Missä vaiheessa perinteinen media lopetti vallan vahtikoirana olemisen?

Tarkoitatko puolueiden äänenkannattamisesta luopumista?

 Eivät selviä enää omillaan Nettiaikana, HBO, Netflix jne. 

Google: Tuki kaupalliselle Uutistoiminnalle. Lisäksi on tietenkin lehdistötuki ja YLE on täysin veronmaksajien rahoilla elävä, joka käyttää rahaa ikäänkuin se olisi Silicon Valleyn kovaa tulosta tekevä firma, jolla on varaa mällätä.

 Propagandan markkinat ovat kovin rajalliset.

Ei ne ole koskaan (tai no ww2:n jälkeen ainakaan) vallan vahtikoiria olleetkaan. Suomettumisaikaan noiden piti opetella teeskentelemään ja valehtelemaan tietyistä asioista ja käytännöksi muodostui että vain valtiojohdon haluamista asioista sai kohuta.

Sama meininki tuntuu jatkuvan edelleen paitsi että kullakin medialla on se oma osasensa vihervasemmistokentästä jota nuo kuuntelevat ja jonka tiedotteet tuppaa menemään ihan suoraan editoimatta kolumneihin ja "analyyseihin". 

Heräsin itsekin melko myöhään huomaamaan ettei media enää olekaan uutisointia, vaan propagandaa.

Näin jälkeenpäin asioita tarkastelemalla alkaa tajuta, ettei suomessa ole kai koskaan ollut ns. tutkivaa journalismia.

Valtamedia, televisio, radio, suurimmat lehdet, ovat aina olleet omistavan luokan äänitorvia ja nyt tuntuu kummalliselta ettei tätä itsestäänselvyyttä ole tullut ajatelleeksi elämässään aiemmin.

Sitä propagandaa kun on kuunnellut ja katsellut koko elämänsä ajan, on aika vaikeaa alkaa tutkimaan asioiden taustoja muista lähteistä ja suurimmalle osalle se on mahdotonta, sillä samoin kuin suomessa, myös länsieuroopan mediat kärsivät samasta ongelmasta.

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.

Vierailija kirjoitti:

Heräsin itsekin melko myöhään huomaamaan ettei media enää olekaan uutisointia, vaan propagandaa.

Näin jälkeenpäin asioita tarkastelemalla alkaa tajuta, ettei suomessa ole kai koskaan ollut ns. tutkivaa journalismia.

Valtamedia, televisio, radio, suurimmat lehdet, ovat aina olleet omistavan luokan äänitorvia ja nyt tuntuu kummalliselta ettei tätä itsestäänselvyyttä ole tullut ajatelleeksi elämässään aiemmin.

Sitä propagandaa kun on kuunnellut ja katsellut koko elämänsä ajan, on aika vaikeaa alkaa tutkimaan asioiden taustoja muista lähteistä ja suurimmalle osalle se on mahdotonta, sillä samoin kuin suomessa, myös länsieuroopan mediat kärsivät samasta ongelmasta.

Kenen leipää syöt sen lauluja laulat.

Ilo nähdä marxilaisia palstalla.

Suvaitsevuusbuumi, itsesensuuri, vaikeneminen, piilottelu, uutisten värittäminen valitsemalla haastatteluun ja kuviin 'värikkäämpiä' jne on edennyt asteittain kiihtyvällä nopeudella ja tarkkaa ajankohtaa on vaikea määritellä. 2000-luvun tuotetta kuitenkin, viime vuosisadalla media oli vielä melko luotettava.

Vierailija kirjoitti:

Suvaitsevuusbuumi, itsesensuuri, vaikeneminen, piilottelu, uutisten värittäminen valitsemalla haastatteluun ja kuviin 'värikkäämpiä' jne on edennyt asteittain kiihtyvällä nopeudella ja tarkkaa ajankohtaa on vaikea määritellä. 2000-luvun tuotetta kuitenkin, viime vuosisadalla media oli vielä melko luotettava.

Liikuttavaa nostalgiaa.

Me elämme siis Pohj-Koreassa.

Luulemme lukevamme uutisia. Luemme mielipiteitä. Tarkoituksellista ajatusten ohjailua. Vääristelyjä, pimittämistä.

Vierailija kirjoitti:

Me elämme siis Pohj-Koreassa.

Luulemme lukevamme uutisia. Luemme mielipiteitä. Tarkoituksellista ajatusten ohjailua. Vääristelyjä, pimittämistä.

Tarkoituksellisuudesta en tiedä. Voihan se olla ettei nuo yksinkertaisesti tajua mitä tekevät.

Siihen liittyy se ettei nuo toimittajat koko alan suuruisessa kuplassaan ota minkäänlaista kritiikkiä vastaan. Osa hyppii agressiivisesti silmille jos kritisoit juttua mitenkään, loppuosasta suurin osa kuittaa kritiikin joko propagandana tai valistumattomien hörhöjen lässytyksinä joita ei kannata kuunnella.

Varmin tapa ohjata itsensä tieltä metsään on olla kuuntelematta palautetta. Vähän kuin ajaisit polkupyörää säkki päässä ja kuittaisit mukana fillaroivan kaverisi suuntaneuvot valistumattomana hörhöilynä jota ei kannata kuunnella. 

Vierailija kirjoitti:

Me elämme siis Pohj-Koreassa.

Luulemme lukevamme uutisia. Luemme mielipiteitä. Tarkoituksellista ajatusten ohjailua. Vääristelyjä, pimittämistä.

Kun se tehdään tarpeeksi hienovaraisesti ja hiljaa hivuttamalla, propagandan määrää ja laatua vähän kerrassaan nostamalla, suurimmalle osalle ihmisistä se mielipiteen muokkaus tapahtuu täysin huomaamatta.

He vain toistavat papukaijamaisesti annettua totuutta esimerkiksi keskustelupalstoilla.

Itse itseään ruokkiva ilmiö, sillä tottakai palstojen sensorit ovat propagandalle yhtä alttiita ja alkavat vapaaehtoisesti poistamaan keskusteluista aiheita ja kirjoituksia jotka kyseenalaistavat tämän propagandan oikeellisuuden.

Googlaa No Agenda Show.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me elämme siis Pohj-Koreassa.

Luulemme lukevamme uutisia. Luemme mielipiteitä. Tarkoituksellista ajatusten ohjailua. Vääristelyjä, pimittämistä.

Kun se tehdään tarpeeksi hienovaraisesti ja hiljaa hivuttamalla, propagandan määrää ja laatua vähän kerrassaan nostamalla, suurimmalle osalle ihmisistä se mielipiteen muokkaus tapahtuu täysin huomaamatta.

He vain toistavat papukaijamaisesti annettua totuutta esimerkiksi keskustelupalstoilla.

Itse itseään ruokkiva ilmiö, sillä tottakai palstojen sensorit ovat propagandalle yhtä alttiita ja alkavat vapaaehtoisesti poistamaan keskusteluista aiheita ja kirjoituksia jotka kyseenalaistavat tämän propagandan oikeellisuuden.

Onko mahdollisuuksien rajoissa, ilman foliohattua, että olet papukaijan lailla Mestarin ja Suomen Uutisten ja muun valemedian somessa levittämiä hokemia toitottava palstapersu?

Täälläkö ei moni usko, että uutiseen saa halutessaan omaa poliittista kantaansa tukevan sävyn?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me elämme siis Pohj-Koreassa.

Luulemme lukevamme uutisia. Luemme mielipiteitä. Tarkoituksellista ajatusten ohjailua. Vääristelyjä, pimittämistä.

Kun se tehdään tarpeeksi hienovaraisesti ja hiljaa hivuttamalla, propagandan määrää ja laatua vähän kerrassaan nostamalla, suurimmalle osalle ihmisistä se mielipiteen muokkaus tapahtuu täysin huomaamatta.

He vain toistavat papukaijamaisesti annettua totuutta esimerkiksi keskustelupalstoilla.

Itse itseään ruokkiva ilmiö, sillä tottakai palstojen sensorit ovat propagandalle yhtä alttiita ja alkavat vapaaehtoisesti poistamaan keskusteluista aiheita ja kirjoituksia jotka kyseenalaistavat tämän propagandan oikeellisuuden.

Onko mahdollisuuksien rajoissa, ilman foliohattua, että olet papukaijan lailla Mestarin ja Suomen Uutisten ja muun valemedian somessa levittämiä hokemia toitottava palstapersu?

Ilman foliohattuilua on mahdollisuuksien rajoissa, että olet jollakin tavalla kytköksissä propagandaministeriöön, ehkäpä jopa maksettu trolli jonka tehtävänä on kynsin ja hampain puolustaa syötettyä propagandaa.

Todennäköisimmin vain propagandan uhri jonka on enää vaikeaa nähdä totuutta savuverhon takaa.

Kaikki eri mieltä olevat ovat vihollisia, Putinin kätyreitä, persuja ja rasisteja.

MOT.

Haluan uskoa mediasta hyvää.

Muistatteko kun Trump tuli viime kesänä Suomen-vierailulle? Kyllä sai minussa aikaan ilottoman naurahduksen se suomalaisen lehdistön kettuiluksi tarkoitettu tervetuliaisslogan ”Welcome to the land of free press”.

Ymmärtääkseni 2015-2015 kun Stubb oli pääministeri. Inhotti oikein miten kaikki mediat vain nuoleskeli ja mielisteli Stubbin hallitusta.

Vierailija kirjoitti:

Muistatteko kun Trump tuli viime kesänä Suomen-vierailulle? Kyllä sai minussa aikaan ilottoman naurahduksen se suomalaisen lehdistön kettuiluksi tarkoitettu tervetuliaisslogan ”Welcome to the land of free press”.

Kyllähän suomesta löytyy vapaita puristimia. 

Lehtiä kannattaa lukea hyvin kriittisesti. Isoilla lehdillä on hyvävelijärjestelmiä läpi yhteiskunnan. Olin aika järkyttynyt huomatessani muutama viikko sitten, että entisen pääministerin vaimo oli saanut ison haastattelun sunnuntain lehteen (koko aukeama). Maksutonta ja täydellistä vaalimainontaa! Ensireaktioni oli soittaa seuraavana päivänä ja perua lehti, 

Lehtiä pitää lukea tosi kriittisesti. Isoilla medioilla on hyvävelijärjestelmiä ympäri yhteiskuntaa. Olin aika järkyttynyt muutama viikko sitten, kun huomasin entisen pääministerin vaimon saaneen valtakunnan isoimpaan päivälehteen koko aukeaman sunnuntai- haastattelun. Juttu oli täydellistä vaalityötä, mairea ja kilpeä kiillottava. Hävetti lehden puolesta, miten harkinta oli voinut pettää näin pahasti.

Non niin, sotkuksi meni viestini! (19).