Voiko ihmistä käskeä luopumaan taitelijahaaveista, jos ne eivät näytä toteutuvan?

Kyllähän ystävästään saa olla huolestunut. Mielestäni on ihan ok ottaa asia vakavasti puheeksi, jos taiteilijaystäväsi kuitenkin jatkuvasti marisee siitä, että tuloja ja tukia ei saa riittävästi. Raaka tosiasia kuitenkin on, että yllättävän moni on kuvataiteellisesti lahjakas, ja internetin siunatulla aikakaudella on tavattoman vaikeaa koittaa erottua massasta edukseen.

Erityisesti jos ystäväsi tekee erityisen paljon omaa, henkilökohtaista, "originaalia" taidettaan, on tosi vaikea saada suuren yleisön huomio. Se millä nykyään monet kuvataiteellisesti lahjakkaat saa jalkaa ovenrakoon, on luoda taidetta jo olemassa olevista, paljon fanitetuista asioista. Luoko ystäväsi enemmän maisemakuvia? Piirteleekö hän enemmän ihmisiä ja eläimiä? Kannattaa yrittää tehdä fanitaidetta peleistä ja elokuvista joista hän mahdollisesti itsekin pitää. Ei siksi etteikö hän olisi kykenevä myös omaan henkilökohtaiseen taiteeseen, vaan jotta hän saisi suuremman yleisön huomion helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Vaimo on kuvataiteilija ja kuvaamataidon opettaja. Valitettavasti niitä opettajan hommiakaan ei ole niin paljoa tarjolla, että niillä eläisi. Niinpä hän tekee myös kokin ja lähihoitajan töitä. Lähihoitajakoulussa oli luokkakaverina myös samasta ongelmasta kärsivä teatteritaiteen maisteri. Yksi tuttu näyttelijä elättää itsensä produktioiden välissä kiinteistönvälittäjänä.

Miksi kaverisi ei tee samoin?

Tätä minäkin ajattelen. Itsekin kulttuurialan koulutus minulla, mutta teen ihan duunarin töitä henkeni pitimiksi enkä niitä halveksu. Tutkijoilla meidän alalla useinkin joku "leipäammatti" koska apurahojen saanti epävarmaa.

Otat vakvasti puhutteluun ja käsket mennä rikkaisiin naimisiin. Sen jälkeen sinun ei travitse miettiä yhteiskunnan rahoja ja hän saa tehdä mitä haluaa ja jostain ihmisestä tulee onnellinen ja ylpeä puoliso, kun menestystä alkaa tulla.

Mäkkäri ja muut ehdottelut ovat kangistunutta ajattelua ja muitakin mahdollisuuksia kannattaa miettiä. Maailmassa kyllä rahaa riittää kaikille jaettavaksi knhan vaan ei jumitu noihin periatekysymyksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinun pitää käskeä ystävääsi? Ihan tavallinen keskustelu on yleensä ihan toimiva vaihtoehto.

No, en tarkoittanut käskemistä. Ehkä enemmän sellaista pontevaa keskustelua. Ei siis sellaista "tee mitä haluat ja mihin sinulla on palo.." -lässytystä, jota olen viimeiset 20 vuotta jo toitottanut. Ei vaan oikein jaksa enää katsoa sitä marinaa, ettei omalla työllä pärjää, eikä elä. Ja yhteiskunta ei tue tarpeeksi taiteilijaa.

ap

Miksi koet, että on sinun asiasi puuttua ystävän elämään pontevasti keskustellen? Minulla on ystävä, joka pontevasti puuttui kaikkiin asioihin raha-asioiden hoitamisesta ihmissuhteisiin. Olemme yhä tekemisissä, mutta pidän keskustelun aiheet hyvin pinnallisina, en kerro kyseiselle ihmiselle mitään henkilökohtaista koska en kaipaa saarnaamista asioista, joista ajattelememme eri tavalla.

Aikuinen ihminen tekee omat valintansa, ne voivat olla huonoja, mutta silti ihmisien omia. Ei ystävällä ole valtuuksia käskemään esimerkiksi alan tai kumppanin vaihtoon.

Et voi "käskeä" ketään. Se että asetat asian niin, on huolestuttavaa sinun hyvinvointisi kannalta.

Keskity omaan elämääsi enemmän ja ajattele itseäsi. Vaikka saisit toisen elämän mielestäsi raiteille jotka sinulle sopivat, se ei kohenna omaa elämääsi eikä paranna sitä ongelmaa, joka saa sinut haluamaan "käskyttää" muiden elämistä.

Ihan tosi, olin itse samanlainen nuorempana, ei seurannut mitään hyvää siitä.

Neuvoa voit, mutta sinulla ei oikein tässä tilanteessa ole avuja neuvoa toista, koska eihän sinulla ole rahastakaan mitään käsitystä. Jää 10.000 voitolle? Aivan realistinen haave, taideuran luomisessa yleensä kestää kauan ja moni taiteellinen ihminen kuolee pystyyn jos ei voi toteuttaa itseään.

Aivan eri asia jos kyseessä on vaikka joku 25v jolla ei ole mitään varasuunnitelmaa eikä ole taiteellisesti lahjakas tai osaa edes tuoda töitään näkyville.

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän ystävästään saa olla huolestunut. Mielestäni on ihan ok ottaa asia vakavasti puheeksi, jos taiteilijaystäväsi kuitenkin jatkuvasti marisee siitä, että tuloja ja tukia ei saa riittävästi. Raaka tosiasia kuitenkin on, että yllättävän moni on kuvataiteellisesti lahjakas, ja internetin siunatulla aikakaudella on tavattoman vaikeaa koittaa erottua massasta edukseen.

Erityisesti jos ystäväsi tekee erityisen paljon omaa, henkilökohtaista, "originaalia" taidettaan, on tosi vaikea saada suuren yleisön huomio. Se millä nykyään monet kuvataiteellisesti lahjakkaat saa jalkaa ovenrakoon, on luoda taidetta jo olemassa olevista, paljon fanitetuista asioista. Luoko ystäväsi enemmän maisemakuvia? Piirteleekö hän enemmän ihmisiä ja eläimiä? Kannattaa yrittää tehdä fanitaidetta peleistä ja elokuvista joista hän mahdollisesti itsekin pitää. Ei siksi etteikö hän olisi kykenevä myös omaan henkilökohtaiseen taiteeseen, vaan jotta hän saisi suuremman yleisön huomion helpommin.

Kai sinä hyvä ihminen nyt ymmärrät että tässä puhutaan nyt henkilöstä joka myy n. 20 teosta vuodessa hintaan 750€+mahdollinen provisio+alv tai jotain sensuuntaista. Tämä on Suomessa jo varsin hyvä tilanne ja selvästikin kysymys on lupaavasta taiteilijasta jolla on varsin hyvät mahdollisuudet menestykseen (siinä missä Suomessa taiteessa menestytään - ei hänestä rikasta taiteella tule, mutta saattaa hyvinkin joku päivä pärjätä pelkällä taiteenteolla) ja joka on löytänyt oman juttunsa. Valtaosa taiteilijan urasta haaveilevista ei pysty edes kattamaan materiaali- ja työtilakustannuksiaan myynnillään. Ei hänen todellakaan kannata ruveta maalaamaan Harry Potter -kuvia johonkin internethuutokauppaan vaan kehittää itseään, verkostoitua, ehkä petrata juurikin sitä myynti- ja markkinointipuolta koska tuote selvästikin on hyvä.

Mullakin on tuttavissa yks nelikymppinen taiteilija, joka vaihtoi hyväpalkkaisen työn tähän taiteiluun. Tuloja ei taiteestaan saa juuri ollenkaan, kun menojakin siitä kuitenkin on. Onneksi pappa betalar.

Taiteilijaa ei kannata ruveta määräilemään. Taiteilijaa ei motivoi raha vaan muut asiat. Ystäväsi ei ole kuolemassa nälkään.

Ei voi käskeä luopumaan haaveistaan, mutta ei toisaalta yhteiskunnalla ole velvollisuutta rahoittaa ihmisten valitsemaa työtä. Kysyntä ja tarjonta pätee. Se on sitten "yhteiskunnan" päätös tuetaanko vai eikö.

Jos vuodessa jää 8 000 - 10 000 EUR plussalle niin eipä tuo epärealistinen haave ole. Kuvataide tuppaa olemaan ala jolla moni alkaa pärjäämään vasta vanhempana.

Nykymenolla eläke jää toki pieneksi ja jos tulee yllättäviä menoja niin saattaa olla heikoilla, mutta se on ystäväsi oma valinta.

 

Oma siskoni on myös ns kuvataiteilija. On joskus kuvittanut muutamia kirjoja, ja omaksi ilokseen piirtää fb-sivuilleen. Kutsuu tätä työksi, vaikkei tuloja ole eikä oikein seuraajiakaan. On taitava, mutta kuitenkin taitavampia löytyy 13 tusinassa.

Välillä hän on kokeillut esim kuvataidekurssien vetämistä. Niillä on tienannut mukavasti ja kysyntääkin olisi, mutta kuulemma se on pois taiteen tekemiseltä.

Että joo, ihana ihminen mutta jalat tukevasti irti maasta. En nyt kuitenkaan mitään saarnoja ja pontevia keskusteluja koe tarpeelliseksi aloittaa. Tai turhaa se olisi.

Tosi taiteilija tekee taidetta välittämättä siitä, saako hän siitä rahaa vai ei. Tosi taiteilija ei tee taidetta rahan takia vaan siksi että hänen on pakko tehdä taidetta. Tosi taiteilijalla ei ole vaihtoehtoja taiteen tekemiselle, sillä kaikki mitä tosi taiteilija tekee, on taidetta.

Taidealalla verkostoituminen on melkein tärkeimmässä roolissa. Jos tiedät oikeita tyyppejä niin saat hyvät rahat vaikka vain pas kantaisit kankaalle.

Vierailija kirjoitti:

Up. Olenko tyly, kun ehdotan muita urasuunnitelmia? Pitäisikö yhteiskunnan tukea taiteilijaa, joka ei pysty elättämään itse itseään omalla taiteellaan?

ap

Ehdottaa voi, käskeminen onkin eri asia.

Yhteiskunnan ei tule tukea näitä hahmoja, minäkin voisin runkata nenäliinoille ja kutsua sitä taiteeksi.

Joitakin taiteiljoita ei motivoi edes kuuluisuus. Antaa heidän olla rauhassa ja tehdä omaa työtään.

Vierailija kirjoitti:

Otat vakvasti puhutteluun ja käsket mennä rikkaisiin naimisiin. Sen jälkeen sinun ei travitse miettiä yhteiskunnan rahoja ja hän saa tehdä mitä haluaa ja jostain ihmisestä tulee onnellinen ja ylpeä puoliso, kun menestystä alkaa tulla.

Mäkkäri ja muut ehdottelut ovat kangistunutta ajattelua ja muitakin mahdollisuuksia kannattaa miettiä. Maailmassa kyllä rahaa riittää kaikille jaettavaksi knhan vaan ei jumitu noihin periatekysymyksiin.

Rikkaisiin naimisiin kuulostaa oikein hyvältä. 39-vuotias on jo sen verran vanha, että kivan työpaikan saaminen on mahdotonta. Eläkettäkään ei ole kertynyt juuri yhtään. Melkein suosittelisin pysymään valitsemallaan tiellä, kun työelämästä on jo tippunut. Voihan olla, että läpimurto tulee siinä 50 - 60 ikävuoden tienoilla, silloin rahaa tulee ihan mukavasti. Kannattaa vain katsoa tuo kortti. Yleensä asioista tulee jotain ennenpitkää, kun vain jaksaa tehdä. Kymmenentuhannen tunnin sääntö.

Kenties olet kateellinen, kun toisella on kutsumus tehdä taidetta. Sehän sisältää myös vapaampaa ajankäyttöä kuin työssäkäyvällä ja intohimon työhön. Hyvin harva menestynytkään taiteilija elää pelkästään taiteellaan, ystäväsi myynnit ovat kuitenkin aika paljon. 

Jos haluat pitää hänet elämässäsi, niin sano, ettet jaksaisi puhua raha-asioista. Tai sitten ota etäisyyttä, koska et oikeastaan taida hänen ystävänsä olla. Arvostelemisen halu ja neuvomisen halu kertoo, että et ole oikea ystävä hänelle. Ette sovi arvoiltanne ystäviksi.

Eri asia, jos ystäväsi valittaa työ- ja rahatilannettaan tai esim. lainailee sulta rahaa. Silloin varmaan ihan hyvä vinkata, että olishan niitä varmaan vähän vakaampiakin tulonlähteitä. Mutta toisaalta hän varmasti tietää tämän itsekin. Noin muuten on törkeää puuttua toisen uravalintaan Ennemmin tukisin häntä. 

Kannattaa breikkaamista odotellessa alkaa vaikkapa rakentelemaan kolmatta valtakuntaa. Se on auttanut ennenkin.

Nuo ovat ihan hyvät ja menestyvän taiteilijan tulot, usko tai älä. Yleensä kuvataitelijat saavat persnettoa. Se johtuu siitä että Suomessa on niin pieni markkina, ei vaan riitä ostajia. Olemme kuitenkin olleet perinteisesti sivistysmaa ja yksi sen merkki on ollut se, että valtiovaltakin on tukenut kotimaista taidetta, esim apurahoilla ja tietysti tavallaan sosiaaliturvallakin. Asia on tosin muuttumassa koska sivistystä ei enää niin arvosteta ja eduskunnassakin on näitä taiteen vihaajia. Voi ehkä käydä niin että taiteilijat ovat muiden pudokkaiden kanssa leipäjonoissa ja kuolemassa, tai sitten taitelijuus jää vain perijöiden työksi. Ystäväsi vaikuttaa kyllä ihan ammattiluokan taiteilijalta eikä miltään raapustelijalta kun on noin pitkään tehnyt ja saa sentään jotain tuloa. Jos häneltä loppuu ruokarahat, niin kaipa hän sitten menee vaikka kuvataideopettajaksi tai jotain. Ei kannata menestyvältä ilmeisesti jo asemansa vakiinnuttaneelta ammattilaiselta ruveta omaa ammattia epäämään. Voi tietysti olla että hän itse väsyy. Voi myös olla että hän jossain vaiheessa vaikka pääsee paremmillekin tuloille. Mutta jos sitä tekemisen tarvetta on, niin hän saattaa tehdä taidettaan vaikka hautaan asti. Terveisin taiteilija

Kysymyksen asettelusi on omituinen, kun selvästi on kyse ammattitaitelijasta, joka elää unelmaansa todeksi, eikä jostain wannabe haaveilijasta. Kuvataiteilijalle tuo on tyypillinen tulotaso, ja kuten moni sanoikin, aika hyvin pärjää jos jää noin paljon plussalle. Yhteiskuntaan kuuluu kulttuurialan ihmisten työn mahdollistaminen, ja monelle ammattilaiselle se on mahdollista vain saamalla tukia. Ei tämä ole mitään loisimista, sillä taiteilija tekee työtä täysipäiväisesti, sivistyneessä yhteiskunnassa kuuluu olla taiteilijoita.

Kuvataiteen opetustöistä on paljon kilpailua, eikä opettajaksi ole järkeä hakeutua ellei omaa siihen taipumusta ja kiinnostusta yhtä lailla kuin taiteelliseen työhön. 39-vuotias on ammattitaiteilijaksi vielä aika nuori. Joko ikää tullessa tulotaso nousee tai sitten ei. Se ei oikeastaan kuulu sinulle. Vielä vähemmän on asiasi alentuvasti alkaa neuvomaan aikuista ammattilaista kuin kyseessä olisi haihatteleva teini.

Jos valittaminen tulotasosta ärsyttää, voit toki sanoa, että tuota on raskasta kuunnella. Ei ole kuitenkaan sinun asiasi ratkaista hänen ongelmiaan. Ja lähtökohtaisesti asenteesi on huono, jos mielestäsi yhteiskunnan ei kuuluisi elättää taiteilijoita lainkaan, jolloin meillä olisi todella vähän kulttuurielämää ja taidetta. Jokainen ammattitaiteilija kannattelee suomalaista kulttuurielämää ottamalla riskin kouluttautua alalle mahdollisesta köyhyydestä huolimatta.