Miksi pakkoruotsi on hyvä asia?

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?

V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

K: Miksi "pakkoruotsia" vastustetaan?

V: Koska ruotsinkieliset tiedotusvälineet eivät ole yksi yhteen riippuvaisia samoista taloudellisen vallan keskittymistä kuin suomenkieliset, niissä voidaan usein kertoa se, mistä suomenkielisissä vaietaan (tietenkin myös päinvastoin).

Ennen kaikkea 1990-luvulla suomenkielisellä puolella hyväksytyksi noussut autoritäärinen oikeistolainen ajattelutapa, joka esimerkiksi monissa suomenkielisissä maakuntalehdissä on noussut määrääväksi ja tosiasiallista sensuuria ohjaavaksi ideologiaksi, ei ole ruotsinkielisellä puolella niin hallitsevassa asemassa. Tästä syystä ajattelutavan kannattajat pyrkivät rajoittamaan suomenkielisten lasten ajattelunvapautta sensuroimalla pois ruotsin kielen - ja sen mukana suomenruotsalaiset tiedotusvälineet - heidän ulottuviltaan.

K: Onko "pakkoruotsia" vastaan olemassa asiallisia argumentteja?

V: Voi ollakin. Tähän mennessä niitä ei ole täällä näkynyt.

(Jatkuu)

K: Argumentoivatko "pakkoruotsin" vastustajat yleensä asiallisesti ja tasapuolisten sääntöjen mukaan?

V: Eivät. Poikkeuksetta he vaativat omille argumenteilleen etuoikeuksia eivätkä keskustele tasapuolisesti. Jos heidän vastustajansa koettavat puolustaa ruotsia historiallisin argumentein, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat, että historialla argumentoiminen ei ole asiallista, kun puhutaan tämän päivän tilanteesta. Tämä ei kuitenkaan estä heitä vetoamasta itse historiaan - myyttiseen "suomalaisuuden sortoon", jota "ruotsalaisuus" on harjoittanut. Jos taas heidän vastustajansa vetoavat ruotsista koituneisiin henkilökohtaisiin hyötyihin, "pakkoruotsin" vastustajat julistavat asianomaisen epäisänmaalliseksi, itsekkääksi hyötyjäksi, jolle historia ja periaatteet eivät merkitse mitään - tämä ei tietenkään estä heitä itse vetoamasta omatekoisiin numeroihin ja laskelmiin todisteena ruotsin kielen "hyödyttömyydestä".

K: Mikä on "pakkoruotsin" vastustajien perusvirhe?

V: Se lienee heidän taipumuksensa tarkastella asiaa "ruotsalaisuuden" ja "suomalaisuuden" välisenä konfliktina. "Ruotsalaisuuden" piiriin kuuluvat Ruotsi ja suomenruotsalaiset, "suomalaisuutta" edustavat kaikki suomea puhuvat ihmiset, sikäli kuin he hyväksyvät "pakkoruotsin" vastustajat ideologiseksi etujoukokseen. Näistä kahdesta myyttisestä käsitteestä puhutaan ikään kuin ne olisivat yhteensopimattomia ja terävärajaisia ja ikään kuin niillä olisi oma tahto.

Suomen valtio, sen lait ja yhteiskunnallinen todellisuus sekä suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin yhteiset piirteet ja keskinäinen sekoittuminen eivät oikeastaan merkitse heille yhtään mitään heidän karismaattisissa ja omavaltaisissa yrityksissään määritellä "suomalaisuuden" ja "ruotsalaisuuden" rajat valtioista ja yhteiskunnasta riippumattomina.

K: Miksi "pakkoruotsin" vastustajat ovat epädemokraattisia?

V: Heidän epädemokraattisuutensa on siinä, että he näkevät vähemmistöt aina jonkinlaisena sisäisenä vihollisena tai kerjäläisenä, joka ei ole eikä saa olla oman elämänsä subjekti, vaan jota enemmistö tykönänsä päättää "kohdella" milloin mitenkin. Kuitenkin jokainen meistä kuuluu ainakin jossain elämänsä vaiheessa johonkin vähemmistöön, joka joutuu anomaan virkakunnalta asioidensa käsittelyä normaalista poikkeavassa, vähemmistön erityiset tarpeet huomioonottavassa järjestyksessä. Esimerkiksi se, jolla on liikuntavamma, tarvitsee valtion kustantaman pyörätuolin. "Pakkoruotsin" vastustajien mielestä kaikkien on kuitenkin mentävä jalan portaista, ja invalidiluiskan sekä pyörätuolin järjestäminen vammaiselle on "epäoikeudenmukainen etuoikeus".

On merkillepantavaa, että "pakkoruotsin" vastustajat näkevät kaikki erimieliset - myös ne, jotka kannattavat vapaaehtoista ruotsin opetusta maltillisemmassa hengessä - "suomalaisten" tai "suomalaisuuden" geneerisinä ja parantumattomina vastustajina, eivät potentiaalisina liittolaisina, jotka voitaisiin asiallisella taivuttelulla käännyttää. Itseään he sitä vastoin pitävät jonkinlaisina suomalaisuuden portinvartijoina, joilla on yksinoikeus määritellä omavaltaisesti, mitä suomalaisuus on. Kukaan ei ole antanut heille tällaista mandaattia demokraattisessa järjestyksessä, kaikkein vähiten Suomen kansa, ja on varsin selvää, että jos he pääsisivät ruotsin kielestä eroon, he löytäisivät kyllä jotain muuta "epäsuomalaista", jonka haluaisivat tuhota. Tämän takia ns. "pakkoruotsin" vastustajat eivät ole uhka vain ruotsinkielisille, vaan koko kansan vapaudelle ja viime kädessä hengelle.

(Jatkuu)

K: Mistä lähtökohdista voitaisiin käydä asiallista keskustelua "pakkoruotsin" asemasta?

V: Oikeat lähtökohdat olisivat esimerkiksi ruotsinopetuksen todelliset kustannukset, keskimääräisen kouluaineen opettamisen todelliset kustannukset, tilastotiedot siitä, kuinka levinnyttä ruotsin osaaminen todella on peruskoulun käyneissä ikäluokissa sekä tiedot siitä, kuinka moni hyvän ruotsintaidon hankkinut on ammatillisista tai henkilökohtaisista syistä saanut tyydytystä taidostaan. Vastaavat selvitykset tulisi tehdä muista kouluaineista. Vain näin voidaan selvittää, onko ruotsi epätavallisen paljon vihatumpi tai tarpeettomampi aine kuin kaikki muut aineet.

Selvityksen laatiminen tulisi tietenkin uskoa riippumattomalle elimelle, johon Suomalaisuuden liitolla ei olisi osaa eikä arpaa. Kansainvälinen komissio ilman Suomen, Ruotsin tai suomenruotsalaisten edustajia olisi hyvä idea. Siihen tulisi toki ottaa mukaan Euroopan vähemmistökielten tuntijoita ja kielivähemmistöjen edustajia.

Olisi myös aiheellista tutkia Suomalaisuuden liiton julkisuuskampanjojen korrelaatio ruotsin epäsuosion heilahduksiin.

Vierailija kirjoitti:

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkoruotsi"?

V: Suomenruotsalaisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa ruotsia mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

Koska kouluvenäjän vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

K: Mitä tarkoittaa "pakkovenäjä"?

V: Suomenvenäläisten oikeutta puhua isänmaassaan äidinkieltään, ja suomenkielisten oikeutta lukea koulussa venäjää mahdollisesti kieltä vastustavien vanhempiensa mahtikäskystä välittämättä.

Vierailija kirjoitti:

Koska kouluruotsin vastustus nostaa aika ajoin rumaa päätään tälläkin foorumilla, niin kerrataanpa perusteet.

Oletko kenties trolli vaiko aivan helvetin surkean loogisen prosessointikyvyn omistava mätäpää?

Vastaa tähän ensin, niin katsotaan sitten, jaksanko kirjoittaa idioottiviesteillesi vastineen.

Mä en ole tähän päivään mennessä tarvinnut ruotsia muualla kuin ruotsin tunneilla. Ruotsalaisten pelikavereiden kanssa puhutaan englantia ja töissä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa kieli on englanti.

Minusta pakkoruotsi on hyvä asia samoista syistä kuin muutkin peruskoulun pakolliset aineet. Sivistyksen takia.

Meillä on Suomessa hoidettu poikkeuksellisen hyvin kielivähemmistön tarpeet. Olen ulkomaantoimittajana nähnyt enemmän kuin hyvin sen, miten olennainen asia tuo on yhteiskunnan vakaudelle ja hyvinvoinnille. Euroopastakin löytyy kosolti esimerkkejä maista, joissa näin ei ole, ja seurauksena on epäsopua, jopa kriisejä.

Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, ruotsinkielisten pakkosuomestakin olisi yhdenvertaisuuden vuoksi pakko luopua. Ei ole mitään järkeä siinä, että kahden virallisen kielen maassa EI saisi palveluita omalla kielellä - ja niin ennen pitkää tapahtuisi.

Lisäksi kaikki kielet ovat hyödyllisiä. Varsinkin sellainen kieli, jota puhutaan tärkeässä vientimaassa (Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani) ja maassa, jossa asuu runsaasti suomalaisia ja jonne matkaillaan ja mennään sankoin joukoin töihin.

Meidän pitäisi arvostaa suomenruotsalaisia paljon enemmän. Siitä joukosta on noussut ja nousee jatkossakin paljon erinomaisia kirjailijoita, muusikoita, taiteilijoita, teatterintekijöitä, ansioituneita journalisteja ja poliitikkoja.

En ole myöskään nähnyt yhtään kunnollista syytä lopettaa ruotsin opettaminen. Tällä hetkellä peruskoulussa voisi lukea neljää kieltä, mutta vain muutama promille peruskoulun päättäneistä on niin tehnyt. Siitä voi suoraan päätellä, ettei ruotsin opetus oikeasti haittaa kenenkään kieliopintoja. Heikko kielipää ja laiskuus sen sijaan ehkä kyllä.

Ps. En jää vastaamaan pakkoruotsifanaatikkojen inttämisiin. Vastasin vain ap:lle, enkä pidä teidän ad hominem-kommentoinnistanne, josta viitonen jo antoi ällöttävän esimerkin.

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole tähän päivään mennessä tarvinnut ruotsia muualla kuin ruotsin tunneilla. Ruotsalaisten pelikavereiden kanssa puhutaan englantia ja töissä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa kieli on englanti.

Minulla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia. Ruotsalaisten kanssa, samoin kuin muiden pohjoismaisten kanssa on työtapaamisissa aina kielenä ruotsi. Jos en osaisi ruotsia, toki he puhuisivat minulle kohteliaisuudesta englantia, mutta keskenään ruotsia, josta olisin pihalla ja syrjässä.

Enemmän minä ruotsia tarvitsen jokapäiväisessä elämässäni kuin muita osaamiani kieliä englantia lukuunottamatta (se on toinen työssäni paljon tarvitsemani kieli), eli venäjää, ranskaa tai saksaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole tähän päivään mennessä tarvinnut ruotsia muualla kuin ruotsin tunneilla. Ruotsalaisten pelikavereiden kanssa puhutaan englantia ja töissä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa kieli on englanti.

Minulla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia. Ruotsalaisten kanssa, samoin kuin muiden pohjoismaisten kanssa on työtapaamisissa aina kielenä ruotsi. Jos en osaisi ruotsia, toki he puhuisivat minulle kohteliaisuudesta englantia, mutta keskenään ruotsia, josta olisin pihalla ja syrjässä.

Enemmän minä ruotsia tarvitsen jokapäiväisessä elämässäni kuin muita osaamiani kieliä englantia lukuunottamatta (se on toinen työssäni paljon tarvitsemani kieli), eli venäjää, ranskaa tai saksaa.

Meillä on ihan yrityksen ohjeissa se, että työkilei on englanti. Esimerkiksi sopimukset ovat aina englanniksi. Niin ruotsalaisten kuin kiinalaistenkin kanssa.

Tällä tavalla vältetään kikkailu omalla äidinkielellä.

Myös palavereissa myös ruotsalaisten kanssa on työkielenä aina englanti. Vapaa-ajalla voidaan puhua ruotsia, jota minäkin hyvin osaan, sillä olen asunut ruotsissa opiskeluaikana useamman vuoden. Kouluruotsilla ei kyllä olisi taipunut eds small talk.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en ole tähän päivään mennessä tarvinnut ruotsia muualla kuin ruotsin tunneilla. Ruotsalaisten pelikavereiden kanssa puhutaan englantia ja töissä ruotsalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa kieli on englanti.

Minulla taas on täysin päinvastaisia kokemuksia. Ruotsalaisten kanssa, samoin kuin muiden pohjoismaisten kanssa on työtapaamisissa aina kielenä ruotsi. Jos en osaisi ruotsia, toki he puhuisivat minulle kohteliaisuudesta englantia, mutta keskenään ruotsia, josta olisin pihalla ja syrjässä.

Enemmän minä ruotsia tarvitsen jokapäiväisessä elämässäni kuin muita osaamiani kieliä englantia lukuunottamatta (se on toinen työssäni paljon tarvitsemani kieli), eli venäjää, ranskaa tai saksaa.

Venäjä ja englanti riittää mulle. Jonkun verran osaan myös saksaa, mutta vähemmän sitä tulee käytettyä.

Vierailija kirjoitti:

Minusta pakkoruotsi on hyvä asia samoista syistä kuin muutkin peruskoulun pakolliset aineet. Sivistyksen takia.

Samalla idioottilogiikalla myös pakkosomalia olisi sivistävää. Kannatat siis sitäkin, eikö niin?

Meillä on Suomessa hoidettu poikkeuksellisen hyvin kielivähemmistön tarpeet.

Enemmistöjen suurella kustannuksella. Sehän se ongelma tässä onkin.

Olen ulkomaantoimittajana nähnyt enemmän kuin hyvin sen, miten olennainen asia tuo on yhteiskunnan vakaudelle ja hyvinvoinnille.

Toisin sanoen typerällä logiikallasi meidän on jatkossa opetettava myös pakkovenäjää ja pakkosomaliaa. Helpompi on löytää venäläinen tai somali, joka ei puhu suomea eikä englantia, kuin ruotsia ymmärtävä, joka ei puhu suomea tai englantia.

Ja meinaatko tosissasi, että ahvenanmaalaiset ja muut ruotsiapuhuvat alkavat mellakoimaan ja riehumaan, jos pakkoruotsi poistuu? Mikähän se sellainen kriisi olisi?

Jos pakkoruotsista luovuttaisiin, ruotsinkielisten pakkosuomestakin olisi yhdenvertaisuuden vuoksi pakko luopua.

Ja tämä haittaa tarkalleen ottaen... ketä?

Ei ole mitään järkeä siinä, että kahden virallisen kielen maassa EI saisi palveluita omalla kielellä - ja niin ennen pitkää tapahtuisi.

Siksipä ruotsinkieli pitää poistaa virallisen kielen asemasta. Hyvin yksinkertaista. 

Lisäksi kaikki kielet ovat hyödyllisiä.

Hyödyllisyyttä arvioitaessa pitää huomioida myös haitat. Onko pakkoruotsin hyödyllisyys suurempi kuin sen haitat? Tuskinpa vaan. Samalla idioottilogiikalla pitäisi edelleen saada pakkoswahilit tänne myös. 

Varsinkin sellainen kieli, jota puhutaan tärkeässä vientimaassa (Ruotsi on Saksan jälkeen Suomen tärkein kauppakumppani)

Venäjäkin on ollut ajoittain suurin vientimaa, joten idioottilogiikallasi päästään jälleen pakkovenäjään.

ja maassa, jossa asuu runsaasti suomalaisia ja jonne matkaillaan ja mennään sankoin joukoin töihin.

Pakkoespanjaa siis kehiin myös.

Meidän pitäisi arvostaa suomenruotsalaisia paljon enemmän.

Jos ne heput ovat niitä, jotka äänestävät RKP:tä ja rampauttavat suomenkielisten elämää, niin paskaa puhut.

Siitä joukosta on noussut ja nousee jatkossakin paljon erinomaisia kirjailijoita, muusikoita, taiteilijoita, teatterintekijöitä, ansioituneita journalisteja ja poliitikkoja.

Tällä taas ei ole mitään tekemistä pakkoruotsin kanssa. Eikö muka Venäjältäkin ole noussut?

En ole myöskään nähnyt yhtään kunnollista syytä lopettaa ruotsin opettaminen.

Miksi ne täytyy näyttää sulle, sen sijaan, että tajuaisit ihan itsekin? Eikö oma ajattelu muka luonnistu? Yksi syy on esimerkiksi se, että siihen kuluu kallisarvoista aikaa. Toinen on raha.

Siitä voi suoraan päätellä, ettei ruotsin opetus oikeasti haittaa kenenkään kieliopintoja.

Eli laittamalla ruotsinkieleen tuhlatut tunnit toiseen kieleen, ei siinä toisessa toisessa kielessä pärjättäisi paremmin. Niinkö? Herää nyt pahvi.

Heikko kielipää ja laiskuus sen sijaan ehkä kyllä.

Kuinkas laiska sä sitten olet, kun et osaa somaliaa, swahilia ja tuhatta muuta kieltä? Erittäin laiska, etten sanoisi. Varsinkin älyllisesti.

Ps. En jää vastaamaan pakkoruotsifanaatikkojen inttämisiin.

Et tietenkään jää. Kyllähän me se tiedetään, ettei pakkoruotsittaja osaa argumentoida, joten turha sun on jäädäkään vastailemaan. Jokainen idioottiväitteesi on tuhottu, niin mitä siinä enää sitten vastailemaan. Anteeksihan sun pitäisi pyydellä idioottimaisuuttasi, eikä se sovi luonnollesi.

Vastasin vain ap:lle, enkä pidä teidän ad hominem-kommentoinnistanne, josta viitonen jo antoi ällöttävän esimerkin.

Miksi luulet, että kaltaisesi kusïpää ansaitsisi mukavia viestejä? Mene pakko-opettamaan itsellesi swahilia ja lopeta muiden ihmisten elämän häiritseminen idioottimielipiteilläsi.

Olen kaksikielisen perheen vanhempi ja tykkään ruotsin kielestä. Arvostan muutenkin kielitaitoa. kannatan kuitenkin suurempaa valinnaisuutta kieliopinnoissa.

Että osataan muutakin kuin englantia ja ruotsia.

Kielihirmut voivat opiskella vaikka mitä, mutta tavalliselle taaville englanti on tärkeä ja sen lisäksi joku muu mielekäs kieli

Joka tietysti voi olla ruotsikin.

Vielä yksi kommentti saarnaajalle; ruotsinkieliset ihmiset eivät kokemukseni mukaan ole yhtään sen hyväksyvämpiä ihmisiä kuin muut.