Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tunnusta! Millä sinä koitat päteä, erottua porukasta ja olla parempi kuin muut?
25.09.2018 |
Teet tätä kuitenkin, turha väittää. Ja yleensähän kaikki pätee muka huomaamatta, vähän vahingossa, ettei ole liian näkyvää eikä mene kehuskelun puolelle.
Mutta nyt, tunnusta se nimettömänä tänne, ole hyvä, estradi on Sinun!
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta päteminen
Tähän piti kuitenkin tulla pätemään, että olet muka tällaisen yläpuolella. Ironisesti paljastit itsesi :D
No tarkalleen ottaen sinä et voi tietää oliko tuon vastaajan motiivina pätemisentarve. Voi olla että oli, voi olla että ei. Kertoo sinusta paljon, että näet kaikille teoille vain yhden ainoan mahdollisen motiivin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työmarkkinoilla erotun luonteen kylmyydellä. Sovin työhöni juuri siksi, että en jaksa tai halua kuunnella nyyhkytarinoita, en jää surkuttelemaan ihmiskohtaloita ja toimin aina järjellä, en tunteella. Yksityiselämän ongelmat eivät tule töihin, enkä ole tunteiden tuuliviiri. Intuitio ja sydämen ääni on pelkkää potaskaa, faktat tiskiin, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että olen kahden koululaisen äiti, mutta hemmetin seksikäs ja timmissä kunnossa.
Kaikki kaverini eivät tiedä, että tämä on minulle hyvin tärkeä "rooli" ja että nautin suuresti siitä kun vien miesten huomiota nuoremmilta/lapsettomilta. :D
Voi apua. Tämä taitaa olla virallisesti ensimmäinen kerta kun tunnen myötähäpeää anonyymia nettikeskustelijaa kohtaan.
Mulla ei ole juurikaan tarvetta päteä. Ainoastaan niissä tilanteissa, joissa älyäni tai kykyjäni kyseenalaistetaan, se oikeastaan nousee esiin. Luulen kyllä, että jotkut ihmiset pitävät mua pätijänä, koska minulla on hyvä yleissivistys ja olen todella kiinnostunut kaikesta. Välttelen kuitenkin ihmisten oikaisemista, pl. erityisen röyhkeät ihmiset. Tykkään myös laadukkaista vaatteista ja tavaroista, ja elokuva-, tv-sarja- ja kirjamakuni painottuu myös enemmän "laatuun" kuin "hömppään", mutta en tuo tätäkään erityisesti esille.
Syy, miksi en tuo ominaisuuksiani tai makuani esille, on moninainen: arvostan kyllä vaatimattomuutta, mutta toisaalta olen myös hyvin konfliktikammoinen eikä itsetuntoni ole kauhean hyvä. Olen aina tuntenut itseni aika ulkopuoliseksi, enkä siksi(kään) ala puhua venäläisistä klassikoista, kun vaikka harrastusporukassa puhutaan Temptation islandista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta päteminen
Tähän piti kuitenkin tulla pätemään, että olet muka tällaisen yläpuolella. Ironisesti paljastit itsesi :D
No tarkalleen ottaen sinä et voi tietää oliko tuon vastaajan motiivina pätemisentarve. Voi olla että oli, voi olla että ei. Kertoo sinusta paljon, että näet kaikille teoille vain yhden ainoan mahdollisen motiivin.
Mikä muu mahdollinen motiivi olisi voinut olla?
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niitä joille koko elämä on kilpailua, nokittelua ja pätemistä. Kateutta.
Mutta myös niitä joille riittää omat asiat, ilman että tarvii todistella mitään.Annoin alapeukun, koska onhan tällainenkin omalla tavallaan kilpailua. Kilpailua siitä kuka on maanläheisin ja kuka ei halua kilpailla muiden kanssa materialla. Kateus on inhimillinen tunne, joten jos ihminen sanoo ja on tosissaan sillä kannalla, ettei tunne koskaan kateutta, on hän joutunut taistelemaan sitä vastaan. Eli taustalla on tässäkin halu kehittyä paremmaksi ja olemaan muiden yläpuolella, vaikka se sanotaankin ääneen siten, ettei muka koettaisi olevansa muiden yläpuolella, koska se sotisi tuota saavutettua arvomaailmaa vastaan.
Onko sinusta halu kehittyä paremmaksi aina väistämättä myös halua olla muiden yläpuolella?
Minusta ei. Itse esim. haluan kyllä kehittyä paremmaksi, ja samalla toivon että muut kehittyisivät kanssani, jotta voisimme kaikki olla entistä parempia.
eri
Massasta erottuvuudella, vanhan kunnioituksella, hippiydellä, ja sillä, ettei työ ole 8-16 perustoimisto- tai työyhteisötyötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että olen kahden koululaisen äiti, mutta hemmetin seksikäs ja timmissä kunnossa.
Kaikki kaverini eivät tiedä, että tämä on minulle hyvin tärkeä "rooli" ja että nautin suuresti siitä kun vien miesten huomiota nuoremmilta/lapsettomilta. :D
Voiko joku oikeasti kutsua itseään hemmetin seksikkääksi? Ymmärrän että voi pitää itseään tosi hyvännäköisenä mutta että seksikkäänä... tulee mieleen että kiihottuuko tällainen ihminen omasta ulkonäöstään 😨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta päteminen
Tähän piti kuitenkin tulla pätemään, että olet muka tällaisen yläpuolella. Ironisesti paljastit itsesi :D
No tarkalleen ottaen sinä et voi tietää oliko tuon vastaajan motiivina pätemisentarve. Voi olla että oli, voi olla että ei. Kertoo sinusta paljon, että näet kaikille teoille vain yhden ainoan mahdollisen motiivin.
Mikä muu mahdollinen motiivi olisi voinut olla?
Ohis
Etkö tosiaan itse pysty keksimään mitään muuta? Ai ai.
No vaikka ihan ap:n väärinymmärryksen korjaaminen, kun hän kuvittelee että kaikki haluavat päteä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erotun valitettavasti porukasta vain olemalla oma itseni.
En kehuskele asialla, mutta itsekseni olen ylpeä sillä miten vähällä kuluttamisella olen aidosti tyytyväinen ja että pystyn elämään huomattavasti keskimääräistä länsimaista vähemmän luonnonvaroja kuluttaen. Olen kokenut hyvin vapauttavaksi sen, ettei ole tarvetta koko ajan hankkia uutta vaatetta, elektroniikkaa, sisustusjuttuja, kaukomatkoja ja mitä näitä nyt on. Stressitasot ovat alhaiset, koska en tarvitse paljon rahaa ollakseni tyytyväinen, vaan voin huoletta tehdä mieluisaa mutta huonommin palkattua työtä (eikä työttömyyskään ole ollut katastrofi, koettu on sekin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä onko se pätemistä mutta olen erittäin kiitollinen ja ylpeäkin siitä että meillä on (omaan makuun) todella kauniisti sisustettu, ylellinen ja viihtyisä koti. Siitä olen laittanut joskus kuvia someen, vaikka muuten en juuri päivitä mitään ja olen aika introvertti erakko ylipäätään. Erittäin ahkeralla lukuharrastuksella ja hyvällä yleissivistyksellä voisin päteä, mutta eipä ketään kiinnosta ja harvemmin tulee kenenkään kanssa mikään hömppää kummempi puheeksikaan.
Miehen varallisuudella voisin myös halutessaan päteä, mutta mieluummin olen esim. töissä hyvinkin vaatimaton enkä halua puhua mistään muista kuin kirppishankinnoista. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän kiinnostaa mitä muut ajattelevat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niitä joille koko elämä on kilpailua, nokittelua ja pätemistä. Kateutta.
Mutta myös niitä joille riittää omat asiat, ilman että tarvii todistella mitään.Annoin alapeukun, koska onhan tällainenkin omalla tavallaan kilpailua. Kilpailua siitä kuka on maanläheisin ja kuka ei halua kilpailla muiden kanssa materialla. Kateus on inhimillinen tunne, joten jos ihminen sanoo ja on tosissaan sillä kannalla, ettei tunne koskaan kateutta, on hän joutunut taistelemaan sitä vastaan. Eli taustalla on tässäkin halu kehittyä paremmaksi ja olemaan muiden yläpuolella, vaikka se sanotaankin ääneen siten, ettei muka koettaisi olevansa muiden yläpuolella, koska se sotisi tuota saavutettua arvomaailmaa vastaan.
Onko sinusta halu kehittyä paremmaksi aina väistämättä myös halua olla muiden yläpuolella?
Minusta ei. Itse esim. haluan kyllä kehittyä paremmaksi, ja samalla toivon että muut kehittyisivät kanssani, jotta voisimme kaikki olla entistä parempia.
eri
On. Ihminen on aina jotain verrattuna johonkin. Emme elä täysin omissa poteroissamme, etenkään me jotka haluavamme kehittyä. Ei kukaan oikesti toivo että olisimme kaikki samanlaisia ja kaikki yhtä viisaita. Silloin kukaan ei olisi viisas. Maailma tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä juuri siksi että jokainen meistä voi olla yksilö. Ihmisellä on toki luontainen tarve kuulua joukkoon mutta myös omalla tavallaan (mikä se tapa ikinä onkaan) erottua joukosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että olen kahden koululaisen äiti, mutta hemmetin seksikäs ja timmissä kunnossa.
Kaikki kaverini eivät tiedä, että tämä on minulle hyvin tärkeä "rooli" ja että nautin suuresti siitä kun vien miesten huomiota nuoremmilta/lapsettomilta. :D
Voiko joku oikeasti kutsua itseään hemmetin seksikkääksi? Ymmärrän että voi pitää itseään tosi hyvännäköisenä mutta että seksikkäänä... tulee mieleen että kiihottuuko tällainen ihminen omasta ulkonäöstään 😨
Lähtökohtaisesti uskon lähes jokaisen kiihottuvan omasta peilkuvastaan, vaikkei olisikaan mikään "hemmetin seksikäs" instabejbe.
Joskus olin ollakseni parempi koska tein työni paremmin, loppujen lopuksi ahdistuin toistenkin puolesta.
En tietoisesti vanhemmiten pyrkinyt isottelemaan mutta nuorena tarvitsin tuota koska pyrittiin totaalisesti lyttäämään.
Kehuin miehen lapsia ja sekin tulkittiin: "älä leveile".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On niitä joille koko elämä on kilpailua, nokittelua ja pätemistä. Kateutta.
Mutta myös niitä joille riittää omat asiat, ilman että tarvii todistella mitään.Annoin alapeukun, koska onhan tällainenkin omalla tavallaan kilpailua. Kilpailua siitä kuka on maanläheisin ja kuka ei halua kilpailla muiden kanssa materialla. Kateus on inhimillinen tunne, joten jos ihminen sanoo ja on tosissaan sillä kannalla, ettei tunne koskaan kateutta, on hän joutunut taistelemaan sitä vastaan. Eli taustalla on tässäkin halu kehittyä paremmaksi ja olemaan muiden yläpuolella, vaikka se sanotaankin ääneen siten, ettei muka koettaisi olevansa muiden yläpuolella, koska se sotisi tuota saavutettua arvomaailmaa vastaan.
Onko sinusta halu kehittyä paremmaksi aina väistämättä myös halua olla muiden yläpuolella?
Minusta ei. Itse esim. haluan kyllä kehittyä paremmaksi, ja samalla toivon että muut kehittyisivät kanssani, jotta voisimme kaikki olla entistä parempia.
eri
On. Ihminen on aina jotain verrattuna johonkin. Emme elä täysin omissa poteroissamme, etenkään me jotka haluavamme kehittyä. Ei kukaan oikesti toivo että olisimme kaikki samanlaisia ja kaikki yhtä viisaita. Silloin kukaan ei olisi viisas. Maailma tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä juuri siksi että jokainen meistä voi olla yksilö. Ihmisellä on toki luontainen tarve kuulua joukkoon mutta myös omalla tavallaan (mikä se tapa ikinä onkaan) erottua joukosta.
Okei, vedät vähän tuollaista filosofista linjaa. Minä ajattelin tässä konkreettisia asioita, kuten vaikka sitä miten vaikka töissä on kaikkien, myös minun, etu että muutkin työkaverit kehittyvät taitavammiksi töissään.
Tai että kotona on hauskempi puolison kanssa soittaa kitaraa, kun kumpikin kehittyy koko ajan eikä toinen jää junnaamaan alkeistasolle.
Olen eri mieltä tuosta että jos kaikki on viisaita, kukaan ei ole. Se että kaikki ovat hyviä matematiikassa tai hiihdossa, tarkoittaa sitä että kaikki ovat hyviä, eikä sitä että kukaan ei ole...
Vierailija kirjoitti:
Työmarkkinoilla erotun luonteen kylmyydellä. Sovin työhöni juuri siksi, että en jaksa tai halua kuunnella nyyhkytarinoita, en jää surkuttelemaan ihmiskohtaloita ja toimin aina järjellä, en tunteella. Yksityiselämän ongelmat eivät tule töihin, enkä ole tunteiden tuuliviiri. Intuitio ja sydämen ääni on pelkkää potaskaa, faktat tiskiin, kiitos.
Samaistun sinuun! Olen ylpeä itsestäni juuri samasta syystä. Ymmärrän kyllä että ihmisillä tulee eteen vaikeita aikoja ja ne saattavat heijastua työsuoritukseen. Mitä en ymmärrä on esim. itkeminen työpaikalla ihan pikkusyistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empatialla ja lähimmäisenrakkaudella. Tuntuu että se tekee minusta friikin nykyaikana. Olen majoittanut kotiini esim kodittomia ja matkalaisia joita en entuudestaan tunne, toimin väliaikaisena sijaiskotina kodittomille kissoille (joita ruokin ja hoidan omasta pussista), käytän vapaa-aikaani kahdessa eri järjestössä vapaaehtoisena, otan liftareita kyytiin yms. Tosin tuntuu ettei tämä ole mikään kehuskeltava asia nykyaikana vaan moni pitää vain hölmönä. Sitä parempi mitä enemmän miettii vain itseään, se on "cool".
Kieltämätt friikilta kuulostaa. Minä en ikinä ottaisi kotiini mitään kodittomia kuselta haisevia spurguja.
Tämmöisiä ennakkoluuloja ne usein ovat. Ihan tiedoksesi, kukaan ei ole "haissut kuselta" enkä kuvailisi sanalla spurgu. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita, katto voi elämän oikusta mennä sinun tai minunkin pääni päältä. Jos pystyn väliaikaisella avulla helpottamaan jonkun elämää niin miksi ei? Meillä on majoittunut esim 18-vuotias tyttö joka oli nukkunut kaksi viikkoa lentokentällä ja mäkkärillä, kun hänet oli ajettu pois vanhemmiltaan. Kuukauden oli meillä kunnes saatiin hänelle vuokrakämppä järjestettyä. Vieläkin vaihdellaan kuulumisia.
Sitten on tietysti niitä tapauksia jotka ovat apuni ulkopuolella ja kaipaavat osaavaa ammattilaista ja pidempiaikaista tukea.
Vierailija kirjoitti:
Erotun valitettavasti porukasta vain olemalla oma itseni.
No millainen sä sitten olet? Ei ihan selvinnyt tästä lauseesta.
Alue: Aihe vapaa
Annoin alapeukun, koska onhan tällainenkin omalla tavallaan kilpailua. Kilpailua siitä kuka on maanläheisin ja kuka ei halua kilpailla muiden kanssa materialla. Kateus on inhimillinen tunne, joten jos ihminen sanoo ja on tosissaan sillä kannalla, ettei tunne koskaan kateutta, on hän joutunut taistelemaan sitä vastaan. Eli taustalla on tässäkin halu kehittyä paremmaksi ja olemaan muiden yläpuolella, vaikka se sanotaankin ääneen siten, ettei muka koettaisi olevansa muiden yläpuolella, koska se sotisi tuota saavutettua arvomaailmaa vastaan.