Lue keskustelun säännöt.
Mies pakottaa anoppilaan
Miniä
23.09.2018 |
Ihan ensimmäiseksi, olemme nuori pariskunta, minkä vuoksi tuntuu että appivanhemmilla on auktoriteettiasema meihin tai ainakin mieheen.
Eli miehen suku on aktiivinen ja siellä on tapana kyläillä useita kertoja viikossa toistensa luona. Olemme olleet miehen kanssa yhdessä 5 vuotta ja tähän asti olemmekin kiltisti käyneet 1-2 krt viikossa anoppilassa kylässä vaikka se on minua rassannutkin.
Nyt tilanne on kuitenkin se, että anoppi on loukannut minua (ei hyväksy minua sellaisena kuin olen, yrittää muuttaa minua ja analysoi lapsuuttani "miksi sinusta tuli tuollainen"). Olen siis halunnut ottaa etäisyyttä enkä mennä kyläilemään koska ahdistun tästä. Olen kertonut syyn miehelleni ja hän sanoo ymmärtävänsä.
Nyt kuitenkin kun en ole 3 viikkoon anoppilassa, mies alkaa painostaa minua vierailuun. Hän on käynyt tapansa mukaan joka viikko kylässä, ilman minua ja siihen olen kannustanutkin. En voi enkä halua rikkoa sen perheen välejä vaikka mielestäni ne ovatkin todella todella läheiset. Mutta mies siis suuttuu ja kiukuttelee kun en halua lähteä vierailulle. Perustelee, että perääni kysellään ja että ongelma ei poistu välttelemällä. Viimeisestä asiasta hän on varmasti oikeassa mutta en ole vielä valmis nostamaan kissaa pöydälle anopin kanssa koska tunnen olevani niin alisteisessa asemassa.
Siispä mitä teen? Joku tässä tilanteessa kuitenkin pahoittaa mielensä, minä tai mies ja appivanhemmat.
Kommentit (15)
Sanot selkeästi ja suoraan miehellesi mikä anopin käytöksessä mättää. Ja että se on syy siihen ettet sinne mene.
Siinä voivat sitten pohtia miten toimia jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, sano miehellesi että lopettaa kiukuttelun. Ja että olet aikuinen ihminen, etkä koe tarpeelliseksi hypätä anoppilassa joka viikko. Miten te edes ehditte?? Oletteko töissä/koulussa? Eikö teillä ole iltaisin mitään harrastuksia, kavereita? Itsellä ei ainakaan olisi aikaa kahdesti viikossa mennä vierailulle anoppilaan. Ja miksi ihmeessä olet anopin kanssa keskustelut aiheesta miksi minusta tuli minä? Ihan kipeetä touhua taas. Kyllähän anopin kanssakin voi olla hyvät ja läheiset välit, mutta se kyllä edellyttää huomaavaisuutta molemmin puolin, eikä tuollaista henkilökohtaista ruotimista. Oletteko käyneet keskustelun miksi anopista ja apesta tuli sellaisia kuin ovat? Niinpä.
Mitä hyvää suhteessanne on? Meneekö se hyvä plussan puolelle ollenkaan?
Järjestä treffit anopin kanssa kahdestaan jonnekin puolueettomalle maaperälle ja puhu siellä. Miehelle ei asiasta tarvitse kertoa ollenkaan. Jos tapaaminen menee hyvin, saatte juteltua asiat ja säännöt selviksi niin, että olet vielä seuraavanakin päivänä tyytyväinen, niin hyvä. Jos taas kaikki menee päin peräsintä tapaamisessa, niin pistät tapaamisen poikki, otat aikalisän ja tuumaustauon, jossa mietit mitä sinä haluat. Olet ainakin yrittänyt ja jos asiat eivät muutu, niin ne eivät muutu.
Nuo tapaamiset ja kyläilyt voit ainakin heti vähentää noin kerran kuukaudessa tapahtuvaksi ja jos sittenkin alkaa ahdistamaan, niin harvemmin.
Ihan ensin miettisin kyllä suhdetta miehen kanssa. Jos edes hän ei ole sinun puolellasi nyt, niin se ei muutu myöskään koskaan. Voi olla, että teidän olisi hyvä katsoa muutakin elämää kuin toisianne. Muu elämä voi yllättää hyvin positiivisesti!
Kauheen vaikeita ratkaisuja täällä ehdotellaan. En jaksais miettiä parisuhdetta tai analysoida enkä tavata anoppia, yäk yäk yäk en taho.
Vastaavassa tilanteessa heittäytyisin x-asentoon kotimme eteisen lattialle ja parkuisin miehelle etten meeeeeeeeee eeeeeee en läheeee eeeee et voi pakottaa äläääääää ääääää ääää.
Josko se vaikka lopettais kyselemättä.
Vierailija kirjoitti:
Kauheen vaikeita ratkaisuja täällä ehdotellaan. En jaksais miettiä parisuhdetta tai analysoida enkä tavata anoppia, yäk yäk yäk en taho.
Vastaavassa tilanteessa heittäytyisin x-asentoon kotimme eteisen lattialle ja parkuisin miehelle etten meeeeeeeeee eeeeeee en läheeee eeeee et voi pakottaa äläääääää ääääää ääää.
Josko se vaikka lopettais kyselemättä.
Ota lääkkeesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun ei tarvitse olla anoppisi kanssa missään tekemisissä. Käyn kerran vuodessa anoppilassa äitienpäivänä ja anoppi käy meillä lasten syntymäpäivillä. Lapset ja mies saavat käydä anopin luonna niin usein kuin haluavat sillä anoppi asuu naapuritalossa. Toteat vaan miehellesi että voi vapaasti roikkua äitinsä helmoissa niin paljon kuin haluaa ja että sinä teet niinkuin haluat. Parasta pistää asiaan selkeät rajat.
Anoppilassa käydään normisti kerran vuodessa, viedään pieni kukka ja toivotetaan hyvää joulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheen vaikeita ratkaisuja täällä ehdotellaan. En jaksais miettiä parisuhdetta tai analysoida enkä tavata anoppia, yäk yäk yäk en taho.
Vastaavassa tilanteessa heittäytyisin x-asentoon kotimme eteisen lattialle ja parkuisin miehelle etten meeeeeeeeee eeeeeee en läheeee eeeee et voi pakottaa äläääääää ääääää ääää.
Josko se vaikka lopettais kyselemättä.
Ota lääkkeesi.
En käytä mitään lääkkeitä. Kun on älykäs, huumorintajuinen ja sosiaaliset taidot sekä itsetunto kunnossa niin pärjää aika hyvin. Sitä ihmettelen, että kuinka tosikko tai hapan täytyy ihmisen olla jos ei kestä leikkiä? Pipoa löysäämällä saatat nauttia elämästä enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheen vaikeita ratkaisuja täällä ehdotellaan. En jaksais miettiä parisuhdetta tai analysoida enkä tavata anoppia, yäk yäk yäk en taho.
Vastaavassa tilanteessa heittäytyisin x-asentoon kotimme eteisen lattialle ja parkuisin miehelle etten meeeeeeeeee eeeeeee en läheeee eeeee et voi pakottaa äläääääää ääääää ääää.
Josko se vaikka lopettais kyselemättä.
Ota lääkkeesi.
Löysää pipoa
Anopin kanssa kannattaa päästä väleihin tai muuten suhteellenne ei voi povata kovin ruusuista tulevaisuutta. Miehen elämän tärkein nainen on, aina, äiti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran kuussa on ihan riittävä, jos anoppi on mukava ihminen. Jos loukkaukset toistuvat, riittää piipahdus jouluna ja juhannuksena.
Miksi ihmeessä ap n tarttisi ruotia anopin kanssa asioita kuin hän olisi joku ystävätär. Hankalien ihmisten kanssa siitä usein seuraa vain syyllistämistä ja omien töksäytysten kiistämistä ja ihan turhaa pahaa mieltä ja draamaa.Muodolliset, etäiset välit on paremmat, ellei anoppi ole reilu ja kiltti ihminen.
Itselläkin minua ja taustaani ruotiva ilkeä köökkipsykologi anoppi. Tein virheen että olin liian avoin aluksi ja sain todella iskuja vyön alle. Etäisyyden ottaminen on ollut tuskien taival, koska kuten sanoin en halua enää mitään draamaa ja syyllisyyden vyörytystä siltä ihmiseltä.
Voisiko sen kerran kuussa anoppilaan yhdistää vaikka kuukautisiin niin menisi kaksi harmia kerralla? Jos anopilla on tapana sutkautella totuuksiasn ihan kuin vetäisi märällä rätillä päin naamaa niin eipä jäisi siinä tilanteessa aina toiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene käymään anoppilassa sillä ehdolla, että mies pitää puoliasi. Ehkä anoppi on oppinut käyttäytymään. Jos sama peli jatkuu, pidät taas uuden tauon kyläilyissä.
Keräät rohkeutesi ja keskustelet asiasta anoppisi kanssa. Älä alistu tuollaiselle kohtelulle.