Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Rakas koirani kuoli eilen. Suru on valtava.
02.10.2018 |
10 vuotias kultainen noutaja. Se oli mun paras kaveri. Sen kanssa oli aina hyvä olla. Kaikki ulkoilut ja leikit oli ihanaa. Sen seura yksinäisinä iltoina ja miten joskus sain itkeä kyyneleeni sen turkkiin ja se vaan oli läsnä kuin tietäen että sillä hetkellä tarvitsin juuri sitä lämpöistä koiraa.
Nyt koti on niin tyhjä. Vaikka muita ihmisiä onkin läsnä, niin tyhjältä tuntuu silti. Talutushihna on vielä paikoillaan ja vesi- ja ruokakippo. Tänään vein hänet tuhkattavaksi ja mukaan pääsi lempilelu joka ollut sillä pennusta asti.
Tiedän että vielä helpottaa, mutta nyt sydän on avohaavoilla ikävästä.
Hyvää matkaa paras ystäväni. Kivut on nyt poissa.
Kommentit (21)
Tiedän.
Itselleni oma kissa on paras ystäväni. Sellainen hiukan koiramainen joka on aina siellä missä minäkin,
Muistot kuitenkin elää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa.
Sait rakastaa ja vastarakkautta. Muistele sitä, ja hyviä päiviä.
Voi! Tiedän tunteen. Alkaa minuakin itkettää.
Toisaalta on hyvä, että luonasi on muita ihmisiä, koska suru sisälläsi on nyt niin valtava.
Ihanaa, että sait kokea sen varauksettoman rakkauden, mitä koira antaa. Nyt ystävälläsi ei enää ole kipuja.
Itke, kun itkettää. Tuollainen koirakaveri ei petä koskaan, ei ole pahalla tuulella, ei vastaa epäystävällisesti, ei laskelmoi, ei lakkaa välittämästä. Ihminen on usein raadollinen toiselle ihmiselle, mutta kaverisi ei ollut koskaan. Ja sinä olit samanlainen ystävä sille. Se on paljon se. Voimia. Koita saada edes vähän unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se jännä. Kävin toissa kesänä Helsingissä eläinten hautausmaalla. Pidän muutoinkin hautausmailla kuljeskelemisesta mutta harvoin liikutun lukiessani vieraiden ihmisten hautakiviä. Mutta tuolla lemmikkien hautausmaaalla pakosti tuli kyyneleet silmiin. Ne hautakivet kertoi nin suuresti kuinka tärkeitä nuo lemmikit ovat olleet.
Tsemppiä sinulle!❤
Ajattele kaikkia ihania hetkiä koirasi kanssa ilon kautta (jos suinkin pystyt).
Olet niin eläinrakas, että tarvitset uuden koira-ystävän.
Kaikkea hyvää toivottaen,
Labbis nimeltä Laku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otan osaa suureen suruusi. Muistele lämmöllä ja anna itkun tulla kun siltä tuntuu. Ja ole onnellinen niistä hetkistä jotka saitte, tuollaista todellista ystävyyttä ei jokainen meistä saa välttämättä koskaan kokea.
Sateerisillalla odottaa tapaamistanne 🐾🐾. Luopumisen ja ikävän tunne on kamalaa. Oman 11v koirani kuolemasta aikaa 5viikoa. Parasta ystävää ei ikinä unohda.0
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sateerisillalla odottaa tapaamistanne 🐾🐾. Luopumisen ja ikävän tunne on kamalaa. Oman 11v koirani kuolemasta aikaa 5viikoa. Parasta ystävää ei ikinä unohda.0
Sateenkaarisillalla eikä sateerisillalla. Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi edes lukea tätä ketjua, alan itkemään. Osanottoni ja voimia sinulle ♥ Kissani kuoli samoihin aikoihin kun minulta leikattiin kasvain rinnasta. Se oli alkanut oireilemaan minun sairaalassaoloaikanani. Itkin ihanan kissani kuolemaa paljon enemmän kuin omaa syöpääni. Kaipaan niin vieläkin, vaikka aikaa on kulunut jo kauan.
Osan otot myös täältä. Koirani on ainoa ystäväni ja en voisi kuvitella miltä tuntuisi menettää se. Oikeastaan välillä ainoa syyni elää jos totuuden paljastan.
Osanottoni. ❤ Ainakin sinulla on kymmenen vuoden edestä ihania muistoja ja tapaatte sitten joskus uudelleen. ❤
Meidän koira on myös kymmenen ja hänellä on myös lempilelu, alunperin sellainen muovinen vinkulelu. Ajansaatossa ja koiruuden hampaiden jäljiltä siitä on enää tosin jäljellä vaan pää ja jonkun verran torsoa. 😊 Takaosa oli sen verran repaleinen, että en uskaltanut jättää sitä enää meidän pienelle koiralle, ettei se tukehdu siihen, vaan korjasin talteen. Kun se meni rikki, yritin tarjota uutta täysin samanlaista tilalle, mutta eihän se kelvannut. Sen kyllä jo melkein arvasinkin. Olen kanssa ajatellut, että kun koirasta aika jättää, hautaamme hänet hänen lempparilelun kanssa.
Otan osaa. Mun kissa pääsi viime talvena vanhuuden vaivoista, se oli sairastanut pitkään ja ollut erilainen kuin nuorena ja virkeänä. Luulin että olisin osannut suhtautua... pöh. Kämppä tuntui tosi tyhjältä.
Sitten ajattelin, että mitä se kellekään kuuluu, eikä kukaan ole kuulemassakaan, vaikka höpöttäisin sille vieläkin. Ennen nimittäin tulin aina paremmalle tuulelle kun juttelin kissalleni. Niin sittenpä höpöttelin yksikseni silloin tällöin, se lohdutti.
Otan osaa sydämestäni. Tiedän itsekin miten suuri suru on kun lemmikki menehtyy.
Otan osaa ❤️ Ymmärrän surusi hyvin, sillä muutama viikko sitten jouduin hautaamaan perheen rakkaan koiran, joka oli meillä 15 vuotta. Miten ihanaa, että olet saanut kokea tuon eläinystävän lähelläsi ja pitää hänet osana elämääsi. Hänellä oli varmasti hyvä olla sinun kanssasi.
Voimia ❤️
Alue: Aihe vapaa
Niin rakkaus ei kuole koskaan vaikka koktaste onkin luovuttava. Muistele hyvällä. Ja sitten kun omet valmis hanki uusi koira.