Minkälaisia elämäntapamuutoksia ja -remontteja olette tehneet? Mikä on parantunut elämässäsi ja miltä muutoksen aikana tapahtui? Oliko vaikeaa vai helppoa?

Jätin Tammikuussa lisätyn sokerin , karkit , pullat ja vähensin muun kuin ruisleivän syöntiä. Maidon juontia vähensin myös, saatoin juoda yli litran päivässä , nyt menee kaksi lasillista,rasvatonta tai kevyttä.

lisäsin kasviksia ja hedelmiä , marjoja kesän kuivuudesta johtuen ei paljoakaan tullut.

Paino pudonnut 27,4 kg. Liikuntaa en ole vielä lisännyt, mutta kun on kevyempi olla ja liikkua lisään sitäkin.

Vaatekoko pienentynyt hurjasti ja kengätkin hölskää. Vielä ei hahmota uusia mittoja ja koen olevani entisen

kokoinen.  Alkuun putosi 1.5 - 2kg viikossa, nyt 0,5 kg viikossa.

(jatkoa) Alussa pari ensi viikkoa oli vaikeaa, sitten tottui . Otin aina etappeja seuraavat 2kg , tasan viisille ja kymmenille kiloille. 

Kun painoa lähtee se palkitsee. Minun on helpompi olla tiukka, kuin sallia herkkuja joskus, eikä niitä enää tee  mielikään.

Oikein hyvä hedelmä tai uusin herkku kyssäkaaali- lohkot ovat korvanneet hötön.

Verenpaine laskenut valtavasti, lääkitystä harkittiin nyt ei tarvitse.

Vielä olisi pudotettavaa , mutta hitaasti hyvä tulee.

Aloin syödä aamupalan.

Majoituin työharjoittelun aikaan ihmisten luona, jotka joka aamu mua (ja itseään) varten liottivat kauraa, rusinoita ja pellavansiemeniä, ja siihen sekoitin täysrahkaa, hunajaa ja pähkinöitä. Se piti nälän tosi hyvin, mutta poikkeuksellisesti verraten aikaan ennen aamupalaa, lounasaikana (12:30) mulla oli jo nälkä! 

Ja samat ihmiset valmistivat mulle päivällisen. Muuten terveellistä kasvisruokaa, mutta aika usein joku juustokastike. 

Ennen saatoin elää koko päivän kahvilla ilman nälän tunnetta, kunnes tuli ilta, söin jotain ja sitten en pystynytkään lopettamaan syömistä.

Nyt syöminen on säännöllistä, aamulla on jo nälkä eikä aamupalaa tarvitse väkisin niellä. Vatsa toimii joka päivä. Paino ei ole muuttunut, kun ehkä pari kiloa alaspäin, mutta olen kiinteytynyt reippaasti. Työharjoittelu oli raskaahkoa maatilatyötä, joten puolessa vuodessa olen ehkä jotain lihaksia saanut harjoitettua.

Lopetin aikoinaan narkkaamisen ja rikollisen elämäntyylin. Muutoksen mahdollisti se, että sain työpaikan ja sen kautta uutta sisältöä elämääni. Nyt olen viimeiset parikymmentä vuotta elellyt normaalia, tylsähköä työssäkäyvän ihmisen elämää. Tasaisempaahan tämä elämä nyt on, ja rahaakin tulee säännöllisesti ja laillisin keinoin. Toki joskus kaipaan niitä menneitä aikoja ja niihin kuulunutta jännitystä.

Lopetin teini-iässä sokerin syönnin. Nyt olen 25v. En syö juuri koskaan mitään missä on lisättyä sokeria. Joskus kylässä otan mitä tarjotaan, esim. pullan, mutta kotiin en osta mitään sokeripitoista. Keho ja mieli ovat täysin vieroittuneet sokerista, minun ei tee sitä mieli ollenkaan. Jos syön herkkuja, niin jo pieni määrä tuntuu "ällömakealta" eikä tee mieli ottaa enempää.

Sokerin jättämisellä on ollut niin monia positiivisia vaikutuksia hyvinvointiini, etten edes ala niitä tässä luettelemaan. Olen mennyt sokerittomalla (tai ehkä pitäisi sanoa vähäsokerisella - sokeriahan on esim. hedelmissä) linjalla nyt noin 10 vuotta ja näen jatkavani näin loppuun saakka. Hyvä olo.

Up

Tolkuton ryyppääminen loppui positiiviseen raskaustestiin. Se oli tarpeeksi suuri motivaatio lopettaa juominen. Lapsi syntyi täysin terveenä ja on nyt vekkuli ja fiksu melkein kolmevuotias, joten raskauden alkumetreillä vedetyt kännit eivät onneksi vaikuttaneet häneen.

Up

Tätä nyt ei voi remontiksi sanoa, kun kesti vain n. puoli vuotta. Jätin lisätyn sokerin lähes kokonaan ja vähensin valkoisia jauhoja, riisiä ja perunaa. Seurauksena oli ruokahaluttomuutta ja laihtumista. Lopulta sorruin vanhoihin tapoihin, iho huononi ja painoa tuli. Haluaisin taas korjata suuntaa, mutta tuntuu ettei terveellinen ruoka maistu miltään, joten ei oikein motivoi. Ruokahalu tulee höttöhiilareista ja sokerista, joita just pitäisi välttää.

En halua laihduttaa, vaan muuta terveyttä vaalia. Minulla on PCO(?), ja olen lukenut, että siinä olisi tärkeintä välttää sokeria ja valkoisia jauhoja. Mutta kun RAKASTAN makeita herkkuja ja kaikenlaisia epäterveellisiä hiilarijuttuja. Mikään ei tuo niin suurta iloa kuin herkuttelu.

Piti kirjoittaa näin: PCO(S?).

9

Lenkkeilen reippaasti kävellen puoli tuntia päivässä. Pidän ruokapäiväkirjaa ja pyrin siihen että päivän kalorit jää hiukan (noin 100-200 Kcal/päivä) miinukselle. Kerran viikossa on karkkipäivä ja kalorit voi ylittyä kun syödään viikonloppuisin vähän paremmin.

Paino on tippunut lähtötilanteesta (kesäkuu -18) 11kg (ok, tiedän että osa siitä on nestettä mutta kuitenkin). Vaatteet on käyneet väljiksi. Olen pirteämpi ja nukun paremmin, lyhyempikin uni tuntuu virkistävän. Ruokapäiväkirjan pitäminen on auttanut minua hahmottamaan paremmin ravintoaineiden koostumusta ja varmistamaan että saan riittävästi proteiinia ja kuituja. Yleisesti vointi on kaikin puolin parempi.