Lue keskustelun säännöt.
Miten läheisensä menettäneet suhtautuvat "kuolema"-sanaan?
24.09.2018 |
Koitan välttää kyseistä sanaa semmoisten ihmisten seurassa, koska se tuntuu itsestä oudolta, mutta miten oikeasti on, ottaako läheisen menettäneet sanan pahalla, esim. "kuolen nälkään" vai onko tää vaan mun ylisensitiivisyyttä?
Kommentit (19)
Enemmän ottaa korvaan, kun 55-kiloinen päivittelee "läskejään" 90-kiloisen kaverinsa kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun seurassa voi ainakin ihan vapaasti puhua. Joko konkreettisesti kuolemasta tai sitten vaikka meinata kuolla nälkään.
Särähtääkö tuo nälkään kuoleminen sun korvaan vai onko se vain normaali sanonta sulle? Tuli lipsautettua tuo ja hemmetti että nolotti kun tajusin
ap
Jestas sentään, aika tiukkis saa olla jos kys sanonnasta herneen sieraimeensa vetää.
Itselleni kuolema sanana ei ole mikään tabu ja siitä saa puhua ja välillä on hyväkin. Ja hurtti huumori on lähes aina hyvästä. Eri asia mauttomuudet tai täysin tilannetajuttomat hetket ja/tai lotkautukset.
Mutta ei kiitos mitään "erityiskohteluita" tms, inhottaa ajatuskin.
Joskus omassa mielessäni mietin suhteellisuudentajua tai sen puutetta, mutta kullakin kokemuksensa ja niillä mennään eikä toisen ajatuksia/tunteita sovi arvostella saati arvottaa.
Kukin käsittelee asiaa erilailla. Ei ole yhtä oikeaa suhtautumistapaa. Jos et tunne ihmistä niin harkitse mitä sanot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun seurassa voi ainakin ihan vapaasti puhua. Joko konkreettisesti kuolemasta tai sitten vaikka meinata kuolla nälkään.
Särähtääkö tuo nälkään kuoleminen sun korvaan vai onko se vain normaali sanonta sulle? Tuli lipsautettua tuo ja hemmetti että nolotti kun tajusin
ap
Saatan itekin sanoa jotain vastaavaa. Tulee tosiaan ihan automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rohkenin postata kerran Malediiveilta Facebookiin lomakuvan. Tästä ei mennyt pitkään, kun sain tulikivenkatkuisen viestin siitä, miten KEHTASIN postata moisen kuvan, kun hänen mummonsa oli juuri menehtynyt. Voi anteeksi. :D
En ota pahalla. En myöskään jos joku sanoo "sain melkein sydärin" tms., vaikka läheiseni kuolikin suht nuorena äkillisesti sydänkohtaukseen. Minun seurassani saat lipsautella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi väittää ettei joku vetäisi herneitä nenäänsä, kun niin omituisia tapauksia tuolla vapaana liikkuu, mutta ylipäänsä sanonnat ja vakiintuneet ilmaisut eivät loukkaa, ei edes ihan kuolemasta itsestään puhuminen.
Kuolen nälkään tai muutkaan kuolemaan liittyvät viittaukset eivät särähdä korvaan yhtään nyt kun isän kuolemasta on yli vuosi. Ensimmäisen kuukauden aikana olin todella katkera ja shokissa, ja silloin ylipäätään ärsytti se kun ihmiset valittivat kuulleni tai whatsapin ryhmäkeskusteluissa jostain jonninjoutavista ongelmistaan. Eli jos tilanne on tuore niin ihminen on todennäköisesti aika herkässä lähes kaikelle, mutta tietysti riippuu yksilöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolema on mulle neutraali, mutta sitä inhoan kun sanotaan, että joku on ihmiskunnan syöpä. Vertaus kuulostaa ihan kuin syöpä olisi maailman pahin asia ja syöpää sairastava jotenkin likainen.
Vierailija kirjoitti:
En ota pahalla. En myöskään jos joku sanoo "sain melkein sydärin" tms., vaikka läheiseni kuolikin suht nuorena äkillisesti sydänkohtaukseen. Minun seurassani saat lipsautella :)
Mun isä kuoli viime vuonna sydänkohtaukseen, mutta olen tainnut edelleen käyttää tuota sanontaa. Erona vain että nykyään saattaa nopeasti ajatella että voihan sitä näin käydäkin vielä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhtaudun hyvin. En purskahda itkuun. Käytän itsekin kuolemasta sanaa kuolema, en menehtyminen tms ja ihan sama, vaikka käyttäisit sanaa kuolema kevyemmissäkin yhteyksissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun seurassa voi ainakin ihan vapaasti puhua. Joko konkreettisesti kuolemasta tai sitten vaikka meinata kuolla nälkään.
Särähtääkö tuo nälkään kuoleminen sun korvaan vai onko se vain normaali sanonta sulle? Tuli lipsautettua tuo ja hemmetti että nolotti kun tajusin
ap
On ihan normaali sanonta, jopa vaikka siellä läheisen hautajaissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koitan välttää kyseistä sanaa semmoisten ihmisten seurassa, koska se tuntuu itsestä oudolta, mutta miten oikeasti on, ottaako läheisen menettäneet sanan pahalla, esim. "kuolen nälkään" vai onko tää vaan mun ylisensitiivisyyttä?
On ylisensitiivisyyttä. Haluaisin itse pohtia kuolemaa toisten kanssa, mutta en voi. Ihmiset menevät lukkoon ja vaivaantuvat. Kuolemasta puhutaan aivan liian vähän, vaikka se koskettaa meitä jokaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koitan välttää kyseistä sanaa semmoisten ihmisten seurassa, koska se tuntuu itsestä oudolta, mutta miten oikeasti on, ottaako läheisen menettäneet sanan pahalla, esim. "kuolen nälkään" vai onko tää vaan mun ylisensitiivisyyttä?
On ylisensitiivisyyttä. Haluaisin itse pohtia kuolemaa toisten kanssa, mutta en voi. Ihmiset menevät lukkoon ja vaivaantuvat. Kuolemasta puhutaan aivan liian vähän, vaikka se koskettaa meitä jokaista.
Totta! Itselläkin tullut hetkiä että haluaisi jakaa ajatuksia omaisen kuolemasta jonkun ihmisen kanssa, mutta sitten ajattelen että ehkä se on liian kiusallista hänelle. Aika outoa.
Olen työkseni tekemisissä läheisensä menettäneiden omaistan kanssa ja mietin jatkuvasti, voinko käyttää sanaa "kuollut", esimerkiksi kysyä "milloin hän kuoli" vai pitääkö valita jokin kiertoilmaisu, vaikkapa "nukkui pois". Toisaalta sana "kuollut" on jotenkin kylmä, töksähtävä, mutta sitten taas ainakin omasta mielestäni "nukkua pois" on liian sievistelevä.
Multa on kuollut molemmat vanhemmat ja liuta muita sukulaisia ja tuttuja. Kyllä mä silti itsekin "kuolen"nälkään jne. Toki surin vanhempiani pitkään, jollain tavalla vieläkin, mutta en ajattele heitä joka kerta kun kuulen sanan kuolema.
Abstrakti sana vain, enreagoi mitenkään.
Sen sijaan nämä "omat" kuolemantapaukset ovat täyttä konkretiaa joka päivä liiankin kanssa.
Tavallaan, se tapahtuma on ihan oma tarinansa ja aina tietenkin eri.
Mun seurassa voi ainakin ihan vapaasti puhua. Joko konkreettisesti kuolemasta tai sitten vaikka meinata kuolla nälkään.