Jäisitkö kotiäidiksi jos se olisi taloudellisesti mahdollista?

Voititteko lotossa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Teillä ei ole ilmeisti yhtään velkaa, jos erossa voitolle jäätte?

Jonkin verran on vielä jäljellä mutta omaisuuden arvoon nähden minimaalisesti.

Ap:lta siis tämä.

Paljonko teillä nyt jää säästöön?

Minä haluaisin tehdä 50% työaikaa. Olisi aivan loistava. 4h päivä. Olisi kotona enemmän aikaa.

Lapset jo ala-asteella. Jos olisi päiväkoti ikäisiä niin jäisin kotiin.

Mä jäisin kotiin. Olen jo sen verran vanhempi, että kaiholla muistelen lasteni lapsuutta, ja ainoa asia, mitä kadun, on se, etten pystynyt taloudellisista syistä olemaan enemmän kotona lasten kanssa! Jos olet normaalijärkinen ihminen, ap, niin löydät kyllä myöhemmin vielä kokopäiviäisiä työpaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

Teillä ei ole ilmeisti yhtään velkaa, jos erossa voitolle jäätte?

Jonkin verran on vielä jäljellä mutta omaisuuden arvoon nähden minimaalisesti.

Ap:lta siis tämä.

Paljonko teillä nyt jää säästöön?

Ja paljoko jäisi jos ap jäisit kotiin? 

Vierailija kirjoitti:

Mä jäisin kotiin. Olen jo sen verran vanhempi, että kaiholla muistelen lasteni lapsuutta, ja ainoa asia, mitä kadun, on se, etten pystynyt taloudellisista syistä olemaan enemmän kotona lasten kanssa! Jos olet normaalijärkinen ihminen, ap, niin löydät kyllä myöhemmin vielä kokopäiviäisiä työpaikkoja.

Aplodeja. Tällä hetkellä nämä tuhannet joilla on vaikeuksia löytää töitä ei ole normaali järkisiä? 

Minä olin pitkään kotona, ensin vapaaehtoisesti ja sitten vastentahtoisesti, kun en päässyt takaisin työelämään. Viisi vuotta olin siis ensin ihan suosiolla ja meillä on vain yksi lapsi. Tuossa kohtaa mies sanoi että voisin mennä töihin ja pääsinkin nopeasti muutamaksi kuukaudeksi töihin ja lapsi meni päiväkotiin. Tuolle vuokratyöpaikalle en saanut jatkoa, mutta pääsin sitten lähes vuoden mittaiseen työvoimakoulutukseen. Sekään ei auttanut töiden saamisessa ja sen jälkeen tein osa-aikaisesti töitä naapurin verkkokaupassa, muutaman tunnin päivässä. Se oli ihan jees, olin kotona kun lapsi tuli koulusta kotiin. Sitten kun lapsi meni tokalle, aloitin AMK-opinnot ja niissä meni monta vuotta. Ei auttanut työllistymisessä tuokaan tutkinto. Jossain vaiheessa sain puoleksi vuodeksi palkkatukipaikan ja myöhemmin muutamaksi kuukaudeksi osa-aikatyön joka oli kaksi päivää viikossa. Mutta enimmäkseen olin valmistumisen jälkeen työtön. Nyt vihdoin tämän vuoden helmikuussa sain ensimmäistä kertaa vakituisen työn ja lapsi oli tässä kohtaa ehtinyt jo 17-vuotiaaksi.

Meilläkin mies on tehnyt välillä pitkää päivää ja ollut töissä myöhään yöhön, joten minun kotonaolo oli kyllä sellainen tasapainottava tekijä lapsen elämässä. Mutta mikään kodin hengetär en ole, ei meillä ollut koti siistinä kun olin kotona ja ruuanlaitonkin kanssa vähän niin ja näin, liian monta vuotta olin sellainen eines- tai puolieineskokki. Pyykinpesun olen hoitanut, mutta mies on ollut meillä aina pääkokki. Minä puolestani hoidin kaikki raha-asiat ja sijoitukset, miestä ne eivät niinkään kiinnosta. Mutta tuo oli ehkä se millä sain itseäni viihdytettyä noiden vuosien aikana. 

Näin jälkeenpäin ajateltuna en kadu sitä, että olin kotona niin pitkään. Minulla oli aikaa olla läsnä lapsen elämässä ja antaa hänelle hyvät lähtökohdat elämään. Mutta jos olisin tiennyt miten toivotonta on päästä takaisin työelämään sen jälkeen kun on viisi vuotta ollut kotona, niin ehkä olisin miettinyt vähän tarkemmin? Eläkekertymäni on jäänyt todella pieneksi ja sitä olen nyt jo vuosikausia paikannut eläkesäästämisellä. Nyt olen työssä, joka ei vastaa koulutustani ja johon pääsee ilman koulutusta muutaman päivän perehdytyksellä. En tiedä kestääkö pää tehdä tätä työtä eläkeikään asti, meillä on työpaikalla todella suuri vaihtuvuus ja yksin käsin sormin laskettavissa on ne ihmiset, jotka ovat olleet edes pari vuotta töissä. Toistaiseksi olen viihtynyt, mutta olen ollut vasta puoli vuotta. Vaikea tältä pohjalta on suunnitella taloutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Mutta lapsen kanssa tuntuu että on onnistuttu ja hän on juuri aloittanut opiskelut. Kun tuntui että peli on omalla kohdalla menetetty, niin panostin siihen että kannustin lasta koulunkäynnin kanssa, samalla kuitenkin tarjoten mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti lapsen omien kiinnostusten mukaan. Toivon hänelle parempaa elämää, loppuun suoritettuja opintoja ja mielenkiintoista työtä joka antaa sisältöä elämään. Ja tasa-arvoista puolisoa, joka on valmis jäämään omalta osaltaan lasten kanssa kotiin hoitovapaan aikana. Tiedän muutamia DI-pariskuntia joissa äiti on ollut kunkin lapsen kanssa kotona kaksi vuotta ja isä sen kolmannen ja tästä järjestelystä olen kuullut pelkkää hyvää sekä perheen että molempien vanhempien uran kannalta. Jotain tämän suuntaista toivon myös omalle lapselle. 

Jäisin, jos olisi omia tuloja netto 40 000 eur vuodessa enkä olisi lainkaan riippuvainen miehen tuloista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

Saat tehdä osa-aikaista siihen saakka kun nuorin lapsi lopettaa koulun 2. luokan. Eikö se auttaisi nyt alkuun? Kun oma työpäivä oli 6h.

Olen tehnytkin lyhennettyä työpäivää. Ennen työaika oli kiinteä, klo 9-17 (ja mulla siis lyhennetty, eli 9-15). Nyt muuttui niin, että työt välillä 7-22.

Ap

Kuka sen pkotikäisen hoitaa, jos sun työvuoro on 18-22? Sanoisin, että etsi työpaikka, jossa voit tehdä 8/9-14/15 työaikaa.

Nimenomaan. Vanhalla systeemillä mun oli helppo ehtiä päikkyyn ajoissa hakemaan pieninkin kotiin. Miehellä oli silloin työ, jossa hän pystyi aloittamaan aamut vähän myöhemmin ja hoiti lapset liikkeelle. Nyt sitten tilanne muuttunut, koska mies joutuu uudessa hommassa reissaamaan ja mulla työaika muuttuu.

Ap

Voi yök, että Inhoan tuota päikky-sanaa.

Miten meinasit saada aikasi kulumaan kotona? Siis niin, että siitä olisi hyötyä oikeasti? Ainakaan minä en jaksa siivota, shoppailua, tehdä ruokaa, sisustella tai muuta tällaisia kotijuttuja. Ne hommat ehtii tehdä töiden jälkeen ja viikonloppunakin mainiosti ja lapset tekevät luonnollisesti oman osansa miehen kanssa.

Jos jo nyt käytät ihan älyttömästi aikaa täällä av:lla, niin sittenhän sinä istuisit päivät pitkät av:lla, kun kakarat ovat hoidossa ja koulussa - tosi fiksua... Ei, en todellakaan jäisi av:n ja sisustelun takia kotiin ja menettäisi siinä työpaikkani. Se olisi hyvin lyhytnäköistä ja kaikin osin tyhmää. Jos keksisit jotain opiskelua samalla, niin siinä olisi jotain ideaa, mutta nyt enää näe tuossa järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

On kaikin puolin järkevämpää käyttää muita sijoitustuotteita vanhuuden varalle, kuin eläkevakuutus. Näiden ainoa hyvä puoli on se, että rahat ovat tallessa etkä pääse tuhlaamaan niitä tässä ja nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Itsellä olisi tällaiseen mahdollisuus, mutta en tiedä uskallanko. Täytyisi irtisanoa vakituinen työsuhde. Miehellä pitkiä työpäiviä, joten lapsille helpompaa kun ei tarvitse koululaisten olla kauan yksin kotona eikä päiväkotilapsen olla päikyssä klo 7-17.

En koskan en halua olla alttiina taloudelliselle väkivallalle. Siksi omia palkkatuloja, aina.

En jäisi. En halua olla riippuvainen miehen rahoista vaan tienata omat rahani. Puhumattakaan eläkkeestä yms. Mitään en laskisi miehen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siirtyisin osa-aikatöihin ja sopisin miehen kanssa, että minulle on säästettävä lisäeläkettä, koska vastaan lapsista enemmän kuin hän.

6h-työpäivää voin tehdä, mutta nuo tunnit menevät kolmessa eri vuorossa välille 7-22. Iltavuoro painottuu asiakkaiden toiveiden mukaan, joten niitä on vähän enemmän. Jos jäisin kotiin, mies maksaisi kuukausittain mun eläkevakuutukseen. Meillä ei myöskään avioehtoa, joten jos avioeroon joskus päädyttäisiin, niin en ainakaan ihan tyhjän päälle joutuisi.

Ap

On kaikin puolin järkevämpää käyttää muita sijoitustuotteita vanhuuden varalle, kuin eläkevakuutus. Näiden ainoa hyvä puoli on se, että rahat ovat tallessa etkä pääse tuhlaamaan niitä tässä ja nyt. 

Tämä. Älkää hyvät ihmiset antako pankkien huijata itseänne noilla eläke"vakuutuksilla" Kulut syövät säästettyä pääomaa huimasti matkanvarrella ja korkoa korolle efektin pienennyttyä, menetetty tulo vuosikymmenien aikana, on todella paljon suurempi kuin muutaman prosenttiyksikön vuosittaiset hoitokulut, merkintäpalkkiot ja maksut äkkiseltään tuntuvatkaan.

Olin lähes neljä vuotta ja se oli elämäni parasta aikaa. Yksi lapsi, että helpolla pääsin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä. Älkää hyvät ihmiset antako pankkien huijata itseänne noilla eläke"vakuutuksilla" Kulut syövät säästettyä pääomaa huimasti matkanvarrella ja korkoa korolle efektin pienennyttyä, menetetty tulo vuosikymmenien aikana, on todella paljon suurempi kuin muutaman prosenttiyksikön vuosittaiset hoitokulut, merkintäpalkkiot ja maksut äkkiseltään tuntuvatkaan.

Mulla on PS-tili ja siellä suoria osakesijoituksia. Kun teen kerran vuodessa kaupan, ei säilytyskuluja ole. Kaksi kertaa vuodessa menee siis 10€ välityspalkkiota. Käytännössä tuo hoituu sillä, että kevään osingoilla ostan jotain ja loppuvuodesta taas jotain. En ole seurannut teenkö tavallisesti 2 vai 3-4 kauppaa vuodessa, mutta ihan mitätön kulu pääomiin nähden, ehkä joku 0,03-0,06%. Ainoa huono puoli tässä on, että valtio on epäluotettava sopimuskumppani ja ehdot saattavat matkan varrella muuttua. Oma PS-tilini on perustettu silloin kun ehdot olivat nykyisiä paremmat, eli pääsen nostamaan säästöjä vanhuuseläkeiän alarajalla. Tai jos olen pitkään työtön tai jos tulee avioero tai jos puoliso kuolee. 

Verotuksellisesti tuo on edullinen, koska omalle pääomalle tuleva tuotto on verotonta. Alkuvaiheessa kun sijoitan 5000€, saan verotuksessa takaisin 1500€. Tämän voi ajatella niin, että PS-salkussa on 3500€ minun rahaa ja 1500€ valtion rahaa. Jos sijoitusten arvo nousee vaikka 10000 euroon, siitä minun osuuteni on 7000€ ja valtion osuus 3000€. Pääoman tuplaantuessa en siis maksa veroja arvonnoususta vaan saan 7000€ itselleni. Vastaavasti valtio saa oman pottinsa tuplattuna takaisin. Jos sijoitukset sattuisivat olemaan tappiollisia, niin valtio menettää rahaa samassa suhteessa kuin minäkin. 

Kaikkia rahoja noihin ei tietenkään laittaa. Mutta eläkesäästämistä vartenhan ne on tarkoitettukin. Lisäksi on hyvä olla muita sijoituksia, jotka ovat vapaasti käytettävissä tarpeen tullen.