Kiitetäänkö teidän perheessänne kotitöistä?

Eikö? :D

Ap

Kyllä, pesin eilen kaikki miehen treenivaatteet ja kyllä hän kiitti.

Kyllä meillä ollaan peruskohteliaita toisillemme ja minusta se on ihan luonnollista, eikä tunnu tönkköpönötukseltä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, pesin eilen kaikki miehen treenivaatteet ja kyllä hän kiitti.

Kyllä meillä ollaan peruskohteliaita toisillemme ja minusta se on ihan luonnollista, eikä tunnu tönkköpönötukseltä.

Lisään : 14vuotta yhteiseloa takana.

Aikuiset ei kiittele toisiaan, koska kotityöt on itsestäänselvyyksiä molemmille. Teiniä kiitetään, jos omaehtoisesti tekee jotain ekstraa.

Minä ainakin kiitän miestäni kotitöistä, koska tiedän hänen tekevän niitä vain ja ainoastaan minun mielikseni. Lisäksi, kiitollisuus toisen osallistumisesta ja sen ääneen sanominen vahvistaa ainakin meidän suhdettamme, eikä toista tule pidettyä itsestäänselvyytenä niin helposti.

En koe, että se olisi minulta jotenkin pois, jos olen kohtelias ja kiitän toista. Eli kyllä meillä kiitetään ohimennen ainakin. Tuskin mitään aarioita tarvitsee odottaa ja kylpylähierontaillallista siitä, että ripustin pyykit, mutta joo.

Ainakin ruoasta kiitetään, kahvin tuomisesta toiselle, pyykkien ripustamisesta, sun muusta pienestä avusta. Siitäkin huolimatta, että kumpikin tekee yhtä lailla kaikkia kotitöitä ihan normaalisti arkipuuhina.

Se on vain osa meidän positiivista kanssakäymistämme.

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset ei kiittele toisiaan, koska kotityöt on itsestäänselvyyksiä molemmille. Teiniä kiitetään, jos omaehtoisesti tekee jotain ekstraa.

Minunkin mielestäni kotityöt ovat itsestäänselvyyksiä, joista ei tarvitse kiittää. Enkä osaa vastatakaan noihin kiitoksiin. Mitä niihin kuuluu sanoa, "ole hyvä?"

Nehän ovat yhteisiä töitä joita tehdään yhteiseksi hyväksi. En minä niistä tarvitse kiitosta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

En koe, että se olisi minulta jotenkin pois, jos olen kohtelias ja kiitän toista. Eli kyllä meillä kiitetään ohimennen ainakin. Tuskin mitään aarioita tarvitsee odottaa ja kylpylähierontaillallista siitä, että ripustin pyykit, mutta joo.

Ainakin ruoasta kiitetään, kahvin tuomisesta toiselle, pyykkien ripustamisesta, sun muusta pienestä avusta. Siitäkin huolimatta, että kumpikin tekee yhtä lailla kaikkia kotitöitä ihan normaalisti arkipuuhina.

Se on vain osa meidän positiivista kanssakäymistämme.

Minäkin kiitän ruuanlaitosta ja kahvin tarjoilemisesta, ehdottomasti. Mutta roskien vieminen ei ole ehkä kiitoksen arvoinen asia. Kunhan vaan vie sitten roskat vuorostaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En koe, että se olisi minulta jotenkin pois, jos olen kohtelias ja kiitän toista. Eli kyllä meillä kiitetään ohimennen ainakin. Tuskin mitään aarioita tarvitsee odottaa ja kylpylähierontaillallista siitä, että ripustin pyykit, mutta joo.

Ainakin ruoasta kiitetään, kahvin tuomisesta toiselle, pyykkien ripustamisesta, sun muusta pienestä avusta. Siitäkin huolimatta, että kumpikin tekee yhtä lailla kaikkia kotitöitä ihan normaalisti arkipuuhina.

Se on vain osa meidän positiivista kanssakäymistämme.

Minäkin kiitän ruuanlaitosta ja kahvin tarjoilemisesta, ehdottomasti. Mutta roskien vieminen ei ole ehkä kiitoksen arvoinen asia. Kunhan vaan vie sitten roskat vuorostaan.

Ap

Samoin, ruuasta ja kahvista kiittäminen kuuluu ihan peruskohteliaisiin käytöstapoihin. Mutta en ala mitään puhetta tyyliin "kiitän koko perheemme puolesta sinua rakas aviomieheni, koska jaksoit ja viitsit uhrata kallista aikaasi tänään tiskikoneen tyhjentämiseen"-tyyppisiä seremonioita pitämään.

Kiitetään, jos on tehnyt jotain tavallista vaativampaa tai ns. omiin kotitöihin kuulumatonta. Muuten ei kiitetä. Olisi jotenkin noloa kiittää ja kehua miestä esim. siitä, että se saa järjestettyä omat vaatteensa vaatekaappiin.

Meillä kiitellään.

Joskus kiitän miestäni, välillä taas en. Mutta se onkin sitten jo oikein Suurkiitoksen paikka, jos kerran pari vuodessa tekee salaatin, kun minä kokkaan. Hän siis ei osallistu ruuan tekemiseen lainkaan.

Totta kai! Kiitän tytärtäni aina, kun hän on tehnyt kotitöitä - samoin hän kiittää minua, kun vaikkapa vien hänelle puhtaat pyykit tai ruuasta. Kauniit käytöstavat eivät ole kenellekään häpeäksi.

Mäkin kiitän miestä ja lapsia, kun auttavat ja osallistuvat.

Minua usein kiitetään vain ruuasta.. mutta toisaalta näen, että tällä hetkellä suurin osa kotitöistä kuuluu minulle, kun olen kotiäitinä.

Miehen perheessä ei ole kiitetty eikä kiitetä, joten senkin takia mies ei "osaa" kiittää. Joskus kuitenkin yleisellä tasolla puhuu siitä, miten on kiitollinen kaikesta mitä teen.

Se riippuu ihan siitä onko naapuri tehnyt ne kunnolla. Meillä kun vakaumus kieltää kaikenlaisen työn tekemisen.

Jos sillä saat toisen paremmalle mielelle niin kiitos on maksanut itsensä takaisin. Minä kiitän kaikesta mahdollisesta aina kun vaan muistan. Ei se minulta pois ole.