Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho: Ero

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Ei vain voi ymmärtää mikä ihmisiin menee. Mitä järkeä on edes rakastua tai mennä naimisiin kun kerta nykyään niin suuri todennäköisyys eroon on. En vain käsitä. Lapset käy sääliksi. Valitettavasti eräs tapaus mulla hyvin tiedossa, jossa ensin otettiin näitä sijaislapsia, sitten näyteltiin, erottiin ja toinen sijaisvanhempi myös kuoli (alkoholi tod.näk.) sitten kohta emäntä ottaa uuden miehen siihen pyörimään. Ei ei, ei näin.

Minusta Sadun käytös on pakkomielteistä ja outoa.

Lehtijutuissa mm selittää miten itkee joka aamu viedessään lapset päivähoitoon, kun "menettää sylittelyaikaa". Anteeksi nyt, mutta a) kotiin voi jäädä ja b) ne lapset on oikeesti jo päivähoitoikäisiä.

Samaten se miten oikein vaali ajatusta siitä miten "sai sentään  olla raskaana" kaksi viikkoa viime syksynä.

Hänellä on mennyt pahasti nyt se lapsettomuustrauma pieleen. Tuo ei ole enää tervettä reagointia, ja kun hän jauhaa näitä juttuja ihan koko ajan. Ja hirveä tarve ripittää niitä julkisuuteen on myös omituista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Vierailija kirjoitti:

Ei vain voi ymmärtää mikä ihmisiin menee. Mitä järkeä on edes rakastua tai mennä naimisiin kun kerta nykyään niin suuri todennäköisyys eroon on. En vain käsitä. Lapset käy sääliksi. Valitettavasti eräs tapaus mulla hyvin tiedossa, jossa ensin otettiin näitä sijaislapsia, sitten näyteltiin, erottiin ja toinen sijaisvanhempi myös kuoli (alkoholi tod.näk.) sitten kohta emäntä ottaa uuden miehen siihen pyörimään. Ei ei, ei näin.

Helppo se on jeesustella. Kukaan ei eroa turhaan tai sen takia että rakkaus loppuu, enemmänkin toivoo että ihmiset eroaisivat ja lopettaisivat tuon väkisin yhdessä pysymisen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Jos lapsi sanoo äidiksi niin sijaisvanhemman täytyy kertoa että en ole äiti. Alle vuoden ikäisenä eka lapsi ja toinenkin aika pienenä niin äidiksi ja isäksi sanovat luin haadtattelusta joskus. Ovat olleet jo monta vuotta niin saavat pitää koska on lapsen etu jäädä nk sijaisperheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Jos lapsi sanoo äidiksi niin sijaisvanhemman täytyy kertoa että en ole äiti. Alle vuoden ikäisenä eka lapsi ja toinenkin aika pienenä niin äidiksi ja isäksi sanovat luin haadtattelusta joskus. Ovat olleet jo monta vuotta niin saavat pitää koska on lapsen etu jäädä nk sijaisperheeseen.

Voihan hän opettaa sanomaan vaikka Kanaksi ja Munaksi mutta ei se silti tarkoita, että he olisi kana ja muna.

Toinen oli vuoden ja toinen kolme vuotta.

Toinen on ollut alle 4 vuotta ja toinen 2,5 vuotta.

Lapsen edun päättää sossu, et sinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Jos lapsi sanoo äidiksi niin sijaisvanhemman täytyy kertoa että en ole äiti. Alle vuoden ikäisenä eka lapsi ja toinenkin aika pienenä niin äidiksi ja isäksi sanovat luin haadtattelusta joskus. Ovat olleet jo monta vuotta niin saavat pitää koska on lapsen etu jäädä nk sijaisperheeseen.

Voihan hän opettaa sanomaan vaikka Kanaksi ja Munaksi mutta ei se silti tarkoita, että he olisi kana ja muna.

Toinen oli vuoden ja toinen kolme vuotta.

Toinen on ollut alle 4 vuotta ja toinen 2,5 vuotta.

Lapsen edun päättää sossu, et sinä.

Tiedän tapauksen että vanhemmat velloi ja velloo ongelmissa ja ei ikinä saaneet takaisin. Osa on jo täysi-ikäisiä ja 2 muuta kohta 18 vee. Varmaan yhteiskunta on auttanut mutta ei päässeet selville vesille. Lasten isä kuoli alkoholiin. Äiti ei ollut paljon parempi mutta näyttää siltä että ei enään toikkaroi humalassa.

Vierailija kirjoitti:

Satu Taiveahossa ja Saara Aallossa on jotain samaa. Ehkä se on just tuo ihmelapsen olemus. Kotona palvottu ja sitten kuvitellaan itsestä liikoja. Kaikkitietävyys.

Samaa on lähinnä Saara Aallon haukkumisketjuista tutut kirjoitustyylit.

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä  ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.

Miehetkin on näköjään samalla tavalla kateellisia toisilleen kuten naiset. Kyllä mielestäni Antti on poikamaisella tavalla komea ja vaikuttaa sellaiselta leppoisalta, huumorintajuiselta tyypiltä. Kyllä hänellä ottajia riittää varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä  ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.

Miehetkin on näköjään samalla tavalla kateellisia toisilleen kuten naiset. Kyllä mielestäni Antti on poikamaisella tavalla komea ja vaikuttaa sellaiselta leppoisalta, huumorintajuiselta tyypiltä. Kyllä hänellä ottajia riittää varmasti.

Ei ole millään mittarilla komea. Ruma naama ja turpea yleisolemus. Tihrusilmät.

Opportunisti. Leppoisa Kanki-Kaikkonen on opportunistisen poliitikon roolihahmo.

Ottajia löytyy samanlaisista pyrkyreistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä  ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.

Miehetkin on näköjään samalla tavalla kateellisia toisilleen kuten naiset. Kyllä mielestäni Antti on poikamaisella tavalla komea ja vaikuttaa sellaiselta leppoisalta, huumorintajuiselta tyypiltä. Kyllä hänellä ottajia riittää varmasti.

Ei ole millään mittarilla komea. Ruma naama ja turpea yleisolemus. Tihrusilmät.

Opportunisti. Leppoisa Kanki-Kaikkonen on opportunistisen poliitikon roolihahmo.

Ottajia löytyy samanlaisista pyrkyreistä.

Se on sinun mielipiteesi, yksi mielipide muiden joukossa. Makuasiat ovat henkilökohtaisia, jonkun mielestä komea ja sun mielestä jotain muuta. Varmasti saa naisia, veikkaan, että on uudelleen naimisissa tai parisuhteessa jonkun ajan päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä  ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.

Miehetkin on näköjään samalla tavalla kateellisia toisilleen kuten naiset. Kyllä mielestäni Antti on poikamaisella tavalla komea ja vaikuttaa sellaiselta leppoisalta, huumorintajuiselta tyypiltä. Kyllä hänellä ottajia riittää varmasti.

Ei ole millään mittarilla komea. Ruma naama ja turpea yleisolemus. Tihrusilmät.

Opportunisti. Leppoisa Kanki-Kaikkonen on opportunistisen poliitikon roolihahmo.

Ottajia löytyy samanlaisista pyrkyreistä.

Alapeukuista osannet jotain päätellä siitä kuinka moni on samaa mieltä kanssasi. Parempikroppaisia kavereita on toki, mutta Antilla on miellyttävät kasvot, ihastuttava persoona ja hyvä huumorintaju. Nämä kantavat pidemmän päälle, ylkokuori on kuitenkin vain pelkkää pintaa jonka hohto katoaa nopeasti

asdfasdfasdf kirjoitti:

Mutta eikö kasvattilapsille etsitä uusi perhe kun pariskunta eroaa? Ainakin yhden tapauksen tiedän että 16v tyttö ei saanut jäädä kasvattiperheeseen kun pariskunta erosi?!

Tällä pariskunnalla ei ole kasvattilapsia vaan sijoitettuja lapsia. Ei eron takia lapsia siirrellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinänsä  ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.

Miehetkin on näköjään samalla tavalla kateellisia toisilleen kuten naiset. Kyllä mielestäni Antti on poikamaisella tavalla komea ja vaikuttaa sellaiselta leppoisalta, huumorintajuiselta tyypiltä. Kyllä hänellä ottajia riittää varmasti.

Ei ole millään mittarilla komea. Ruma naama ja turpea yleisolemus. Tihrusilmät.

Opportunisti. Leppoisa Kanki-Kaikkonen on opportunistisen poliitikon roolihahmo.

Ottajia löytyy samanlaisista pyrkyreistä.

Alapeukuista osannet jotain päätellä siitä kuinka moni on samaa mieltä kanssasi. Parempikroppaisia kavereita on toki, mutta Antilla on miellyttävät kasvot, ihastuttava persoona ja hyvä huumorintaju. Nämä kantavat pidemmän päälle, ylkokuori on kuitenkin vain pelkkää pintaa jonka hohto katoaa nopeasti

Oliko sulla kovakin urakka tehtailla ne alapeukut?

Hän on läpipaska kepulainen, aito poliittinen broileri. Ruma ja pullea. Ja nyt entisestään ränsistynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Äiti on äiti. Riippumatta siitä onko lapsen synnyttänyt.Äiti on se,joka hoivaa ja johon lapsi on kiintynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Äiti on äiti. Riippumatta siitä onko lapsen synnyttänyt.Äiti on se,joka hoivaa ja johon lapsi on kiintynyt.

Äitejä on vain yksi, se joka lapsen on synnyttänyt. Muut ovat sitten sijaisvanhempia tai muita läheisiä lapsen elämässä. Eri asia on sitten jos lapsi on adoptoitu, niin silloin kasvatusäitikin on äiti kun omat vanhemmat ovat hänestä laillisesti luopuneet ja antaneet adoptioperheeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina on ajatuksena palauttaa lapset.

Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.

Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.

Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.

Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.

lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.

Ei todellakaan ole.

Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.

Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.

Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä? 

Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.

Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.

Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.

Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.

Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.

Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.

Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.

Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".

Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.

Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.

Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.

Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?

Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".

Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.

Esim. ostaa oman ponin.

Ohis

sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.

Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)

Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.

Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.

Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.

Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?

Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.

Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.

Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.

Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.

Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.

Saahan niitä sijoituslapsia jos täyttyy kriteerit. Joillakin on petheessä useampia ts se on ammatti joillekin. Joillakin lapsilla sijoitus kestää lyhyen ajan ja sitten niitä että on pitempi aikainen ja jos menee liian pitkäksi niin ei saa takaisin. Lapsen etu täytyy huomioida.

Saa,saa, mutta ei se sitä tarkoita, että olisi hyvä vanhempi.

Täydellisiä vanhempia ei ole olemassakaan. Äitinä olo on vaativaa. Satu on varmasti lapsille hyvä ja rakastava äiti . Lapsille hän on ÄITI.

Mistä niin päättelet? Minusta hänellä on tosi vähän aikaa noille lapsille, päivätyö, pitkät työmatkat, hevonen, kaiken maailman tv-esiintymisiä ja liikaa luottamustoimia. Ja päänuppikin aika heikossa hapessa, kun jatkuvasti tilittää lehdissä.

Ja äitihän hän EI ole. On sijaisvanhempi.

Äiti on äiti. Riippumatta siitä onko lapsen synnyttänyt.Äiti on se,joka hoivaa ja johon lapsi on kiintynyt.

Äitejä on vain yksi, se joka lapsen on synnyttänyt. Muut ovat sitten sijaisvanhempia tai muita läheisiä lapsen elämässä. Eri asia on sitten jos lapsi on adoptoitu, niin silloin kasvatusäitikin on äiti kun omat vanhemmat ovat hänestä laillisesti luopuneet ja antaneet adoptioperheeseen.

Minulla on kaksi äitiä ja molemmat heistä ovat yhtä läheisiä sekä rakkaita minulle. En laita heitä järjestykseen vaikka toinen onkin synnyttänyt minut.