Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho: Ero
Oho.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/75e98b79-ed42-4454-9e6e-7a981ecd…
(linkin takana on vain että Satu ilmoitti asiasta FB:ssa ja asiasta lisää hetken kuluttua. Laitoin linkin vaan että en ole keksinyt omasta päästäni)
Kommentit (538)
Malmin lentokentälle voisi laittaa kunnallisen asuntotuotannon mm muutama pilvenpiirtäjä jos helpottaisi asuntopula.
Vierailija kirjoitti:
Malmin lentokentälle voisi laittaa kunnallisen asuntotuotannon mm muutama pilvenpiirtäjä jos helpottaisi asuntopula.
Tai PÄÄKAUPUNGIN VOISI SIIRTÄÄ HÄMEENLINNAAN. johan helpottaisi asuntopula.
Kaffepulla kirjoitti:
Mistä vetoa niin Antilla on kohta uusi rakkaus ja yllätysvauva...
Surullista Sadulle.
Näin siinä tulee käymään. Luultavasti jo ensi vuonna. Kyllä minullekin Antti kelpaisi :)
En ymmärrä, miksi Antti jätti satun, satuhan on kaunis asteikolla 4-10?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen_mieli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa mallua Pimiän Vapusta. Vappu lähtee miehen kanssa nk pusuttelulomille ja samalla avioliiton laatua vahvistetaan.
No ei se laatu vahvistu kun on liian vanha vaimo ja tekisi mieli puolta nuorempaa kaunista ja seksikästä naista.
Kun kasvat aikuiseksi, tajuat että seksikkyys on ihan muuta kuin ulkonäkö. Eikä monellekaan puolta nuorempi puoliso ole ollenkaan tavoiteltava asia.
Odotas vaan kun puolisosi kyllästyy sinuun.
Sen verran on yhteisiä kilometrejä takana että olisi varmaan jo kyllästynyt jos niin olisi käydäkseen. Ja vaikka kyllästyisi niin tuskinpa ottaisi ketään keskenkasvuista, sen verran hyvin luulen häntä tuntevani.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä, miksi Antti jätti satun, satuhan on kaunis asteikolla 4-10?
Suttura.
Sadusta tulee mieleen se Reinikaisen sossu. Kamala hääräämään muiden elämien kanssa, mutta omaa ei saa järjestykseen.
Mutta eikö kasvattilapsille etsitä uusi perhe kun pariskunta eroaa? Ainakin yhden tapauksen tiedän että 16v tyttö ei saanut jäädä kasvattiperheeseen kun pariskunta erosi?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)
Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.
Vierailija kirjoitti:
Antilla 2 ex:ää ja 2 sijaislasta. Ja lisäksi 2 sijaislasten biologista äitiä ja biologista isää. Luulisi vähän naisten kiinnostusta suitsivan.
Ei ihan äkkiä hyppäisi suhteeseen ja suunnittelisi perheenlisäystä noilla numeroilla. Melkoista säätöä olisi luvassa...
tuskin Antti eksyy Impi umpilampeen vaan toinenkin on elänyt täyttä elämää ja on lapsi/lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)
Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.
Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)
Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.
Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.
Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.
Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen_mieli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa mallua Pimiän Vapusta. Vappu lähtee miehen kanssa nk pusuttelulomille ja samalla avioliiton laatua vahvistetaan.
No ei se laatu vahvistu kun on liian vanha vaimo ja tekisi mieli puolta nuorempaa kaunista ja seksikästä naista.
Kun kasvat aikuiseksi, tajuat että seksikkyys on ihan muuta kuin ulkonäkö. Eikä monellekaan puolta nuorempi puoliso ole ollenkaan tavoiteltava asia.
Odotas vaan kun puolisosi kyllästyy sinuun.
Sen verran on yhteisiä kilometrejä takana että olisi varmaan jo kyllästynyt jos niin olisi käydäkseen. Ja vaikka kyllästyisi niin tuskinpa ottaisi ketään keskenkasvuista, sen verran hyvin luulen häntä tuntevani.
eron tullessa voi huomata sellaista mitä ei siihen mennessä edes tullut ilmi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)
Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.
Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.
Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.
Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?
Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.
Sinänsä ei kyllä liity asiaan mitenkään mutta kun täällä on niin kehuttu Antin ulkonäköä yms. Miehenä en kyllä lainkaan tajua tuota naisten intoa Kaikkosen suhteen - on todella falskin oloinen, en ole mitään järkevää kuullut hänen sanovan politiikasta, kepulainen, ulkonäkö???. No en kyllä Satunkaan poliittisia avauksia muista kuulleeni mutta on kyllä hottis :). Ja mä en vaan tajua miten Satu on päätynyt Antin kanssa alunperinkään yhteen.
Eikös Antti ostanut talon, josta Satu ei tykännytkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina on ajatuksena palauttaa lapset.
Ajatuksena on aina lapsen etu, todellisuudessa harvoin kun on kyseessä pienet lapset pyrkimys olisi palauttaa lapset vanhemmille joilta heidät on otettu huostaan. On toki tilanteita joissa lapset joudutaan sijoittamaan uuteen kotiin kun perhehoito alkuperäisessä ei syystä tai toisesta enää onnistu. Tätä tietenkin pyritään välttämään valitsemalla hoito lapsen mukaan.
Se on SIJAISvanhemmuutta. Sijaisvanhempi sijaistaa oikeaa vanhempaa.
Esim Olga Temonen on nykyään enää tukiperhe sille sijoitetulle lapselle, joka heillä asui pienenä. Nyt lapsi on palannut äidilleen. Tuli Temosille paljon pienempänä kuin nuo Kaikkosille sijoitetut lapset.
Varmasti Satu Taiveaho pyrkii kaikin keinoin käyttämään kaikki suhteensa yms saadakseen pitää hänelle sijoitetut lapset, mutta hän on silti vain SIJAISäiti.
lapsille Satu on oikea äiti ja Antti oikea isä.
Ei todellakaan ole.
Sijaisvanhemmat ovat aina vain sijaisia. Lapsille pitää opettaa asioiden oikea laita - sossu vaatii tätä yksiselitteisesti - ja heidän oikeita sukulaisuussuhteitaan pidetään yllä.
Jos menee niin sekaisin että takertuu tuolla lailla sijoitettuihin lapsiin, se vain todistaa karulla tavalla, että lapsettomuustraumainen ei sovi sijaisvanhemmaksi.
Ajatteletko nyt asiaa teknisesti ja juridisesti vai niiden lasten kannalta jotka jo pienenä, jopa vauvana on sijoitettu (sijais)perheeseen? Heilläkö ei ole oikeutta kokea niitä aikuisia joiden kanssa elävät ja jotka heistä huolehtivat oikeiksi vanhemmikseen, isäksi ja äidiksi, vaan heidän pitää muistaa ja puhua heistä SIJAISisänä ja -äitinä?
Kyseisillä lapsilla on kahdet vanhemmat. Biologiset ja nämä sijaistavat. Kaikkosten tapauksessa varmaan kohta myös sijaisäitipuoli ja sijaisisäpuoli.
Tämä tehdään ihan kaikille osapuolille selväksi. Se on ihan lasten etu ja siitä lähdetään.
Sinä sivuutat nyt sen että yleensä lapsi kiintyy siihen aikuiseen/niihin aikuisiin joiden kanssa viettää aikaa ja jotka huolehtivat hänen tarpeistaan ja antavat hellyyttä. Ei varsinkaan pieni lapsi ajattele tai ymmärrä mitään biologisia ja sijaisjuttuja.
Kirjoitat kuin tunteeton virkamies, puhut lapsen eduista mutta et kuitenkaan ajattele sitä vaan lakia ja säädöksiä.
Olga Temonen hoiti asian oikein. Hän oli tytölle tärkeä aikuinen, mutta kunnioitti aina lapsen äitiä.
Se että erilaiset aikuiset kilpailee lapsen kiintymyksestä ei ole lapsen etu. Päinvastoin.
Eihän kaikkien tilanne ole samanlainen. Joidenkin biovanhempien kanssa voi tehdä yhteistyötä ja pitää yllä lapsen suhdetta heihin, joidenkin ei.
Kaikkien sijoitettujen lasten tilanne on tismalleen sama. Heillä on useammat vanhemmat, eikä ne kulloisetkin sijaisvanhemmat koskaan ole mitkään "oikeat vanhemmat".
Lähtökohta on aina se, että lapsen biologisia sukulaisia kunnioitetaan, yhteyttä pidetään ja lapsi tietää, mistä tulee.
Hyvä sijaisvanhempi ei koskaan osta itseään millään tavalla lapsen "parhaaksi aikuiseksi" tai "oikeaksi vanhemmaksi" tms. vaan tajuaa tämän lähtökohdan syvällisesti ja kunnioittaa sitä.
Tämä kerrotaan siellä valmennuksessa. Aina.
Kyllä kyllä. Siitä huolimatta lapsi voi kokea ne sijaisvanhemmat oikeiksi vanhemmikseen. Vaikka kuinka kerrottaisiin mikä on tilanne. Sille et sinä eikä kukaan muukaan voi mitään. Miksi jankutat tuota "yrittää ostaa itsensä lapsen parhaaksi aikuiseksi"?
Sitä että sijaisvanhempi ei tajua asemaansa vaan kaikin keinoin tuputtaa lapselle kaikkea mahdollista ollakseen "se tärkein" ja "se paras" ja "se oikea".
Vähän kuin sinä nyt hössötät, sairaasti.
Esim. ostaa oman ponin.
Ohis
sehän on hienoa että on varaa poniin ja lapset tykkää. Esim masentuneille suositellaan nk terapiaeläintä oli se sitten kissa.koira jne. Satu taitaa itsekin ratsastaa oki kerran kuva. Taitavat omistaa myös hevosen.
Eikä noiden omistminen viekään yhtään rahaa (lehtijutussa sanoi että jäisi kotiin muttei ole varaa) ja aikaa (joka potäisi käyttää lapsiin, eikä eläimiin)
Lapsi voi muuten ratsastaa ilman omaa ponia.
Pääsee joka päivä kun on oma. Itse oon kasvanut maaseudulla jossa paljon eläimiä mm hevosia . En oo niin eläinrakas että ottaisin koiran tai kissan.
Mitä eroa on sillä että menee muualle ratsastamaan omalla ponilla tai että menee muualke ratsastamaan vieraalla ponilla? Muuta kuin että eka on sikakallista. Heillähän ei ole kotona tallia.
Ja jos vanhemmilla pitkät tuöpäivät ja miljoona luottamustointa niin oikeestiko he sitten käyttää joka päivä kolme tuntia ratsastamisen?
Antti on kansanedustaja ja on paljon lomia. Kyllä ehtii vaikka välillä on oltava turuilla ja toreilla varmistelemassa että pääsee ens vuonnakin. Luottamustoimet ei oo joka päiväisiä. Tuskin biologiset vanhemmat ajattelee että pääsivät huonoon perheeseen. Heillä on antaa lapsilke kaikkea sitä mitä kuuluu antaakin. Mikäli on tyytymätön niin tsemppi päälle että saa lapsen takaisin. Sehän ei oo niin helppoa jos on vaijea ongelma/ongelmat.
Ne on Satun hevoset. Ei se Antti osaa lapsille mitään ratsastusta opettaa.
Antti itse kuvasi lehtihaastattelussa arkeaan niin, että joko aamulla tai illalla pyrkii olemaan hetken lasten kanssa.
Heillä ei ole antaa aikaa, ei rauhaa, ei yksityisyyttä, eikä ehjää perhettä.
Eikä se bioperhe sitä päätä minne ne lapsensa joutuu. Satu sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sossukontaktein saanut lapset.
Aika näppärä veto mennä sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajaksi. Biovanhemmilla ei mitään mahdollisuutta saada lapsia ikinä takaisin.
Mitenköhän Satu kestää sen ettei pääse linnan juhliin?