miksi MT ongelmainen hankkii lapsia

Olen miettinyt viimeaikoina miksi mt ongelmista (vakavista) kärsivä hankkii lapsia, kun usein mt ongelma pahenee arjen muodostuttua entistä kiireisemmäksi ja vastuullisemmaksi? Ymmärrän toki, jos perheessä toinen vanhemmista on hyvinvoiva ja ottaa suurimman vastuun itselleen, mutta aina näin ei tapahdu ja pahimmassa tapauksessa erotaan. Lapset auttamatta kärsivät tilanteessa ennemmin tai myöhemmin.

Vaikka apua on tarjolla ja tukea niin huoli omasta vanhemmasta on jotain mitä lapsen ei tarvitsisi kokea. Lisääköhän vanhemman vakava mt ongelma lapsen mahdollisuutta sairastua?
Tiedän, että kirjoitukseni herättää varmasti tunteita, mutta tarkoitukseni on lapsen etu ja vain ja ainoastaan se. Itselläni on kroonisia fyysisiä sairauksia ja olen tehnyt päätöksen etten hanki lapsia, koska sairauteni ovat perinnöllisiä ja se vaikuttaisi myös siihen miten jaksaisin hoitaa lapseni. Sairauteni eivät ole este lapsien hankinnalle, mutta mielestäni se olisi itsekästä jos tekisin lapsia sen perusteella, että mina haluan. Välittämättä lasteni omasta elämästä ja terveydestä. Mt ongelmainen vanhempi ei välttämättä koskaan kykene töihin ja olemaan täysillä lastensa tukena elämässä. Olisikin tärkeää, että perheellä on hyvä tukiverkosto ja läheiset suhteen vaikkapa isovanhempiin. Jotka voisivat olla lasten elämässä läsnä ihan normaali arjessa.
Mt sairaushan voi puhjeta kenelle vaan ja myös lasten hankinnan jälkeen. Niinkuin mikä muukin sairaus. Mutta kun on kyse siitä, että sairaus on olemassa ja sen vaikutus tiedetään ja silti hankitaan lapsia niin mielestäni tama on väärin.