Miksi Suomi on maisterien maa?

Mielipiteitä?

Missä on kaikki maisteriuden puolustajat?

Siksi koska tämä on farmariautojen jo nyttemmin kaupunkimaasturien, kultaisennoutajan ja onnellisten lapsiperheiden (eroavien sellaisten) luvattu maa jossa työnteko ei ole palkitsevaa.

Pistolapioteknikko kirjoitti:

Tuli tuosta toisen aloituksen 2800€:n maisterista mieleen suomalaiset virkakelpoisuudet. Usein valitetaan, että palkka on pieni koulutukseen nähden. Sehän on seurausta siitä, että ammattiliitot ja työntekijät itse toivovat korkeampia koulutusvaatimuksia. Ajatuksena on tietysti, että samasta työstä korkeammalla koulutuksella saisi enemmän palkkaa.

Muualla maailmassa monia töitä voi voi tehdä kandin papereilla, joihin Suomessa vaaditaan maisterin paperit. Ulkomailla kandi kelpaa esimerkiksi opettajaksi. Suomessa ei meinaa kelvata edes lastentarhanopettajaksi.

Miksi nimenomaan Suomessa tarvitaan akateemista pätevyyttä suorittavankin tason töihin? Onko se mielestänne todellakin järkevää?

Varmaan siksi, että Suomi haluaa väestönsä olevan korkeasti koulutettua, jotta pärjätään kansainvälisessä kilpailussa. Itsellekin on tullut tuo sama mieleen, että kun korkeampaa koulutusta koko ajan vaaditaan ja vaalitaan, niin ei kuitenkaan kaikkien töiden palkkataso voi nousta.

30 v sitten moneen työhön mentiin peruskoulun (silloin keskikoulun) tai merkonomin/merkantinkin koulutuksella. Nyt alin koulutaso on tradenomi.

Koulutususkovaisuuden takana on koulutusmafia. Kun joka työhön vaaditaan monen vuoden täsmätutkinto, ainoa hyötyjä on koulutussektori. Ikävä kyllä koulutuksen laatu ei vastaa investoitua resurssia siinä mielessä, että tekisivät työnsä jotenkin paremmin kuin muissa maissa ilman koulutusta tai vuosia lyhyemmän koulutuksen jälkeen, mutta pysyvätpähän opiskelijat ja opettajat poissa työttömyystilastoja rumentamasta.

Vierailija kirjoitti:

Koulutususkovaisuuden takana on koulutusmafia. Kun joka työhön vaaditaan monen vuoden täsmätutkinto, ainoa hyötyjä on koulutussektori. Ikävä kyllä koulutuksen laatu ei vastaa investoitua resurssia siinä mielessä, että tekisivät työnsä jotenkin paremmin kuin muissa maissa ilman koulutusta tai vuosia lyhyemmän koulutuksen jälkeen, mutta pysyvätpähän opiskelijat ja opettajat poissa työttömyystilastoja rumentamasta.

Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Opetussektorihan tässä tietysti suurin voittaja on. Ja matalapalkka-alalla työskentelevä maisteri huijattu kärsijä. 

Samoin oli aikoinaan Neuvostoliitossa, kaikki insinöörejä.

Siksi että Suomessa on huonosti tarjolla palkkatyöpaikkoja niin sitä kompensoidaan yli pitkillä koulutusputkilla.

Vierailija kirjoitti:

Samoin oli aikoinaan Neuvostoliitossa, kaikki insinöörejä.

Joo, niin oli. Huolestuttavasti meilläkin lähenee kohta 50% maisteriturkinto kaikista koulutusasteista. Määrät vaan kasvaa vuosivuodelta ja virkakoneisto paisuu. Aina 10 maisteria vahtimassa 1 yrittäjää. Hullu systeemi.

Suurin kilpailukyvyn este on paradoksaalisesti juuri se tolkuton koulutususkovaisuus ja tutkintovaatimukset. Mutta tätä ei koskaan saa sanoa ääneen. Heti on lauma opettajia, sellaiseksi opiskelevia ja oppilaitosten edustajia kurkussa kiinni verissäpäin puolustamassa asemiaan. Tavallaan ymmärrän heidän primitiivireaktionsa, kukapa sitä omaa leipäänsä haluaisi kaventaa.

Maisterin koulutuksella teen hommia valtiolla, työkaverit merkonomeja niiltä ei vaadita mitään. Multa vaaditaan koko ajan lisää ja liksa sama. V-tuttaahan tämä, mistähän sen motivaation vielä kaivais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoin oli aikoinaan Neuvostoliitossa, kaikki insinöörejä.

Joo, niin oli. Huolestuttavasti meilläkin lähenee kohta 50% maisteriturkinto kaikista koulutusasteista. Määrät vaan kasvaa vuosivuodelta ja virkakoneisto paisuu. Aina 10 maisteria vahtimassa 1 yrittäjää. Hullu systeemi.

"Lähenee kohta 50%" lähdettä tälle?

Viimeksi kun itse katsoin niin naisista lähes 50 %:lla prosentilla oli korkeakoulututkinto ja miehistä n. 30 %. Tällöin n. 40 % ihmisistä olisi siis amk- tai yliopistotutkinto (ml. kandit). Eli voisi kuvitella että maisterin tutkintoja olisi alle 20 % väestöstä mutta ehkä sinä tarjoat lähteen tälle 50 prosentille.

Vierailija kirjoitti:

Maisterin koulutuksella teen hommia valtiolla, työkaverit merkonomeja niiltä ei vaadita mitään. Multa vaaditaan koko ajan lisää ja liksa sama. V-tuttaahan tämä, mistähän sen motivaation vielä kaivais.

Tuohon se juuri johtaa. Maisteria ei arvosteta ja yksityisellä puolella on jopa yleistä jo niin, että maisterit palkataan assareiksi puurtamaan hienolla tittelillä ja amispohjainen on sitten esimies paremmalla palkalla. Tämä on lähes jo laki pk yrityksissä ja johtopaikoilla isommissakin. Koulutus ei ole enään minkään arvoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samoin oli aikoinaan Neuvostoliitossa, kaikki insinöörejä.

Joo, niin oli. Huolestuttavasti meilläkin lähenee kohta 50% maisteriturkinto kaikista koulutusasteista. Määrät vaan kasvaa vuosivuodelta ja virkakoneisto paisuu. Aina 10 maisteria vahtimassa 1 yrittäjää. Hullu systeemi.

Suomi on asettanut tavoitteeksi 50% korkeasti koulutettuja.

Olen osittain samaa mieltä, kandi riittäisi ihan hyvin joillakin aloilla. Toisaalta näin opettajana on pakko sanoa, että ainakin aineenopettaja, jonka tulee olla oman alan asiantuntija sekä myös ehtiä syventyä opetukseen ja kasvatukseen, 5 vuotta on tarpeen. Asun nykyään itse maassa, jossa opettajina on kandiksi valmistuneet. E:n paperit enkusta kirjoittaneena osaan kieltä paremmin kuin paikalliset englannin opettajat.

Vierailija kirjoitti:

Olen osittain samaa mieltä, kandi riittäisi ihan hyvin joillakin aloilla. Toisaalta näin opettajana on pakko sanoa, että ainakin aineenopettaja, jonka tulee olla oman alan asiantuntija sekä myös ehtiä syventyä opetukseen ja kasvatukseen, 5 vuotta on tarpeen. Asun nykyään itse maassa, jossa opettajina on kandiksi valmistuneet. E:n paperit enkusta kirjoittaneena osaan kieltä paremmin kuin paikalliset englannin opettajat.

Paikalliset englannin opettajat opettavat englantia aivan eri tavoin kuin sitä opetetaan suomalaisissa kouluissa. Aivan kuin ulkomaalaiselle vaimolleni opetettiin suomea aivan eri tavoin kun minulle opetettiin aikoinaan äidinkieltä.

Pistolapioteknikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutususkovaisuuden takana on koulutusmafia. Kun joka työhön vaaditaan monen vuoden täsmätutkinto, ainoa hyötyjä on koulutussektori. Ikävä kyllä koulutuksen laatu ei vastaa investoitua resurssia siinä mielessä, että tekisivät työnsä jotenkin paremmin kuin muissa maissa ilman koulutusta tai vuosia lyhyemmän koulutuksen jälkeen, mutta pysyvätpähän opiskelijat ja opettajat poissa työttömyystilastoja rumentamasta.

Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Opetussektorihan tässä tietysti suurin voittaja on.

En ole ihan varma tuosta. Tai ainakin haluaisin kysyä, kuka siellä opetussektorilla on voittaja. Uutisissa on ollut juttua siitä, kuinka esim. ammattikoulun puolella on pulaa opettajista. Muistan sellaisen uutispätkän noin vuoden takaa, jossa eräskin ompelijaopiskelija valitti, kuinka hän (jo kokemusta omaavana) joutui auttamaan muita luokkalaisiaan, koska opetusta esim. kaavoituksessa (ja niissä tietokoneohjelmissa) oli liian vähän. Hän kärsi tilanteesta, koska ei saanut sitä oppia jota oli tullut hakemaan vaan tosiaan joutui itse opettajaksi. 

Eräs sukulaiseni oli myös ammattikoulun opettaja ja kuulemma joka vuosi tuli vain lisää raportointivelvollisuutta samalla kun aikaa opetustyöhön karsittiin. 

Vierailija kirjoitti:

Pistolapioteknikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutususkovaisuuden takana on koulutusmafia. Kun joka työhön vaaditaan monen vuoden täsmätutkinto, ainoa hyötyjä on koulutussektori. Ikävä kyllä koulutuksen laatu ei vastaa investoitua resurssia siinä mielessä, että tekisivät työnsä jotenkin paremmin kuin muissa maissa ilman koulutusta tai vuosia lyhyemmän koulutuksen jälkeen, mutta pysyvätpähän opiskelijat ja opettajat poissa työttömyystilastoja rumentamasta.

Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Opetussektorihan tässä tietysti suurin voittaja on.

En ole ihan varma tuosta. Tai ainakin haluaisin kysyä, kuka siellä opetussektorilla on voittaja. Uutisissa on ollut juttua siitä, kuinka esim. ammattikoulun puolella on pulaa opettajista. Muistan sellaisen uutispätkän noin vuoden takaa, jossa eräskin ompelijaopiskelija valitti, kuinka hän (jo kokemusta omaavana) joutui auttamaan muita luokkalaisiaan, koska opetusta esim. kaavoituksessa (ja niissä tietokoneohjelmissa) oli liian vähän. Hän kärsi tilanteesta, koska ei saanut sitä oppia jota oli tullut hakemaan vaan tosiaan joutui itse opettajaksi. 

Eräs sukulaiseni oli myös ammattikoulun opettaja ja kuulemma joka vuosi tuli vain lisää raportointivelvollisuutta samalla kun aikaa opetustyöhön karsittiin. 

Päteviä opettajia on varmasti tarjolla, mutta ei ole halukkaita palkanmaksajia. Minäkin tunnen yhden työttömän tekstiilityön opettajan. Kunnilla ja valtiolla vain ei ole varaa/halua palkata.

Siitä tuskin harva on eri mieltä, että opettajien ja monien muidenkin aika menee nykyisin liiaksi byrokratiaan eikä "oikeiden" töiden tekemiseen. Onpa siitä itsellänikin runsaasti kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Olen osittain samaa mieltä, kandi riittäisi ihan hyvin joillakin aloilla. Toisaalta näin opettajana on pakko sanoa, että ainakin aineenopettaja, jonka tulee olla oman alan asiantuntija sekä myös ehtiä syventyä opetukseen ja kasvatukseen, 5 vuotta on tarpeen. Asun nykyään itse maassa, jossa opettajina on kandiksi valmistuneet. E:n paperit enkusta kirjoittaneena osaan kieltä paremmin kuin paikalliset englannin opettajat.

Toisaalta saatat osata englantia myös paremmin kuin moni Suomessa toimiva englanninopettaja, vaikka hänellä on takana usein 6 vuoden yliopisto-opinnot.

Vierailija kirjoitti:

Pistolapioteknikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulutususkovaisuuden takana on koulutusmafia. Kun joka työhön vaaditaan monen vuoden täsmätutkinto, ainoa hyötyjä on koulutussektori. Ikävä kyllä koulutuksen laatu ei vastaa investoitua resurssia siinä mielessä, että tekisivät työnsä jotenkin paremmin kuin muissa maissa ilman koulutusta tai vuosia lyhyemmän koulutuksen jälkeen, mutta pysyvätpähän opiskelijat ja opettajat poissa työttömyystilastoja rumentamasta.

Tuota en tullutkaan ajatelleeksi. Opetussektorihan tässä tietysti suurin voittaja on.

En ole ihan varma tuosta. Tai ainakin haluaisin kysyä, kuka siellä opetussektorilla on voittaja. Uutisissa on ollut juttua siitä, kuinka esim. ammattikoulun puolella on pulaa opettajista. Muistan sellaisen uutispätkän noin vuoden takaa, jossa eräskin ompelijaopiskelija valitti, kuinka hän (jo kokemusta omaavana) joutui auttamaan muita luokkalaisiaan, koska opetusta esim. kaavoituksessa (ja niissä tietokoneohjelmissa) oli liian vähän. Hän kärsi tilanteesta, koska ei saanut sitä oppia jota oli tullut hakemaan vaan tosiaan joutui itse opettajaksi. 

Eräs sukulaiseni oli myös ammattikoulun opettaja ja kuulemma joka vuosi tuli vain lisää raportointivelvollisuutta samalla kun aikaa opetustyöhön karsittiin. 

Totta tuokin, että lähiopetusta on karsittu jo jonkin aikaa, samalla kun opiskelijoiden sisäänottomääriä on nostettu. Mutta tutkinnot eivät silti lyhene, eli aina vaan suurempi joukko opiskelijoita pysyy poissa työttömyyskortistosta pienemmällä panostuksella opetukseen. Itsekin olen tehnyt AMK-koulutuksen, jossa lähiopetusta oli muutama tunti viikossa, mutta koulutusohjelma kesti silti 3,5 vuotta.