Miten voisin ymmärtää, millä tavalla olen outo ja parantaa tapani?

Ootko varma ettei sul oo vaan huono itseluottamus?ehka ne sun tutut onki oudompia,ku sa:)

Sama tilanne kuin aplla, poislukien minulla ei ole lapsia. Aina sanotaan että katso peiliin - mutta jos vain ei näe missä vika, niin ei se auta vaikka miten tuijottaa.

En tiedä, mä oon kans tollanen. Yksi psykoterapeutti sanoi, että ”erikoinen”. En ole koskaan ollut kukaan muu, joten en osaa verrata.

Nelonen lisää

Mä en ehkä osaa tehdä niitä juttuja, jotka osoittaisi muille, että haluan ”bondata” niiden kanssa. Säteilen sellaista ”pärjään ihan näin” -henkeä.

Minusta vaikuttaa siltä, että ap on ns. vaativa henkilö. Hän vaatii, että muiden pitäisi kutusaa häntä, ottaa yhteyttä, nähdå vaivaa. Kun näin ei käykään sillä tavalla ja siinä mittakaavassa kuin hän haluaisi, hän loukkaantuu ja päättelee, ettei ystävyys ollutkaan kovin kummoista.

Aapeen kannattaisi ehkä miettiä, minkälaisten ihmisten kaveri ja ystävä hän itse haluaisi olla, ja yrittää sitten kehittyä itse siihen suuntaan. Alentua tekemään noita asioita, mitä hän kavereeiltaan vaatii. Näkemään vaivaa että ilahduttaisi muita ja tekisi muiden elämän mukavammaksi. Ja kuitenkin kunnioittamaan toisten rajoja siinä, että ei tunge sinne, missä bsserwisseriä, neuvojaa ja vierasta ei tarvita.

Teitä on kymmenen naisen porukka, joita yhdistää ikä ja samanikäiset lapset. Muuta yhdistävää teillä ei ehkä ole. Porukassanne on kuitenkin  naisia, joita yhdistää jokin muukin asia. Näistä naisista syntyy pienempiä ryhmiä. Ei tässä ole mitään kummallista eikä tarkoita, että sussa olisi jotain vikaa. 

Nelonen jatkaa vielä

Jos minä olen sellainen kaveri, jollaista itselleni toivon, huomaan yleensä olevani liian tuppautuva.

En osaa riidellä kavereiden kanssa, mutta huomaan, että monet muut osaavat.

Vierailija kirjoitti:

Minusta vaikuttaa siltä, että ap on ns. vaativa henkilö. Hän vaatii, että muiden pitäisi kutusaa häntä, ottaa yhteyttä, nähdå vaivaa. Kun näin ei käykään sillä tavalla ja siinä mittakaavassa kuin hän haluaisi, hän loukkaantuu ja päättelee, ettei ystävyys ollutkaan kovin kummoista.

Aapeen kannattaisi ehkä miettiä, minkälaisten ihmisten kaveri ja ystävä hän itse haluaisi olla, ja yrittää sitten kehittyä itse siihen suuntaan. Alentua tekemään noita asioita, mitä hän kavereeiltaan vaatii. Näkemään vaivaa että ilahduttaisi muita ja tekisi muiden elämän mukavammaksi. Ja kuitenkin kunnioittamaan toisten rajoja siinä, että ei tunge sinne, missä bsserwisseriä, neuvojaa ja vierasta ei tarvita.

Kivasti vastattu.

Ikuisuuskiista, mutta kyllä minusta ystävyyden ja tuttavuudenkin pitää olla vastavuoroista. Jokin syyhän siihen pitää olla että AINA joutuu itse olemaan se aktiivinen osapuoli, ja AINA kun sen lopettaa, tuttavuus päättyy siihen. Ja tätä syytä ap käsittääkseni pohtii, niinkuin itsekin. Miksi itseä ei kukaan koskaan pyydä minnekään, miksi joutuu aina itse kyselemään ja ehdottelemaan ja ottamaan yhteyttä, eikä koskaan toisinpäin? Ei se ole sen kummempaa vaativuutta, vaan vastavuoroisuuden kaipuuta.

Vierailija kirjoitti:

Ikuisuuskiista, mutta kyllä minusta ystävyyden ja tuttavuudenkin pitää olla vastavuoroista. Jokin syyhän siihen pitää olla että AINA joutuu itse olemaan se aktiivinen osapuoli, ja AINA kun sen lopettaa, tuttavuus päättyy siihen. Ja tätä syytä ap käsittääkseni pohtii, niinkuin itsekin. Miksi itseä ei kukaan koskaan pyydä minnekään, miksi joutuu aina itse kyselemään ja ehdottelemaan ja ottamaan yhteyttä, eikä koskaan toisinpäin? Ei se ole sen kummempaa vaativuutta, vaan vastavuoroisuuden kaipuuta.

En saanut aloituksesta käsitystä, että ap olisi aina se, joka kerää kasaan tuon kymmenen naisen porukan. Että hän olisi aina se, joka ehdottaa muille tapaamisia. 

Ap ei kertonut juuri mitään ystävyyssuhteittensa ylläpidosta tai luonteesta. Joten kommentoinnit hänen toiminnastaan ovat enemmän kuin arvailuiden varassa.

Nuo nykyiset naisporukan naiset varmaan viihtyvät paremmin keskenään kun heillä on lapsia ja sinulla ei. Se on aika iso erottava tekijä. En usko että johtuisi jostain muusta.

Ovatko nämä muut mammat jotenkin samantyylisiä, esim. samankaltaisissa ammateissa? Esim. varustautuvat samalla tavalla, asuvat saman tyyppisesti? Saatan tietää sen tunteen, kun aavistaa ettei kuulu ihan joukkoon, vaikka itsessä ei ole yleensä mitään vikaa.