Mies on aina vihainen - luovutanko?
Mitä konkreettisia neuvoja teillä olisi jatkuvasti vihaisen kumppanin käsittelyyn? Olen itse hilkulla luovuttaa ja erota.
Mies on vihainen minulle, lapsille, koko maailmalle, eikä halua tunnistaa toimintaansa. Vika kun on aina muissa. Ja kyllä, minä riitelen takaisin, koska tuntuu kohtuuttomalta olla kynnysmattona. Ehkä voisin muuttaa itsessäni tämän, eli purra hammasta ja antaa miehen vihan mennä.
Vihaisuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Eilen tulin töistä kotiin, ja kuulin jo oven läpi raivoamista. Mies ja 7 v poika siellä ottivat yhteen. Kun mies avasi oven (aina ei suostu avaamaan, koska tämäkin pieni ele häntä raivostuttaa) ovella oli myrskyn merkit. Ei tervehdystä tai sanaakaan. Jostain hän oli vihainen kaikille, syytä ei selvinnyt. Tämä kuvio toistuu lähes päivittäin.
Tänään olin kolmevuotiaan kanssa kotona kahden. Mies tuli isomman kanssa kotiin. Raivo alkoi taas ovelta. Olin syypää siihen, että kolmevuotias oli huomaamattani nostanut vessaharjan vessan lattialle ja lattia oli märkä. Kuulemma minun olisi pitänyt katsoa lapsen perään. Sitten alkoi vihainen epäileminen, etten ole antanut lapselle lounasta. Ja kun kerroin antaneeni, ei ruoka ollut oikeanlaista. Kun sanoin vastaan, alkoi mies lapsellisesti väännellä naamaansa ja matkia minua. Heti perään huusi, että "ala vetää ja lähde kotoa, kun aina niin sitä omaa aikaa kaipaat." Ja että minun on paras lähteä koska hän haluaa suojella lapsia MINUN huudoltani.
En tiedä mistä taas tuuli, tuli siskonsa luota, eikä suostunut kertomaan kuulumisia "koska ei sulle nykyään enää mitään voi puhua."
Viime viikonloppuna ajettiin kahdestaan autossa. Yhtäkkiä mies päätti, että hänellä on jo niin kova nälkä, ettei kestä. Hän ei osannut itse ehdottaa ruokapaikkaa, ja kaikki minun ehdotukseni olivat huonoja. Hän ajoi väärään suuntaa ja sekin oli vikani. Ehdotin pysähtymistä buffettiin. Buffetissa hän kiukutteli, ettei olisi halunnut buffettia, "koska on kauhea vaiva miettiä mitä syö." Ala carte -listakaan ei käynyt. Kun lopulta jatkoimme matkaa, kiihdytti mies moottoritiellä ylinopeutta. Pelkään ja vihaan sitä, ja olen lukuisat kerrat asiasta maininnut, mutta hän vähät välittää.
Mies ei ole pelkästään minulle ja lapsille vihainen, vaan häntä saattavat suututtaa koulun asiat, naapurit tai poliitikot - you name it.
Erosta on puhuttu, olen tarjoutunut ostamaan miehen asunnosta pois ja yrittänyt puhua jaetusta huoltajuudesta. Mies on kuin ei kuulisi.
Osittain taloudellisista syistä olen jäänyt. Nyt olen hakenut työtä, joka on huomattavasti paremmin palkattua kuin nykyinen. Sen turvin pystyisin hyvin lähtemään. Tänään tein työtä käskettyä. Mies käski lähtemään, ja ilmoitin, että voin lähteä, mutta kotiin en sitten palaa ennen sunnuntai-iltaa. Niinpä menin toiseen kaupunkiin hotelliin. Perästä ei ole muuta viestiä tullut kuin äksyilyä siitä, että lapselle nousi kuume. Sekin varmaan minun vikani, koska olen huono äiti enkä lapsistani välitä (hänen sanojaan parin viikon takaa.
Kommentit (16)
No huhhuh. Jos tuo on oikeasti tuollaista niin joku syyhän tuohon on oltava!
Liikaa töitä? Stressiä? Masennusta? Toinen nainen? Jotain muuta salattavaa?
Mies nyt ei varmaan aina ole ollut tuollainen kun kuitenkin lapsiakin teillä on? Yrittäisin vielä ainakin jutella miehen kanssa ja jotain ammattiapua ehdottaa, siis jos ei ketään toista naista ole kuviossa mukana. Jos ei mies ota onkeensa siitäkään niin sitten luovuttaisin. Ei kenenkään tarvitse tuollaista loputtomiin sietää.
Mulle tuli ekana mieleen, että miehelläsi on aivokasvain tms., etenkin jos käyttäytyminen on muuttunut rajusti parin viime vuoden aikana. Oliko miehesi aina temperamenttinen, vai onko tällainen hyökkäävä käytös tullut ihan puskista?
Sinuna kyllä lähtisin suhteesta, eihän tuollaista kukaan täysjärkinen jaksa. Pelottaisi myös, että koska tiuskiminen etenee fyysiseen väkivaltaan.
Jos pystyt kerran, lähde vaan. Mies vaikuttaa niin aggressiiviselta, että varmaan etsii uusia kohteita, kun lopetat mahdollisuuden raivota sulle ja lapsille. Ehkä joku perheen ulkopuolella tapahtunut saa sen järkiinsä, tai sitten ei. Itse valitsee polkunsa kuitenkin.
Minä luovutin. En haaskaa elämääni äkäisen ukon kanssa. Kiukutelkoon muualla.
Minkä neuvon antaisit jos siskosi tai ystäväsi kertoisi miehensä olevan tuollainen?
Ja sitten pakkaamaan.
Ja taas leimataan miestä , naisen yksipuolisen kertomuksen pohjalta.
Haluaisin jokaisessa tällaisessa valitusketjussa kuulla sen miehenkin näkemyksen asioista.
Naisissahan ei ole koskaan mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Bipolaarihäiriön maniavaihe?
Nääh, kaksisuuntainen mielialahäiriö toimii vähän eri tavalla. Jokin muu mt-ongelma toki saattaa olla kyseessä. Epävakaa persoonallisuushäiriö kenties?
"Epävakaa persoonallisuus on toimintakykyä merkittävästi heikentävä häiriö, joka aiheuttaa siitä kärsivälle paljon haittaa ja ajoittain voimakkaita oirejaksoja. Häiriö on noin joka sadannella.
Kolme keskeisintä oirekokonaisuutta ovat
tunne-elämän epävakaus
käyttäytymisen säätelyn häiriöt
ihmissuhteiden vaikeudet.
Tunteiden ja mielialojen säätelyn vaikeus on epävakaan persoonallisuuden ydinpiirre. Keskeistä tunnesäätelyn ongelmissa ovat
Herkkyys tunneärsykkeille
Tunnereaktioiden voimakkuus
Hidas palautuminen perustasolle."
Kuinka kauan on ollut tuollainen? Oletan, että ei koko suhteen ajan ole...
Kyllä sitä samaa vikaa löytyy miehestä täälläkin....... No, ei nyt aina ole vihainen, mutta sanotaan nyt
että lähes aina. Joka päivä jokin hiertää ja mättää ja tökkiin. Välillä hän huutaa, karjuu siis sikana.
Yritäppä siinä korottaa ääntä ( nainen ) kun mies karjuu eläimen volyymilla.
Ellei ole vihainen, niin pessimistinen.
No, onhan ero ollut mielessä hyvin usein. Varsinkin kun karjumisen jälkeen ei tule sitä pahoittelu vaihetta....
Olen enimmäkseen "ihan sama" fiiliksillä päivästä toiseen. Ja vuosikymmenet ovat jo vierineet.....
Harrastan ja olen ystävieni kanssa, samoin lastemme perheiden kanssa.
Ruokaa pitäisi olla koko ajan saatavilla, siis hyvää ruokaa ja samoin hyvää seksiä. Muuten miehen pää hajoaa lapsiperhearkeen!
Niih, jotkut miehet ovat vaateliaita, kuin lapset.
Nollalinja on ilmainen auttava puhelin, jonne voit soittaa mihin kellonaikaan tahansa, vuoden jokaisena päivänä.
Nollalinja auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan
Nollalinjalle soittaminen on ilmaista. Kun soitat Nollalinjalle, saat keskustella tilanteestasi, kokemuksistasi ja peloistasi puhelinpäivystäjän kanssa. Päivystäjämme ovat ammattilaisia, jotka kuuntelevat, tukevat ja neuvovat sinua vaikeassa tilanteessasi.
Sinun ei tarvitse kertoa puhelimessa nimeäsi. Päivystäjä ei myöskään näe puhelinnumeroasi puhelun aikana eikä sen jälkeen. Puhelusta ei jää jälkeä puhelinlaskuusi.
Kuulostaa siltä, että sinä ja lapsesi olette päivittäin henkisen väkivallan kohteena. Suosittelen lähtemään tilanteesta, varsinkin, jos taloudellinen tilanteesi sen mahdollistaa. Miehellä on pitkä matka siihen, että tulisi omaa käytöstään muuttamaan, jos ei sitä nytkään tunnista tai pahoittele.
Toivottavasti edes seksi on hyvää, mies on niin komea että naapurit kadehtivat ja on erittäin hyvätuloinen ja antelias.
Kai siihen joku syy on, että annat mokoman kiusata sinua.
Ei tuo paremmaksi muutu. Jos elämä hänen kanssaan on niin ihanaa,niin pelasta edes lapsesi!