jos säiliö on vuotanut maaperään, se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa koko tontin maaperän vaihtoa, pienellä ja kaltevalla tontilla jopa naapurinkin. Jos vuoto mennyt talon alle, talon purkaminen edessä. Tarkastusta tekevillä on lakisääteinen velvollisuus estää liian huonokuntoisen öljysäiliön käyttöönotto, jos paljastuu tarkastuksessa liian heikoksi. Hyvissä ajoin tehty tarkistus säästää isolta vahingolta, koska säiliön voi pinnoittaa lasikuidulla, jos siinä on riittävästi ehjää metallipintaa jäljellä. Jos talosta löytyy riittävästi teknistä tilaa, säiliö kannattaa uusia ja asentaa kellariin, suojakaukalon kanssa. Vanha säiliö pois maasta ja kuoppa umpeen. Tosin nykyisillä öljynhinnoilla kannattaa miettiä jo jotain muuta lämmitystapaa, kun laitteet tulee vaihtoikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusi talo aluksi huolettomampi, mutta kaikenlaista seurattavaa ja huolehdittavaa on ensimmäisestä asumispäivästä lähtien, joka kuukaudelle riittää tekemistä. ekat kymmenen vuotta asustelee ja siivoilee, ylläpitää taloa ja huoltaa vuodenaikaan kuuluvat asiat. Lämmitysmuodosta riippuen tilaa nuohouksen, polttopuut, pihan hoito kesät talvet, roskisten puhtaanapito ja kierrätykseen vietävien kuskaamista, kompostin huoltoa, tuholaisten estoa pihassa ja taloon asuttautumisen esto. Syksyllä talitinttien häätö, yms. oravien ja hiirulaisten. Isommat remontit, huoltomaalaukset, tulevat sitten hiljalleen, kaiteiden yms. kunnon tarkastusta, ikkunoiden pesua ja huoltoa ja kunnon tarkistusta, rännien puhdistusta ja seuraamista, että vedet ohjautuu pois talosta. Lainanlyhennystä ja remonttirahan säästöä yllätyksiä varten, jos esim. tiskikone vuotaa salaa vettä (hyvä tarkistella senkin tilannetta aika ajoin). Kaikkien sisätilojen seuraamista, ilmavaihdon toimivuuden ja kosteiden tilojen kunnon. Ja ihanaa eloa <3
Se on jännä ettei kerrostalossa asuessa tarvitse säästää remppaan eikä tiskikoneet vuoda vettä. Ilmanvaihtoa ei tartte myöskään seurata eikä ikkunoita pestä.
Ei ihme että useimmat niistä ovat murjuja.Ei tarvi kajota rakenteisiin
Paitsi kun tulee vesivahinko joka kastelee monta kerrosta, putkiremontista en edes viitsi puhua, enkä ulkoseinien huollosta kun koko talo on on huputettuna monta kuukautta, enkä parvekerempoista, enkä ikkuna.......
Ja kaikki maksaa niin saattanasti, ai niin viemäröinti ja pihan asfaltoinnin uusiminen ja saunaremppa vaikka en ole koskaan saunonut.
Viddu, omakotitalossa maksut on kuulkaa pennosia näihin verrattuna.Vesivahingon kattaa taloyhtiön vakuutus, ei siitä osakkailta veloiteta (tiedän koska naapurikämpässä sattui, ja muutenkin tuttua asiaa). Julkkari on kerran 50 vuodessa. Pointti on kai se, että se tulee joka tapauksessa joka kerrostaloon, samoin kuin putkiremppa ja muut vakiorempat tietyin etukäteen arvioitavin väliajoin. Vanhaa ok-taloa ostaessa ei välttämättä tiedä mitä ylläripylläreitä ilmenee, eikä aina uuttakaan ostettaessa mutta näistä pitää sitten huolehtia itse samoin kuin huolloista toisin kuin kerrostalossa. Kulut ehkä paremmin ennakoitavissa paitsi että putkirempankin hinta voi vaihdella.
Miksi tämäkin keskustelu on mennyt eipäs-juupas-vänkäämiseksi siitä mikä asumismuoto on parempi, kun eihän siitä ole kyse.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, rivitalossa ja kerrostalossa vesivahinko maksetaan yhdessä.
Vakavaraisessa kerrostalossa on yleensä jonkin verran varaa maksaa vahingot, ja toisekseen massiivista vesivahinkoa vanhoista putkista johtuen ei pääse tapahtumaan jos taloyhtiössä on asiallinen hallitus ja isännöitsijä jotka pitävät huolen että talotekniikka pidetään kunnossa. Harvoin niin isoa vesivahinkoa sattuu muuten kuin asukkaiden huolimattomuuden tuloksia, että siitä pitää tonnitolkulla osakkaiden maksella. Putkiremontti taas on normaali taloyhtiöremontti joka tulee tasaisin väliajoin halusi tai ei. Siihen voi varautua.
Aika monelle kerrostaloasukille se putkiremontin kalleus ja työläys on kyllä tullut yllätyksenä, ja siksi niitä joissain yhtiöissä vatuloidaan ja vatvotaan vuositolkulla, kun osa asukkaista ei halua maksaa. Kaverillakin on ollut putkiremontti tulossa "ihan kohta" jo useamman vuoden, on siis lykännyt omia sisäremonttejaan että laittaa sitten samassa yhteydessä esim. keittiön. No, nyt kun se on lopulta tulossa niin kaveri joutui onnettomuuteen ja sai useita murtumia. Ei auta, pakko jotenkin suoriutua muuttamaan rempan alta pois. Omakotitalossa ne hommat voi suunnitella omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Jos on niin urpo, ettei tajua että omakotitaloonkin tarvitsee se putkiremontti tehdä niin sitten voi tietysti vesivahinko tulla. Nykyään on helppoa, jos ostaa omakotitalon, on pakko teettää kuntokartoitus ja siinä kerrotaan kuinka kauan mikäkin osa taloa tyypillisesti kestää ja milloin suositellaan uusimaan.
Putkiremontin hinta omakotitalossa on minimaalinen kerrostalojen vastaaviin.
Ja täällä jotkut sanovat, että vakuutukset korvaavat kaikki vesivahingot, ei se niin yksiselitteistä ole. Osakkaan/vuokralaisen tahallisuus vaikuttaa ja jos osakas ei jostain syystä kykene maksamaan niin yhtiön riesaksihan se jää. Sama koskee rivareita, omakotitalossa vastuu tietysti jää omistajalle. Yhtiössä maksat myös saunojen pesutupuen jne. tilojen korjauksista vaikka et koskaan mitä käyttäisi.
Tuli mieleen tämä keskustelu aamulla kun huomasin Ilta-Lehdestä jutun hisseistä.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/f5f5cf90-981d-4d5e-a494-4c3…
Tuotakaan kuluerää ei omakotitaloissa ole, ei tietysti myöskään hissittömissä taloissa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi seikka tahtoo joiltakin ok-asukkailta unohtua, kun se on yleensä piilossa. Öljysäiliö pitää tarkastuttaa ammattilaisilla. Jos säiliö on vuotanut maaperään, se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa koko tontin maaperän vaihtoa, pienellä ja kaltevalla tontilla jopa naapurinkin. Jos vuoto mennyt talon alle, talon purkaminen edessä. Tarkastusta tekevillä on lakisääteinen velvollisuus estää liian huonokuntoisen öljysäiliön käyttöönotto, jos paljastuu tarkastuksessa liian heikoksi. Hyvissä ajoin tehty tarkistus säästää isolta vahingolta, koska säiliön voi pinnoittaa lasikuidulla, jos siinä on riittävästi ehjää metallipintaa jäljellä. Jos talosta löytyy riittävästi teknistä tilaa, säiliö kannattaa uusia ja asentaa kellariin, suojakaukalon kanssa. Vanha säiliö pois maasta ja kuoppa umpeen. Tosin nykyisillä öljynhinnoilla kannattaa miettiä jo jotain muuta lämmitystapaa, kun laitteet tulee vaihtoikään.
En kyllä sanoisi että yleensä tahtoo unohtua, öljylämmitteisiä taloja ensinnäkin on aika pieni osa kaikista ja niissäkin tehdään koko ajan lämmitysmuotoremontteja. Ja niissäkin vähissä suurimmalla osalla on kyllä se öljysäiliö kaivettu siirretty pois maasta. Katselin ostoaikeissa omakotitaloja pari vuotta, ja ihan yksittäisiä tuli vastaan joissa öljysäiliö oli maan sisällä ja ne oli muutenkin semmoisia joihin ei oltu tehty juuri mitään remontteja ikinä. Kyllä nykypäivän okt asukkaat suurimmaksi osaksi on aika valveutuneita näissä asioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katselin myynnissä olevaa ok-taloa 50-luvulta. Ikkunat ja vesikatto ainoat, mitä joskus uusittu. Muuten kaikki alkuperäistä, jopa käyttövesiputket. Tulin siihen tulokseen ettei kannata rahallisesti tuollaisen työleirin osto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusi talo aluksi huolettomampi, mutta kaikenlaista seurattavaa ja huolehdittavaa on ensimmäisestä asumispäivästä lähtien, joka kuukaudelle riittää tekemistä. ekat kymmenen vuotta asustelee ja siivoilee, ylläpitää taloa ja huoltaa vuodenaikaan kuuluvat asiat. Lämmitysmuodosta riippuen tilaa nuohouksen, polttopuut, pihan hoito kesät talvet, roskisten puhtaanapito ja kierrätykseen vietävien kuskaamista, kompostin huoltoa, tuholaisten estoa pihassa ja taloon asuttautumisen esto. Syksyllä talitinttien häätö, yms. oravien ja hiirulaisten. Isommat remontit, huoltomaalaukset, tulevat sitten hiljalleen, kaiteiden yms. kunnon tarkastusta, ikkunoiden pesua ja huoltoa ja kunnon tarkistusta, rännien puhdistusta ja seuraamista, että vedet ohjautuu pois talosta. Lainanlyhennystä ja remonttirahan säästöä yllätyksiä varten, jos esim. tiskikone vuotaa salaa vettä (hyvä tarkistella senkin tilannetta aika ajoin). Kaikkien sisätilojen seuraamista, ilmavaihdon toimivuuden ja kosteiden tilojen kunnon. Ja ihanaa eloa <3
Se on jännä ettei kerrostalossa asuessa tarvitse säästää remppaan eikä tiskikoneet vuoda vettä. Ilmanvaihtoa ei tartte myöskään seurata eikä ikkunoita pestä.
Ei ihme että useimmat niistä ovat murjuja.Ei tarvi kajota rakenteisiin
Paitsi kun tulee vesivahinko joka kastelee monta kerrosta, putkiremontista en edes viitsi puhua, enkä ulkoseinien huollosta kun koko talo on on huputettuna monta kuukautta, enkä parvekerempoista, enkä ikkuna.......
Ja kaikki maksaa niin saattanasti, ai niin viemäröinti ja pihan asfaltoinnin uusiminen ja saunaremppa vaikka en ole koskaan saunonut.
Viddu, omakotitalossa maksut on kuulkaa pennosia näihin verrattuna.Vesivahingon kattaa taloyhtiön vakuutus, ei siitä osakkailta veloiteta (tiedän koska naapurikämpässä sattui, ja muutenkin tuttua asiaa). Julkkari on kerran 50 vuodessa. Pointti on kai se, että se tulee joka tapauksessa joka kerrostaloon, samoin kuin putkiremppa ja muut vakiorempat tietyin etukäteen arvioitavin väliajoin. Vanhaa ok-taloa ostaessa ei välttämättä tiedä mitä ylläripylläreitä ilmenee, eikä aina uuttakaan ostettaessa mutta näistä pitää sitten huolehtia itse samoin kuin huolloista toisin kuin kerrostalossa. Kulut ehkä paremmin ennakoitavissa paitsi että putkirempankin hinta voi vaihdella.
Miksi tämäkin keskustelu on mennyt eipäs-juupas-vänkäämiseksi siitä mikä asumismuoto on parempi, kun eihän siitä ole kyse.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, rivitalossa ja kerrostalossa vesivahinko maksetaan yhdessä.
Vakavaraisessa kerrostalossa on yleensä jonkin verran varaa maksaa vahingot, ja toisekseen massiivista vesivahinkoa vanhoista putkista johtuen ei pääse tapahtumaan jos taloyhtiössä on asiallinen hallitus ja isännöitsijä jotka pitävät huolen että talotekniikka pidetään kunnossa. Harvoin niin isoa vesivahinkoa sattuu muuten kuin asukkaiden huolimattomuuden tuloksia, että siitä pitää tonnitolkulla osakkaiden maksella. Putkiremontti taas on normaali taloyhtiöremontti joka tulee tasaisin väliajoin halusi tai ei. Siihen voi varautua.
Aika monelle kerrostaloasukille se putkiremontin kalleus ja työläys on kyllä tullut yllätyksenä, ja siksi niitä joissain yhtiöissä vatuloidaan ja vatvotaan vuositolkulla, kun osa asukkaista ei halua maksaa. Kaverillakin on ollut putkiremontti tulossa "ihan kohta" jo useamman vuoden, on siis lykännyt omia sisäremonttejaan että laittaa sitten samassa yhteydessä esim. keittiön. No, nyt kun se on lopulta tulossa niin kaveri joutui onnettomuuteen ja sai useita murtumia. Ei auta, pakko jotenkin suoriutua muuttamaan rempan alta pois. Omakotitalossa ne hommat voi suunnitella omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Jos on niin urpo, ettei tajua että omakotitaloonkin tarvitsee se putkiremontti tehdä niin sitten voi tietysti vesivahinko tulla. Nykyään on helppoa, jos ostaa omakotitalon, on pakko teettää kuntokartoitus ja siinä kerrotaan kuinka kauan mikäkin osa taloa tyypillisesti kestää ja milloin suositellaan uusimaan.
Putkiremontin hinta omakotitalossa on minimaalinen kerrostalojen vastaaviin.
Ja täällä jotkut sanovat, että vakuutukset korvaavat kaikki vesivahingot, ei se niin yksiselitteistä ole. Osakkaan/vuokralaisen tahallisuus vaikuttaa ja jos osakas ei jostain syystä kykene maksamaan niin yhtiön riesaksihan se jää. Sama koskee rivareita, omakotitalossa vastuu tietysti jää omistajalle. Yhtiössä maksat myös saunojen pesutupuen jne. tilojen korjauksista vaikka et koskaan mitä käyttäisi.Tuli mieleen tämä keskustelu aamulla kun huomasin Ilta-Lehdestä jutun hisseistä.
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/f5f5cf90-981d-4d5e-a494-4c3…
Tuotakaan kuluerää ei omakotitaloissa ole, ei tietysti myöskään hissittömissä taloissa.
Ja hinnan lisäksi se vaiva! Kerrostalossa joudut käytännössä muuttamaan pois tai asumaan rempan keskellä ilman vettä kuukausia, omakotitalossa putkimies tekee hommia muutaman päivän. Jos teetät samalla kylppäri-ja keittiörempan voi mennä muutama viikko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katselin myynnissä olevaa ok-taloa 50-luvulta. Ikkunat ja vesikatto ainoat, mitä joskus uusittu. Muuten kaikki alkuperäistä, jopa käyttövesiputket. Tulin siihen tulokseen ettei kannata rahallisesti tuollaisen työleirin osto.
Me katseltiin vastaavaa, lähes alkuperäisasuinen rmt hyvällä paikalla, isolla omalla tontilla. Mutta ihan jäätävä työ ja rahanmenohan siinä olisi ollut saada se kuntoon. Itse tekemällä olisi toki voinut voitolle päästä, käytännössä talo oli myynnissä noin tontin hinnalla, mutta jos joutuisi rempat teettämään niin halvemmalla rakennuttaa jo uuden. Ei riittänyt meillä intoa moiseen työleiriin. Joku sen osti, ei näytä hirveästi vieläkään tapahtuneen eli kai he sitten tykkää asua askeettisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa joudut käytännössä muuttamaan pois tai asumaan rempan keskellä ilman vettä kuukausia, omakotitalossa putkimies tekee hommia muutaman päivän. Jos teetät samalla kylppäri-ja keittiörempan voi mennä muutama viikko.
Kerrostalossa vesiputket kulkee yleensä sitä varten tehdyssä betonirakenteisessa tilassa, koska asuntojen määrän takia putkia on paljon, ja ne on kooltaan suurempia, joten myös rakenteiden purkamista on paljon. Ok-talossa putkien määrä vähäisempi, ja ne on kooltaan pieniä, joten ne voidaan jättää näkyville. Viemärit on ainoa, joka pitää molemmissa piilottaa rakenteisiin, koska on epäkäytännöllistä loikkia keittiössä kuuman kattilan kanssa ja yrittää olla kompastumatta lattian poikki kulkeviin viemäreihin.
Jos minä olisin suunnittelija, tekisin sellaisia kerrostaloja, joissa asuntojen putkien tekninen tila kulkisi betonilattian ja sen päälle rakennetun puurakenteisen lattian välissä. Samalla saisi parannettua askeläänieristystä. Tämä helpottaisi myöhemmin myös huonejärjestyksen muuttamista, kun tarvii avata vain se kevytrakenteinen puulattia ja siirtää siellä alla olevat putket uuden huonejärjestyksen mukaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa joudut käytännössä muuttamaan pois tai asumaan rempan keskellä ilman vettä kuukausia, omakotitalossa putkimies tekee hommia muutaman päivän. Jos teetät samalla kylppäri-ja keittiörempan voi mennä muutama viikko.
Kerrostalossa vesiputket kulkee yleensä sitä varten tehdyssä betonirakenteisessa tilassa, koska asuntojen määrän takia putkia on paljon, ja ne on kooltaan suurempia, joten myös rakenteiden purkamista on paljon. Ok-talossa putkien määrä vähäisempi, ja ne on kooltaan pieniä, joten ne voidaan jättää näkyville. Viemärit on ainoa, joka pitää molemmissa piilottaa rakenteisiin, koska on epäkäytännöllistä loikkia keittiössä kuuman kattilan kanssa ja yrittää olla kompastumatta lattian poikki kulkeviin viemäreihin.
Jos minä olisin suunnittelija, tekisin sellaisia kerrostaloja, joissa asuntojen putkien tekninen tila kulkisi betonilattian ja sen päälle rakennetun puurakenteisen lattian välissä. Samalla saisi parannettua askeläänieristystä. Tämä helpottaisi myöhemmin myös huonejärjestyksen muuttamista, kun tarvii avata vain se kevytrakenteinen puulattia ja siirtää siellä alla olevat putket uuden huonejärjestyksen mukaiseksi.
Pitää ne putket jotenkin vetää kerrosten välillä silti, eli johonkin on laitettava se betoni (tai miksei puurakenteinen) kuilu niille. Putkista vaan kuuluu ääntä, joten jos ei halua kuulla jokaista naapurien vessanpöntön vetäisyä niin kyllä ne putket on laitettava kunnon eristeiden taakse. Eli paljon purkamista.
Vierailija kirjoitti:
Yksi seikka tahtoo joiltakin ok-asukkailta unohtua, kun se on yleensä piilossa. Öljysäiliö pitää tarkastuttaa ammattilaisilla. Jos säiliö on vuotanut maaperään, se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa koko tontin maaperän vaihtoa, pienellä ja kaltevalla tontilla jopa naapurinkin. Jos vuoto mennyt talon alle, talon purkaminen edessä. Tarkastusta tekevillä on lakisääteinen velvollisuus estää liian huonokuntoisen öljysäiliön käyttöönotto, jos paljastuu tarkastuksessa liian heikoksi. Hyvissä ajoin tehty tarkistus säästää isolta vahingolta, koska säiliön voi pinnoittaa lasikuidulla, jos siinä on riittävästi ehjää metallipintaa jäljellä. Jos talosta löytyy riittävästi teknistä tilaa, säiliö kannattaa uusia ja asentaa kellariin, suojakaukalon kanssa. Vanha säiliö pois maasta ja kuoppa umpeen. Tosin nykyisillä öljynhinnoilla kannattaa miettiä jo jotain muuta lämmitystapaa, kun laitteet tulee vaihtoikään.
Ostettiin just tankki täyteen, maksoi 1600 e. Edellisen kerran ostettiin 16 kk sitten. 100 e/kk.
130 neliötä lämpö pidetään 22 asteessa.
Kerro, halvempi vaihtoehto ilman suuria kustannuksia.
Säiliö varastossa valuma-altaalla, talvilaatua poltetaan, koska palaa puhtaammin.
Kattila on lämpöisessä tilassa 40 v vanha. Tarkastaja sanoi, ettei mitään syytä uusia.
Öljypoltin on kerran vaihdettu.
Lämmön jakelu ilmalämmityssysteemillä, alkuperäinen laite, ei ole poissa kuin nuohous- tai suodattimen vaihtoajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä ponnistus tämä nuohoojan tilaaminen joillekin oikein on, kun pitää oikein erikseen mainita. Yksi puhelinsoitto ja sillä selvä.
Meillä päin ei tarvitse edes soittaa. Sama kaveri käy vuodesta toiseen automaattisesti. Se soittaa itse ja kysyy ootko tänään/huomenna mihin aikaan kotona, että vois tulla. Olen jopa jättänyt avaimen maton alle ja sanonut, että käy mihin aikaan vaan ja jätä avain samaan paikkaan lähteissäs.
Ei ole ollutkaan kyse siitä, että nuohoojan tilaaminen olisi 'ponnistus', höpsöt.
Kerrostaloasujalle sellainen asia ei ehkä tule edes mieleen, joten hyvä nuohoojakin oli mainita ok-talon huollon yhteydessä. Eihän tässä kysytty työn raskaudesta mitään, vaan yleensä ok-talon huoltamisesta.
Olen itsekin miettinyt, että mitä kaikkea liittyy ok-talon hoitoon ja selviytyisikö siitä yksin. Tämä on hyvä ketju, selventää paljon asiaa.
Jos ei ole takkaa eikä puilla lämpiävää kiuasta, ei tarvita nuohoojaakaan.
Jos oljylämmitys, niin tarvii.
Vierailija kirjoitti:
Katselin myynnissä olevaa ok-taloa 50-luvulta. Ikkunat ja vesikatto ainoat, mitä joskus uusittu. Muuten kaikki alkuperäistä, jopa käyttövesiputket. Tulin siihen tulokseen ettei kannata rahallisesti tuollaisen työleirin osto.
Ihan sama juttu on kerrostalossa. Juuri katsoin isoa huoneistoa ihanassa vanhassa talossa Helsingissä. Alkuperäisessä kunnossa, parketti puhkikulunut kulkupaikoilta, seinät likaset, ilmanottoaukkojen ympäristöt mustat, kylppärissä mustat lattiasaumat jne.
Hinta oli hirveä puutteista huolimatta, ihanan siitä saisi mutta vain paksulla lompakolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalossa joudut käytännössä muuttamaan pois tai asumaan rempan keskellä ilman vettä kuukausia, omakotitalossa putkimies tekee hommia muutaman päivän. Jos teetät samalla kylppäri-ja keittiörempan voi mennä muutama viikko.
Kerrostalossa vesiputket kulkee yleensä sitä varten tehdyssä betonirakenteisessa tilassa, koska asuntojen määrän takia putkia on paljon, ja ne on kooltaan suurempia, joten myös rakenteiden purkamista on paljon. Ok-talossa putkien määrä vähäisempi, ja ne on kooltaan pieniä, joten ne voidaan jättää näkyville. Viemärit on ainoa, joka pitää molemmissa piilottaa rakenteisiin, koska on epäkäytännöllistä loikkia keittiössä kuuman kattilan kanssa ja yrittää olla kompastumatta lattian poikki kulkeviin viemäreihin.
Jos minä olisin suunnittelija, tekisin sellaisia kerrostaloja, joissa asuntojen putkien tekninen tila kulkisi betonilattian ja sen päälle rakennetun puurakenteisen lattian välissä. Samalla saisi parannettua askeläänieristystä. Tämä helpottaisi myöhemmin myös huonejärjestyksen muuttamista, kun tarvii avata vain se kevytrakenteinen puulattia ja siirtää siellä alla olevat putket uuden huonejärjestyksen mukaiseksi.
Pitää ne putket jotenkin vetää kerrosten välillä silti, eli johonkin on laitettava se betoni (tai miksei puurakenteinen) kuilu niille. Putkista vaan kuuluu ääntä, joten jos ei halua kuulla jokaista naapurien vessanpöntön vetäisyä niin kyllä ne putket on laitettava kunnon eristeiden taakse. Eli paljon purkamista.
Muoviviemärit eristetään kahdesta syystä: Ääni ja paloturvallisuus. Valurautaviemärit jätetään eristämättä kahdesta syystä: Ääni ja paloturvallisuus.
Tietenkin se tekninen tila pitää kerrostalossa olla, mutta miksi se pitää tehdä betonista, kun se voisi olla helpommin saneerattavissa puurakenteisena. Silti itse laittaisin aina ne asunnon putket kuten edellä kerroin. Tätä asiaa pohdin jo 20 vuotta sitten, kun lvi-hommia tein. Ihmettelen myös, miksei keittiöön laiteta kuivakaivoa. Se vähentäisi vahingon suuruutta, kun joku vesiputki pamahtaa asunnossa. Nyt vesi alkaa poistua asunnosta vasta sitten, kun se saavuttaa kylppärin lattiakaivon tai rappukäytävän, toki jonkun verran valuu rakenteiden liitoskohdista alempaan asuntoon. Kyllä nykyisillä neliöhinnoilla voisi muutaman satasen-tonnin lisäpanostuksen tehdä näihin seikkoihin. Kaikki suunnitellaan yleensä halvimman mukaan.
Alkuperäisiin kysymykseen. Just niin paljon on hommaa omakotitalossa kuin itse viittii tehdä. Jos pitää sisustus muuttaa kerran vuodessa, niin ei nukkumaan kerkeä, mutta pakollisia on aika vähän. Nurtsin leikkuu, haravoinnit, 15 vuoden välein talon maalaus. Niin, lumityöt, mutta ne ei ole kauhean monena talvena etelässä ollut kova riesa.
Ja sitten ruokaa pitää laittaa, vaatteet pestä, lapset hoitaa, mutta noi olisi kerrostalossakin ja usein hankalammat kuin omakotitalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi seikka tahtoo joiltakin ok-asukkailta unohtua, kun se on yleensä piilossa. Öljysäiliö pitää tarkastuttaa ammattilaisilla. Jos säiliö on vuotanut maaperään, se voi pahimmassa tapauksessa tarkoittaa koko tontin maaperän vaihtoa, pienellä ja kaltevalla tontilla jopa naapurinkin. Jos vuoto mennyt talon alle, talon purkaminen edessä. Tarkastusta tekevillä on lakisääteinen velvollisuus estää liian huonokuntoisen öljysäiliön käyttöönotto, jos paljastuu tarkastuksessa liian heikoksi. Hyvissä ajoin tehty tarkistus säästää isolta vahingolta, koska säiliön voi pinnoittaa lasikuidulla, jos siinä on riittävästi ehjää metallipintaa jäljellä. Jos talosta löytyy riittävästi teknistä tilaa, säiliö kannattaa uusia ja asentaa kellariin, suojakaukalon kanssa. Vanha säiliö pois maasta ja kuoppa umpeen. Tosin nykyisillä öljynhinnoilla kannattaa miettiä jo jotain muuta lämmitystapaa, kun laitteet tulee vaihtoikään.
Ostettiin just tankki täyteen, maksoi 1600 e. Edellisen kerran ostettiin 16 kk sitten. 100 e/kk.
130 neliötä lämpö pidetään 22 asteessa.
Kerro, halvempi vaihtoehto ilman suuria kustannuksia.
Säiliö varastossa valuma-altaalla, talvilaatua poltetaan, koska palaa puhtaammin.
Kattila on lämpöisessä tilassa 40 v vanha. Tarkastaja sanoi, ettei mitään syytä uusia.
Öljypoltin on kerran vaihdettu.
Lämmön jakelu ilmalämmityssysteemillä, alkuperäinen laite, ei ole poissa kuin nuohous- tai suodattimen vaihtoajan.
Saman kokoinen talo, sisälämpö 24 astetta. Suora sähkö eikä mene 100 euroa lämmitykseen per kk. Lämmitys poissa huhti - lokakuun kun etelän suunnan ikkunoista paistaa aurinko sisään ja lämmittää. Vielä ei ole termostaatit napsahtaneet päälle. Siisti, ei vie tilaa ja on huoleton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
uusi talo aluksi huolettomampi, mutta kaikenlaista seurattavaa ja huolehdittavaa on ensimmäisestä asumispäivästä lähtien, joka kuukaudelle riittää tekemistä. ekat kymmenen vuotta asustelee ja siivoilee, ylläpitää taloa ja huoltaa vuodenaikaan kuuluvat asiat. Lämmitysmuodosta riippuen tilaa nuohouksen, polttopuut, pihan hoito kesät talvet, roskisten puhtaanapito ja kierrätykseen vietävien kuskaamista, kompostin huoltoa, tuholaisten estoa pihassa ja taloon asuttautumisen esto. Syksyllä talitinttien häätö, yms. oravien ja hiirulaisten. Isommat remontit, huoltomaalaukset, tulevat sitten hiljalleen, kaiteiden yms. kunnon tarkastusta, ikkunoiden pesua ja huoltoa ja kunnon tarkistusta, rännien puhdistusta ja seuraamista, että vedet ohjautuu pois talosta. Lainanlyhennystä ja remonttirahan säästöä yllätyksiä varten, jos esim. tiskikone vuotaa salaa vettä (hyvä tarkistella senkin tilannetta aika ajoin). Kaikkien sisätilojen seuraamista, ilmavaihdon toimivuuden ja kosteiden tilojen kunnon. Ja ihanaa eloa <3
Se on jännä ettei kerrostalossa asuessa tarvitse säästää remppaan eikä tiskikoneet vuoda vettä. Ilmanvaihtoa ei tartte myöskään seurata eikä ikkunoita pestä.
Ei ihme että useimmat niistä ovat murjuja.Ei tarvi kajota rakenteisiin
Paitsi kun tulee vesivahinko joka kastelee monta kerrosta, putkiremontista en edes viitsi puhua, enkä ulkoseinien huollosta kun koko talo on on huputettuna monta kuukautta, enkä parvekerempoista, enkä ikkuna.......
Ja kaikki maksaa niin saattanasti, ai niin viemäröinti ja pihan asfaltoinnin uusiminen ja saunaremppa vaikka en ole koskaan saunonut.
Viddu, omakotitalossa maksut on kuulkaa pennosia näihin verrattuna.Vesivahingon kattaa taloyhtiön vakuutus, ei siitä osakkailta veloiteta (tiedän koska naapurikämpässä sattui, ja muutenkin tuttua asiaa). Julkkari on kerran 50 vuodessa. Pointti on kai se, että se tulee joka tapauksessa joka kerrostaloon, samoin kuin putkiremppa ja muut vakiorempat tietyin etukäteen arvioitavin väliajoin. Vanhaa ok-taloa ostaessa ei välttämättä tiedä mitä ylläripylläreitä ilmenee, eikä aina uuttakaan ostettaessa mutta näistä pitää sitten huolehtia itse samoin kuin huolloista toisin kuin kerrostalossa. Kulut ehkä paremmin ennakoitavissa paitsi että putkirempankin hinta voi vaihdella.
Miksi tämäkin keskustelu on mennyt eipäs-juupas-vänkäämiseksi siitä mikä asumismuoto on parempi, kun eihän siitä ole kyse.
Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia, rivitalossa ja kerrostalossa vesivahinko maksetaan yhdessä.
Vakavaraisessa kerrostalossa on yleensä jonkin verran varaa maksaa vahingot, ja toisekseen massiivista vesivahinkoa vanhoista putkista johtuen ei pääse tapahtumaan jos taloyhtiössä on asiallinen hallitus ja isännöitsijä jotka pitävät huolen että talotekniikka pidetään kunnossa. Harvoin niin isoa vesivahinkoa sattuu muuten kuin asukkaiden huolimattomuuden tuloksia, että siitä pitää tonnitolkulla osakkaiden maksella. Putkiremontti taas on normaali taloyhtiöremontti joka tulee tasaisin väliajoin halusi tai ei. Siihen voi varautua.
Löytyy 1970-luvun taloyhtiöitä, missä ei ole vielä putkiremonttia tehty, näissä on ollut vesivahinkoja.
Niin, juurihan tuossa edellä sanoin että talotekniikasta pitää pitää huolta eli esim. kuntokartoitukset ja remontit pitää tehdä ajoissa. Pikku vuotoja voi olla mutta ei siellä mitään ihmisten varoja syövää jättivahinkoa pääse syntymään pelkästään vanhoista putkista johtuen, tai systeemi on pettänyt pahasti. Anteeksi seuraava mutta onko sinulla jotain ongelmia luetun sisäistämisessä?
Löytyy 1970-luvun taloyhtiöitä, missä ei ole vielä putkiremonttia tehty, näissä on ollut vesivahinkoja.